Posts Tagged ‘mitat’

Automaattinen mittaus

1.1.2013

Logistiikkafirmat ovat havainneet, että asiakkaiden ilmoittamiin kollimittoihin ei kannata luottaa. Ilmeisesti on käynyt niin, että asiakkailla on ollut taipumusta pyöristää alaspäin. Ratkaisuna on kollien automaattinen mittaus logistiikkakeskuksessa. Systeemi toimii siten, että kolli kuljetetaan mittauspisteen läpi ja siitä otetaan äärimitat ja paino, joihin laskutus perustuu.

Mittauksen yleistyessä laskutuksen kannalta on merkityksetöntä, mitä rahtifirmalle ilmoittaa. Buukkauksen kannalta tilanne ei muutu, joten oikeellisuuteen kannattaa pyrkiä. Käytännössä tähän asti lavaylityksellä olevat eurolavat on laskutettu todellista pienempiin mittoihin ja asiakas on näin hyötynyt lavaylityksestä. Kone ei moisia pyöristyksiä harrasta, joten ylitykset laskutetaan normaalisti.

Pakkaussuunnittelun näkökulmasta pidän automaattista mittausta erittäin positiivisena asiana. Erilaiset lavaylitykset eivät mene kuljetuksessa ilmaiseksi, jolloin saadaan jälleen yksi peruste suljettua pois, miksi lavaylitys kannattaisi hyväksyä.

Kuormalavojen mitat

21.10.2012

Eurooppalaisten aktiivinen kulttuurivienti kohdistui aikaan, jolloin kuormalavojen käyttö oli vähäistä. Hevosten ja höyrykoneiden aikaan tapana oli lastata kuorma käsin. Nyttemmin on siirrytty kuormankäsittelyssä konevoimaan, joten kuormalava on painavien kollien käsittelyssä välttämätön.

Kuljetusvälineiden mitat ovat kehittyneet eri puolilla maailmaa ilmeisen itsenäisesti, joten lavamittojakin on käytössä runsaasti erilaisia. Euroopassa lavamitoitusta dominoiva 1200×800 mm ei ole kovin yleinen muualla. Tilanne on syystäkin tällainen, sillä nuo mitat täyttävät 2400 mm leveän rekan hyvin, mutta kontissa täyttöaste on surkea. 2350 mm sisäleveydeltään olevasta kontista saadaan hyödynnettyä 2000 mm, eli 85 %.

Euroopassa ja eritoten Suomessa on käytössä lavamitta 1200×1000 mm, joka täyttää sekä rekan että kontin melko hyvin. Pakkausteknisesti tällainen mitta on ongelmallinen, sillä erityisesti pahvikontin saaminen lujaksi on hieman kallista verrattuna kapeampiin malleihin. Suuri pohjapinta-ala ei ole ongelmana käytettäessä pienempiä laatikoita.

Lavamitat on luonnollisesti standardoitu, mutta globaalissa toimitusketjussa toimivia yrityksiä ISO 6780 ei juuri auta, sillä sieltä löytyvät kaikki yleiset mitat. Osassa perustana on metrinen mitta-asteikko ja osassa tuumainen. Standardi ei varsinaisesti ohjaa käyttämään mitään tiettyä mittaa. Tosin 1200×1000 mm näyttäisi olevan useimmille maille kelpaava kompromissi, sillä se vastaa 48×40 tuuman lavaa.

ISO 6780 esittää lavojen vakiomitoiksi seuraavat:

1219×1016 mm: Pohjois-Amerikka
1200×1000 mm: Eurooppa, Aasia
1165×1165 mm: Australia
1067×1067 mm: Pohjois-Amerikka
1100×1100 mm: Aasia
1200×800 mm: Eurooppa

Lavan optimaaliset mitat ovat keskeisessä osassa optimoitaessa kuljetusvälineiden täyttöastetta. On luultavasti niin, että eurooppalainen 1200×800 mm standardi tulee menettämään suosiotaan, mutta tämä tapahtuu erittäin hitaasti. Euroopassa on valtavasti varastoja ja myymälöitä, jotka on mitoitettu tämän pohjan mukaan. Näiden muuttaminen vie kymmeniä vuosia.

Kuormalava, luultavasti 48×40″. Lähde: Wikimedia

Kotelon mitat

17.6.2011

Mekaniikassa on tapana tehdä koteloiden ulkomitat sopimaan täysiin satoihin millimetreihin. Esimerkiksi 600x400x200 mm. Paperilla tämä vaikuttaa oikein mukavalta. Pakkaussuunnittelussa tästä aiheutuu lähes poikkeuksetta merkittävää harmia, sillä kuormalavat on myös tehty vastaavalla mitoituksella. Näin lavojen täyttöasteet jäävät kehnoiksi, sillä tuotteita ei mene oikein mitenkään järkevästi lavalle. Useinkaan tuote itsessään ei aseta mittarajoitteita.

Kun olen RD Velhon konttorilla seurannut suunnittelun etenemistä, on aina perusongelmana tilanpuute. Mitat voidaan kuitenkin useimmiten valita kohtuullisen vapaasti. 600×400 pohjan sijaan voisi harkita vaikkapa 730×330 mm mittaa. Tällöin saataisiin pakkaus näppärästi sovitettua lavalle ja täyttöaste paranee.

Keskeisenä tekijänä on kuljetettavuuden huomioiminen tuotteen vaatimusmäärittelyssä. Mikäli lavamitoituksen asettamat vaatimukset saadaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa speksiin mukaan, voidaan ne toisinaan toteuttaa. Tuotteen vaatimusmäärittelyvaiheessa onkin syytä kysäistä pakkaussuunnittelijan toiveet. Pienellä pohdinnalla saatetaan saavuttaa merkittäviä kustannuksia tuotteen toimitusvaiheessa.


%d bloggaajaa tykkää tästä: