Archive for the ‘logistiikka’ Category

Kuljetuspakkaukset voi vuokrata

1.2.2015

Kiertopakkauksia käytetään tavallisimmin reiteillä, joiden pituus on suhteellisen pieni ja paluulogistiikka on järjestettävissä kustannustehokkaasti. Edellisessä jutussa käsittelin pidemmillä reiteillä olevia ongelmia logistiikassa ja pakkausten määrässä. Ongelma on ratkaistavissa standardoiduilla kuljetuspakkauksilla, jotka käytetään uudestaan määränpäässä. Esimerkiksi leimatut kuormalavat ovat tällaisia.

Tukevat kuljetuspakkaukset ovat usein teknisesti mainio ratkaisu kuljetusvaurioiden vähentämiseksi, mutta ongelmaksi muodostuu hinta. Jos tavallinen pahvinen kertakäyttöinen kuljetuspakkaus maksaa luokkaa 40 €, on muovisen vastaavan kontin hinta lähes kymmenen kertaa suurempi. Tukevamman kontin korkeampi hinta edellyttää useita käyttökertoja, jotta kokonaiskustannukset eivät nouse.

Järkevä tapa käyttää pakkauksia uudelleen on käyttää ne lähellä sitä kohdetta, johon ne edellisen kuljetuksen jälkeen ovat päätyneet. Tämä edellyttää globaalia toimintaa, jollaista tarjoavat ainakin Chep ja Nefab. Ajatuksena on, että kuljetuspakkaus vuokrataan käytön ajaksi ja kun tarve loppuu, toimitetaan pakkaus takaisin paikalliselle pooling-palvelun edustajalle, joka huoltaa pakkauksen ja toimittaa sen seuraavalle käyttäjälle.

Merikonttien tapauksessa vuokraaminen on tavallisin toimintatapa. Systeemi toimii melko hyvin, joskin tuotannon painottuminen Kiinaan on johtanut tilanteeseen, jossa jonkin verran tyhjiä kontteja joudutaan kuljettamaan Kiinaan. Jos vuokraus toimii isommilla merikonteilla, voisi ajatella, että samanlainen käytäntö toimisi mainiosti myös pienemmillä kuljetuspakkauksilla.

Etuna kiertävillä pakkauksilla on myös mahdollisuus lisätä älyä pakkauksiin. Olosuhteiden tai sijainnin seuraaminen tavallisilla kertakäyttöisillä pakkauksilla on vielä kallista, mutta kiertopakkauksilla täysin mahdollista. Vakiona näyttäisi olevan RFID-tunnistaminen, jolla voidaan vuokra-aikaa seurata. Voisi ajatella, että seuraavaksi tulevat GPS tai GSM -pohjainen paikannus ja isku- sekä olosuhdemittaukset.

Chepin muovikontti. http://www.chep.com

Uudelleenkäytettävät pakkaukset

18.1.2015

Pakkausten uudelleenkäyttö herättää usein kiinnostusta sekä ympäristönäkökohtien että kustannussäästöjen vuoksi. Kummankaan hyödyn syntyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää, sillä pakkausten uudelleenkäyttö aiheuttaa kustannuksia paluulogistiikassa ja pakkausten hallinnoinnissa.

USA:sta löytyy Reusable packaging association, joka on erikoistunut uudelleenkäytettävien pakkausten käytön edistämiseen. Yhdistys toimii etujärjestönä, joka jakaa tietoa ja edistää pakkausten uudelleenkäyttöä. Alan toimijoista suurin osa näyttäisi olevan kuormalavojen tarjoajia. Kuormalavojen tapauksessa hyötyjä onkin helppo saavuttaa.

Yhdistys on tehnyt laskurin, jolla pystyy laskemaan, onko uudelleenkäytettävien pakkauksen käyttöönotto taloudellisesti järkevää. Laskuri huomioi pakkausten hankintakustannukset, kiertoajan, sidotun pääoman, palautuksen hinnan ja käyttöiän. Tällä saa jo melko hyvän kuvan kannattavuudesta. Näiden parametrien lisäksi kannattaisi vielä huomioida paluulogistiikan järjestämiseen sitoutuva työmäärä, joka on merkittävä erityisesti tullirajoja ylitettäessä. Syöttämällä laskurille erilaisia arvoja saa nopeasti selville tyypillisen kannattavan tapauksen tuntomerkkejä, joita ovat

  • Lyhyehkö toimitusmatka
  • Nopea kierto
  • Pienet varastot
  • Pieni joukko kohteita

Paluulogistiikan järjestäminen tilanteissa, jossa pakkausten saajia on paljon ja ne ovat hajaantuneet ympäri maailman on ongelmallista. Asiakkaalle on liikaa vaivaa, jos he joutuvat järjestämään kuljetuksen.  Lisäksi globaalisti kattavan paluupostisopimuksen tekeminen siten, että hinta on maltillinen, on haastavaa. Jos pakkausta joutuu palauttamaan toiselta puolelta maailmaa, maksaa postitus helposti pakkauksen hinnan verran. Paras kuvio olisikin sellainen, jossa pakkaus käytettäisiin uudestaan lähellä sitä paikkaa, jonne se on päätynyt. Tällaisia ketjuja onkin rakenneltu kuormalavoille.

Pitkät palautusmatkat eivät ole ongelma pelkästään kustannusten näkökulmasta, vaan rahti aiheuttaa myös ympäristökuormitusta. Valitettavasti en ole onnistunut löytämään kattavaa selvitystä erilaisille palautustilanteille. Yleensä oletetaan, että palautus tehdään rekalla ja mahdollisesti niin, että rekka ajaisi joka tapauksessa reitin. Oma olettamani on, että lentorahdin tapauksessa palauttaminen olisi haitallisempaa kuin kierrätys kohteessa. Tämäkin puoltaa sitä, että uudelleenkäytettävät pakkaukset ovat parhaimmillaan toiminnan ollessa suppealla alueella.

Litiumakkujen pakkausvaatimukset

1.5.2014

Litiumakut ovat kovaa vauhtia korvaamassa perinteisemmät akkutekniikat elektroniikkalaitteissa hyvän energiatiheytensä vuoksi. Suuren energiatiheyden kääntöpuoli on riski energian yllättävään vapautumiseen väärällä hetkellä. Erityisesti lentorahdissa litiumakkujen kuljettamista on rajoitettu voimakkaasti IATA:n toimesta ja vielä voimakkaammin paikallisesti USA:ssa.

Integroitaessa litiumakku laitteeseen tulee logistiikan järjestelyihin ja pakkausmerkintöihin paneutua erityisellä huolella. Mikäli laitteen sisällä on nappiparistoja tai alle neljän kennon akku, ei pakkaukseen tarvitse merkintöjä. Jos taas kennot ovat irrallaan pakkauksessa, tulee tästä olla maininta pakkauksen päällä. Akkujen painon ollessa alle viisi kiloa riittää lentorahtiin yleisesti merkintä siitä, että pakkaus sisältää litiumakkuja.

Kuljetuksen hinnan kannalta merkittäväksi akut muodostuvat, kun niitä on yli viisi kiloa yhdessä pakkauksessa. Tällöin sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksen ehtoja, eikä pakkausta saa laittaa enää matkustajakoneeseen. Vaaralliseksi aineeksi luokittelu itsessään lisää rahdista maksettavaa hintaa, mutta myös rahdin aikataulutukseen tulee usein viivettä, jos matkustajakoneen rahtitilaa ei voida hyödyntää. Rahtikoneiden tapauksessa litiumakkujen painorajana on 35 kg/pakkaus. Mikäli tämä raja ylitetään, ei rahtia lähtökohtaisesti huolita lentorahtiin.

Päätettäessä käyttää tuotteessa isompia litiumakkuja tulee tuotekehitysprojektissa nostaa pakkaukset ja logistiikka erityisteemaksi. Mikäli toimitusten kannalta lentorahti on välttämätöntä, tulee kyseiseen tapaukseen liittyvät määräykset selvittää ja suunnitella tuote siten, että se voidaan toimittaa halutulla tavalla. Toisaalta tulee selvittää etupainotteisesti rahtikustannukset, jotta uuden tuotteen kilpailukykyä ei menetetä korkeiden rahtikustannusten vuoksi. Pakkausten testaamiseen tulee myös varata normaalia enemmän aikaa, sillä useissa tapauksissa pudotustestivaatimuksena on 1,2 m pudotus ja hyväksyntäkriteerinä on oikosulun välttäminen. Laitteen mekaniikka ja pakkaus tulee suunnitella huolella, jotta muodonmuutokset eivät johtaisi oikosulkuun. Laitteen ei kuitenkaan tarvitse säilyä toimintakykyisenä tästä testistä. Korkeampi pudotus ei sinänsä hidasta testausta, mutta lopullinen hyväksyntätestaus tulee tehdä tuotantosarjan pakkauksella, jolloin pakkausten tuotantokyvykkyys tulee olla normaalia aiemmin.

Litiumakkujen lentorahdin tapauksessa säännökset ovat erittäin monimutkaiset. Yllä on kuvattu yleistäen vain kalpea pintaraapaisu aiheesta. IATA:n sivuilta saa aiheesta lisätietoa, mutta valitettavasti määräyksissä on kansallisia poikkeuksia erityisesti USA:ssa. Litiumakkujen pakkauksia suunniteltaessa merkittävä työ onkin selvittää, mitkä määräykset kyseistä pakkausta koskevat.

Slip sheetit kuormalavan korvaajana

15.3.2014

Täyttöasteen kannalta kuormalava on erittäin haitallinen osa, sillä se vie kuljetuksessa hyvin paljon tilaa. Esimerkiksi tyypillisessä ulkomitoiltaan 1200 x 800 x 1100 mm lavakuormassa Eur-lava vie tilavuudesta 13,6%. Täyteen ahdetusta rekasta lavojen osuus on siis yli 10 % ja ainoa syy, miksi lavat laitetaan mukaan on se, että ne mahdollistavat kuorman käsittelyn.

Slip sheet on pahvinen tai muovinen arkki, jonka päälle tavarat lastataan. Käsittely tapahtuu trukkiin lisättävällä lisälaitteella, joka koostuu tarraimesta, joka vetää slip sheetin trukin päälle, levystä, jonka päällä kuorma on ja puskimesta, joka työntää kuorman pois levyn päältä. Tavallisella haarukalla slip sheetiä ei voi käsitellä.

Edut ovat valtavat: Tilaa säästyy kymmenisen prosenttia, arkin hinta on huomattavasti lavaa pienempi ja varastotila on minimaalinen lavoihin verrattuna. Arkin paksuus on luokkaa pari milliä, kun kuormalava on yli 100 mm, joten varastotilaakin säästyy merkittävästi. Käsittelyssä tarvittavien välineiden takaisinmaksuaika jää hyvin kohtuulliseksi. Jos rahdin keskihinta on vaikkapa 1000 €/kuorma ja siinä on 40 lavaa, voidaan yhdessä kuormassa säästää 100 € kuljetuskustannuksia ja noin 100 € lavoissa riippuen lavatyypistä. Lisälaitteen 10 000 € hinta saadaan kuoletettua 50 kuormassa.

Sheetien yleistymistä hidastaa käsittelyssä tarvittava lisälaite, joka vaaditaan logistiikkaketjun jokaisessa käsittelypisteessä. Euroopassa slip sheetit eivät ole saavuttaneet merkittävää suosiota, mutta uudella mantereella elintarvikeketjussa nämä ovat arkipäivää. Kaikilla merkittävillä toimijoilla on käsittelyyn tarvittavat välineet. Kun välineet on hankittu, ei lavojen käyttö ole enää järkevää.

Kuljetusten paikannus ja seuraaminen

24.8.2013

Vilant on julkaissut laitteen, jonka avulla voidaan reaaliaikaisesti seurata kuljetuksen sijaintia. Laite perustuu GSM-verkon avulla tapahtuvaan paikannukseen. Koko on kännykän luokkaa, joten sijoittelu vähänkään suurempiin pakkauksiin ei ole ongelma. Laitteen avulla kuljetusta voidaan seurata reaaliaikaisesti ja mahdolliset häiriöt kuljetusketjussa on helpompi selvittää, kun tiedetään, missä kuorma on menossa.

Trackerin hieno piirre on nimenomaan GSM-tekniikkaan perustuva paikannus. Tällöin paikannus onnistuu myös rakennuksissa, kontin sisällä ja muissakin katvealueissa, kunhan vain puhelinverkkoa riittää. GPS toimii paremmin merellä, mutta vaatii toimiakseen hyvän antennisijoittelun. GSM-verkkoa käytettäessa saadaan myös paikkatieto välitettyä eteenpäin ja kuljetusta voidaan seurata nettipalvelussa. Laitetta voidaan käyttää myös lentorahdissa, sillä se tunnistaa, milloin kone on lähdössä ilmaan ja sulkee itsensä lennon ajaksi.

Laitteen toiminnallisuudet ovat keskittyneet paikannukseen ja hinta on näin pysynyt huokeana, muutamissa kympeissä. On luultavaa, että lähitulevaisuudessa on saatavissa myös erilaisia ympäristöolosuhteiden seurantaan liittyviä ominaisuuksia. Näin voidaan tehokkaasti seurata logistiikkaketjun toimivuutta myös käsittelyn laadun suhteen ja optimoida pakkauksia tiedon perusteella. Paikannuksen avulla voidaan vaikuttaa lähinnä toimitusvarmuuteen.

Pehmeiden pakkausten sitominen

18.8.2013

Pakkauksen tärkeimpiä tehtäviä on mahdollistaa tuotteen kuljettaminen. Kuljetuksessa kuorma tulee useimmiten sitoa jotenkin, jotta kuorma ei pääse kuljetuksen aikana liikkumaan. Tyypillisin kuormansidontatapa on vetää liina kuorman yli. Tämä estää tehokkaasti liikkumisen liinan suuntaan ja kitkan lisääntymisen kautta myös poikittain liinaan nähden.

Kuorman yli tapahtuvan sidonnan ongelmana on liinan aiheuttama paine pakkauksille. Juuri milloinkaan en ole havainnut, että rekkarahdin sidonnassa käytettäisiin lisävahvisteita, vaan sidonnassa oletetaan, että pakkaukset ovat riittävän lujia. Pakkaussuunnittelussa ajatellaan lujuusvaatimukset usein vain pinottavuuden kautta. Mietitään, montako laatikkoa laitetaan pinoon ja lasketaan teoreettinen pinontalujuus ECT:n kautta. Kun tulos on kohdallaan, todetaan, että laatikko kestää. Käytännössä liina kohdistaa paineen vain yhdelle laatikolle reunalla ja vieläpä ikävästi vinossa, jolloin ylänurkan laatikko painuu kasaan ja koko kuorma löystyy.

Sidonnan asettamat vaatimukset tulee huomioida lavautumista suunniteltaessa. Jos niitä ei tällöin huomioida, ei niitä huomioida myöhemminkään. Yleisimmät tavat parantaa lavakuorman lujuutta on käyttää nurkkalistoja tai tukevaa ulkopakkausta. Sallittuja tapoja ovat myös kitkamatot, jotka vähentävät sidontavoiman tarvetta ja kuljetusvälineet, jotka sallivat seiniin nojaamisen. Kahteen jälkimmäiseen luottaminen on hieman riskialtista, sillä harvoin tunnetaan kaikkia kuljetusketjun lenkkejä täydellisesti.  Eikä siis voida olla varmoja siitä, että suunnittelupöydällä mietityt toimintatavat ovat todellisuudessa käytössä.

Liina on puristanut laatikon kasaan. Kuva: Fraunhofer IML

Liina on puristanut laatikon kasaan. Kuva: Fraunhofer IML

Lentorahdin hinnan minimointi

11.8.2013

Pakkausalallakin kustannusjahti on päivän teema. Yksittäisistä kustannuseristä lentorahdin hinta on suurin, joihin pakkauksilla voidaan vaikuttaa. HP:n Stefan Wenner piti lehtorahdin hinnanmuodostuksesta esityksen ISTA Symposiumissa 2012. Heti kärkeen hän esityksessään huomautti, että ei ole järkevää lähettää lentorahtina kuormaa, josta tulisi vajaa kontti. HP:n tapauksessa on rahtihinnalta järkevämpää toimittaa kolme lavaa 40 ft kontissa kuin kolme lavaa lentorahtina!

Lentorahdissa erityisesti painavammilla tuotteilla painojahti tuo parhaat hyödyt. Wenner listaa seuraavia kohteita:

Laatikot: Laadukkailla ensikuidusta tehdyillä laatikoilla saadaan painoa pienennettyä. Haittana on laatikon hinnan nousu, mutta haitta jää pienemmäksi kuin hyöty.

Nurkkasuojat: Paksuuden sijaan lujuus haetaan hyvillä raaka-aineilla.

Käärintäkalvo: Paksu ja reilusti venytetty kalvo on kevyempää kuin ohut ja vähän venytetty.

Lavat: Puulava kannattaa painoa silmällä pitäen korvata pahvista tai muovista tehdyllä lavalla. Erityisesti tästä kohteesta saa helposti monta kiloa pois painoa. Tavallinen Eur-lava painaa noin 25 kg. Jos se korvataan 5 kg pahvilavalla, saadaan 20 kg/lava painoa pois. HP:n esityksessä lentorahdin hintana on korkeahko 6$, joka toisi säästöä 120 $/lava. Tämä budjetti kestää useamman kymmenen prosentin lisähinnan lavaan.

Kilohinnan ollessa esimerkin tapauksessa 6 $/kg kannattaa pakkausten ja lavakuormien suunnittelussa tehdä kaikki mahdollinen, jotta paino saadaan mahdollisimman pieneksi. Materiaaleissa säästäminen kääntää aina vaa’an lukemaa suuremmaksi. Kokonaisuutta optimoitaessa suurin vaikutus hintaan on kuitenkin rahtimuodon valinnalla. Merirahti on hinnaltaan lähes poikkeuksetta lentorahtia halvempaa.

Jakelukeskuksen toiminta

14.4.2013

Pienten pakkausten kuljetusvaurioista kuriirilähetysten osuus on erittäin suuri. Syynä on osittain tietysti se, että kuriiritoimituksia on runsaasti. Toisaalta merkittävä osa pienistä pakkauksista kuljetetaan lavakuormina, jolloin käsittely on koneellista ja vaurioita tapahtuu vähän.

Lähetysten lajittelu jakelukeskuksissa tapahtuu käsin. Paketit mahdollisesti tunnistetaan automaattisesti, mutta ihminen poimii ne linjalta ja siirtää rullakkoon, joka on menossa haluttuun kohteeseen. Ongelmapisteenä on nimenomaan rullakoiden täyttö. Läheskään aina lajittelija ei jaksa kävellä rullakon viereen ja sijoittaa pakkausta huolellisesti rullakkoon.

Kun katsoo videoita jakelukeskuksista, ymmärtää, että käsittelymerkinnöillä ei ole mitään vaikutusta normaaliin toimintaan. Pakkaukset asettuvat painovoiman avustuksella sopivaan asentoon. Jos pieni heittäminen on hyödyllistä työn tehokkuuden kannalta, sitä tehdään. Tietysti löytyy myös tapauksia, jossa aina pakkaukset heitellään kohti määränpäätä. Youtubea selailemalla löytyy inhorealistia pätkiä.

Pienten tuotteiden pakkauksessa pitää tehdä päätös, pakataanko kaikki tuotteet kestämään kuriirilähetystä, vai kannattaisiko lavakuormana lähtevät pakata kevyemmin ja laittaa tukevampi pakkaus kuriiritoimituksiin. Mikäli kuriiritoimituksia on vain pieni osa, kannattaa lavalliset lähettää halvemmissa pakkauksissa ja tehdä järeämpi pakkaus kuriiritoimituksia varten. Toiminnan kannalta joustavinta on pakata normaalipakkaus suojaavamman pakkauksen sisään.

Jakelukeskuksen toimintaa voi katsella allaolevasta youtube-videosta. Sitä katsoessa herää kysymys, mikä on etualalla oleilevan leidin tehtävä.

Humoristisempi lopputoimitus.

Lastin optimointi ja ERP-integraatio

24.3.2013

Pakkaussuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan pakkausten mittojen sopivuus kuljetusvälineiden mittoihin. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että kuorma täytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kokeneet trukkikuskit onnistuvat kuormaamaan rekat hyvin, mutta aloittelevammalla henkilöllä tulos jää heikommaksi. Heikko lastaussuorite johtaa lisääntyneeseen kuljetuskustannukseen, koska laskutus perustuu pääsääntöisesti käytettyyn tilaan.

Parhaaseen lopputulokseen pääseminen edellyttää käytännössä tietokoneavusteista laskentaa. Laskenta on helppo tehdä, jos tiedetään pakkausten mitat, pinottavuudet ja kuljetusvälineen mitat. Yrityksillä on käytössään ERPpejä, joihin yleensä on syötetty pakkausten mitat. Ei olisi ihmeellinen ohjelmointitekninen asia tehdä ohjelmistoa, joka lähetyslistan perusteella tekisi myös ohjeen, joka opastaa tehokkaimman lastauksen.

Kuorman optimointiohjelmia on ollut saatavilla jo vuosia. Tällaisia ovat esimerkiksi Cube IQ ja MaxLoad Pro. Näiden ongelmana on se, että optimointi pitää tehdä käsin. Tämä on ylimääräistä työtä, sillä tarvittavat tiedot ovat jo olemassa tai helposti saatavissa lähetyslistaan. ERPpien kohtuuton monimutkaisuus hidastaa uusien ominaisuuksien saamista. Pienenkin ominaisuuden saaminen kestää vuosia. Cube IQ ainakin tarjoaa valmista rajapintaa, mutta integroituna käytössä en ole montaa nähnyt.

Automaattinen mittaus

1.1.2013

Logistiikkafirmat ovat havainneet, että asiakkaiden ilmoittamiin kollimittoihin ei kannata luottaa. Ilmeisesti on käynyt niin, että asiakkailla on ollut taipumusta pyöristää alaspäin. Ratkaisuna on kollien automaattinen mittaus logistiikkakeskuksessa. Systeemi toimii siten, että kolli kuljetetaan mittauspisteen läpi ja siitä otetaan äärimitat ja paino, joihin laskutus perustuu.

Mittauksen yleistyessä laskutuksen kannalta on merkityksetöntä, mitä rahtifirmalle ilmoittaa. Buukkauksen kannalta tilanne ei muutu, joten oikeellisuuteen kannattaa pyrkiä. Käytännössä tähän asti lavaylityksellä olevat eurolavat on laskutettu todellista pienempiin mittoihin ja asiakas on näin hyötynyt lavaylityksestä. Kone ei moisia pyöristyksiä harrasta, joten ylitykset laskutetaan normaalisti.

Pakkaussuunnittelun näkökulmasta pidän automaattista mittausta erittäin positiivisena asiana. Erilaiset lavaylitykset eivät mene kuljetuksessa ilmaiseksi, jolloin saadaan jälleen yksi peruste suljettua pois, miksi lavaylitys kannattaisi hyväksyä.


%d bloggaajaa tykkää tästä: