Archive for the ‘Älypakkaukset’ Category

Älypakkaukset

2.4.2017

Helsingin Sanomissa oli tiistaina 28.3.2017 juttu älypakkauksista ja ilokseni toimittaja haastatteli minuakin juttua tehdessään. Artikkeli keskittyi pääosin kuluttajapakkauksiin, joissa onkin hauskoja esimerkkejä, kuten lämpötilan mukaan väriä vaihtava muste, joka paljastaa kuumassa kupissa QR-koodin.

Älypakkausten yleistymistä hidastaa hyödyllisten ja kohtuuhintaisten sovellusten puuttuminen. Kalliisiin tuotteisiin voidaan laittaa esimerkiksi elektronisia tunnisteita, joiden avulla tuotteen aitous voidaan varmistaa. Tällaisten tagien hinta on kuitenkin niin kallis, että kyseeseen tulevat lähinnä kalliit juomat, kosmetiikka ja erityisesti lääkkeet, joiden aitouden varmistaminen on tärkeää.

Elintarvikkeisiin on kehitetty laajasti indikaattoreita, jotka kuvaavat tuotteen tilaa. Näitä ei paikallisesta kaupasta juuri löydä, sillä jakeluketjun kannalta ei ole kovin kannattavaa indikoida potentiaaliselle ostajalle, että elintarvikkeen käyttöikä alkaa olla lopuillaan. Näin saadaan aikaan lisääntynyt hävikin määrä, mikä tietysti aiheuttaa kustannuksia. Seuranta pitäisikin tapahtua logistiikkaketjun sisällä niin, että voidaan varmistua esimerkiksi kylmäketjun katkeamattomuus. Tätähän toki tehdäänkin.

Teollisuuspakkauksissa kustannukset eivät ole aivan niin kriittinen tekijä, kuin vaikkapa elintarvikkeissa. RFID on laajasti käytössä siellä, missä se tarjoaa tehokkuutta. Myös isku- ja kallistusindikaattoreita käytetään varsin runsaasti, joskaan en itse kannata näiden jatkuvaa käyttöä. En ole nähnyt kenelläkään sujuvaa toimintatapaa tilanteeseen, jossa indikaattori on lauennut. Käytännössä aina tavara jatkaa määränpäähän ja siellä sitten ihmetellään, onko tuote rikki vai ei. Varsinkin iskuantureissa on haasteena tietää, millä kiihtyvyydellä laite hajoaa, sillä vaurioitumiseen vaikuttaa kiihtyvyyden lisäksi iskuhetken nopeus.

Pakkauslaakso-hankkeessa on myös älypakkaukset esillä. Kävin Pöyryn järjestämässä tapaamisessa keskustelemassa B2B-pakkauksissa hyödyllisistä sovelluksista. Haasteena yrityksillä ovat kuljetusvauriot ja erityisesti vaurioituneiden tuotteiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset, kun laitteen asennus viivästyy, eikä sovittua kauppaa saada valmiiksi. Olisikin hienoa, jos logistiikkaketjusta saataisiin mahdollisimman varhain tieto tilanteesta, että laite on vaurioitunut. Tekniikka olisi jo olemassa kuljetusketjun tapahtumien keräämiselle, mutta haasteena on suuresta datamäärästä järkevän analyysin tekeminen, eli perusongelma big datan kanssa. Jos laite on saanut neljä kertaa yli 50 g iskun, onko se rikki tai onko laitteessa sen käyttöikää lyhentävä vaurio?

HS:n juttu on luettavissa täältä: http://www.hs.fi/tiede/art-2000005144638.html

215c5715b0a44f9098024633096ca496

Kuva: VTT

Mainokset

IoP – Internet of Packaging

30.12.2016

Internet of Things on teknologian kehityksen kuuma aihe. Laitteita kytketään internetiin kiihtyvällä vauhdilla ja niistä kerätään kaikenlaista dataa, jolle ei pääosin keksitä mitään järkevää käyttöä. Pakkausten osalta käytetään IoT:n lisäksi termiä IoP. Olen aiemmin kirjoittanut älyn lisäämisestä pakkauksiin, jotta seurantaa voitaisiin tehostaa. Kuljetusyksikkötasolla seurantaa käytetäänkin, mutta yksittäisiä pakkauksia harvemmin seurataan.

Yksittäisten pakkausten osalta puuttuu edelleen läpimurto, joka lisäisi älyn käyttöä. Teknisesti nyt on jo mahdollista laittaa yksilöllinen QR-koodi, RFID tai NFC-tunniste pakkaukseen kohtuullisella hinnalla. Vain hyöty jää puuttumaan, sillä toistaiseksi markkinoilla ei ole ollut sovelluksia, jotka todella kasvattaisivat myyntiä. Kuljetuksista tiedon kerääminen pikemminkin lisää hävikkiä, sillä riskit tunnistetaan paremmin. Tällöin valmistajalla ei ole kovinkaan suurta motivaatiota lisätä tunnisteita.

Aitouden varmistaminen on yksi tapa lisätä myyntiä alueilla, jossa piratismi on merkittävä ongelma. Kuluttajalle yksilöllinen tunniste voisi antaa mahdollisuuden tunnistaa tuotteen aitous ja näin valita ehtaa tavaraa. Erityisesti alkoholijuomissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä tällä voisi saada takaisinmaksun investoinnille.

Suomessa oli taannoin pilotti, jossa ABC:n noutokahvien pahvimukiin oli painettu koodi, jolla sai katsottua Ruutu+ -palvelua. Tällainen yhdistelmä saattaa innoittaa henkilöä sekä ostamaan sumpin että käyttämään jatkossa maksullista suoratoistopalvelua. En pidä tätä kuitenkaan mullistavana ideana, joka aiheuttaa älypakkausten leviämisen kaikkien tietoon. Revoluutiota ei synny myöskään lihan lämpötilaa mittaamalla.

IoP:n yleistyminen edellyttää sitä, että joku keksii loistavan idean, joka uppoaa nuoriin kuluttajiin. Jos älypakkauksiin saataisiin edes pienessä mittakaavassa vastaava hype, mitä vaikkapa Pokemon GO aiheutti lisätylle todellisuudelle, lähtisi teknologia yleistymään ja leviämään. Tämän jälkeen saataisiin käyttöö sovelluksia myös alueille, joissa rahallinen hyöty on vähäisempää. Uskon, että kohderyhmänä tulisi olla nimenomaan nuoret kuluttajat, joille teknologian käyttö on arkipäiväistä. He ovat myös tottuneet maksamaan digitaalisesta sisällöstä edes jotain.

S-ryhmän älykuppi. Lähde:www.abcasemat.fi

S-ryhmän älykuppi. Lähde:www.abcasemat.fi

Uusia laitteita kuljetusten seurantaan

18.12.2016

Pääsin hypistelemään uutta tanskalaista Trusted T7 seurantalaitetta. Kyseessä on pieni 100 g painava muoviin valettu laite, joka voidaan kiinnittää haluttuun paikkaan seuraamaan paikkaa ja muita kuljetukseen liittyviä parametreja. Laite lähettää tiedot Trustedin palvelimelle, josta käyttäjä pääsee kohtuullista korvausta vastaan seuraamaan, mitä kuljetukselle kuuluu. Värkissä on 6 Ah akku, jonka eliniäksi kerrotaan kolme vuotta, jos laite lähettää tiedot kerran päivässä.

Laite sisältää GPS-anturin lisäksi kallistusta, lämpötilaa, iskuja ja valoa mittaavat anturit. Laite paikantaa itsensä myös matkapuhelinverkolla tai jopa satelliittipuhelinverkolla. Kuitenkin valtamerellä merikontin sisällä lienee paikannus heikkoa. Purkissa ei ole paikkaa johdolle, eli se on kertakäyttöinen. Päälle ja pois sen voi kytkeä magneettikytkimellä. Patterin loputtua koko purkki korvataan uudella.

Konfigurointia tehtäessä palvelimelle dataa lähettävät seurantalaitteet ovat huomattavasti loggereita helpompia. Loggerissa joutuu miettimään, millaisilla raja-arvoilla ne laitetaan keräämään dataa, jotta kaikki haluttu tieto mahtuu muistiin. Uudemmissa muistin suuri määrä helpottaa tilannetta, mutta silti tulokset saadaan vasta joskus, jos joku muistaa poimia loggerin talteen. Matkapuhelinverkon välityksellä dataa lähettävä laite kertoo jatkuvasti tilanteesta ja parametrejä voidaan tarvittaessa säätää.

Loggerit luultavasti häviävät kuljetusten seurannassa, sillä Trusted T7:n kaltaiset seurantalaitteet tarjoavat reaaliaikaisen tiedon. Olen käyttänyt loggereita melko paljon kuljetusten seurannassa ja omien kokemusten mukaan usein loggeri häviää tai jää palautumatta. Tällöin seurannasta ei saa mitään tuloksia. Matkapuhelinverkon kautta data saapuu nopeammin käyttäjän saataville.

Trusted T7 seurantalaite. Lähde: www.trusted.dk

Trusted T7 seurantalaite. Lähde: http://www.trusted.dk

Big data toimitusten seurannassa

20.11.2016

Internet of Things ja Big Data ovat kiinnostuksen kohteena pakkausalallakin. Pakkauksia halutaan yhdistää tietoverkkoihin ja tietoja kerätä, jotta niitä voidaan hyödyntää. Keskeinen kysymys liiketoiminnan kannalta on, mitä sillä kerättävällä datalla voidaan tehdä.

Kiinalainen maitokauppias Mengiu on ottanut pakkauksissa käyttöön yksilöivän QR-koodin. Koodin avulla asiakas voi katsoa kyseistä pakkausta koskevaa tietoa valmistus- ja toimitusketjusta sekä toki samalla hänelle tarjotaan tuotteeseen liittyvää mainontaa. Tavoitteena on saada läpinäkyvyyttä tuotteen vaiheisiin, sillä Kiinassahan on nimenomaan maidon kanssa ollut väärinkäytöksiä tiettyjen firmojen manipuloitua maitoa kustannusten pienentämiseksi. Taloudellinen hyöty lieneekin siinä, että läpinäkyvyydellä saavutetaan kuluttajien luottamus, joka tuo lisämyyntiä.

Pakkaukseen painettu tai tulostettu QR-koodi yksilöi pakkauksen, mutta olettaisin pakkauksessa olevan vielä RFID:n, jonka avulla logistiikassa saadaan lavatasolla tunnistettua kaikki pakkaukset kerralla, kun informaatiota laitetaan taustajärjestelmään. Pelkkä QR-koodihan edellyttäisi, että kuljetuksessa joku lukee skannerilla kaikkien pakkausten koodit. Toki Kiinassa tämäkin on mahdollista.

Historiatiedon tallentaminen ja tarjoaminen tuotteen käyttäjälle on lisääntymässä. Tällä hetkellä kuljetuksesta on saatavilla jonkin verran tietoja, mutta pääasiassa kuljetusyksikkötasolla. Yksittäisestä pakkauksesta ei yleensä selviä, mikä sen historia on ollut. Tuotteiden yksilöinti mahdollistaa tiedon tallentamisen taustajärjestelmiin ja sen tarjoamisen käyttäjälle halutussa muodossa.

Tiedon kerääminen ja tarjoaminen asiakkaille ei yksin kuitenkaan lisää myyntiä, vaan asiakkaan tulee kokea jokin hyöty. Tässä onkin IoT:n suurin haaste pakkausalalla: Miten saada kuluttaja kokemaan hyötyä lisätystä älystä tai informaatiosta?

Siinä se QR-koodi on. Lähde: www.packwebasia.com

Siinä se QR-koodi on. Lähde: http://www.packwebasia.com

Virtuaalitodellisuutta lakupaketissa

8.11.2015

Älypakkaukset hakevat kovasti muotoaan. Tällä hetkellä painettava äly on kovin vaatimatonta verrattuna esimerkiksi mobiililaitteiden tarjoamaan suorituskykyyn. Google Cardboard on ratkaissut ongelman yhdistämällä pahvikotelon ja Android -puhelimen. Ideana on, että pahvista taitellaan kotelo, johon laitetaan puhelin. Pahviin on laitettu linssit ja puhelimessa pyörii virtuaalitodellisuusohjelmisto. Hökötykseen kurkittaessa voi kokea jotain, mitä ei todellisuudessa kokisi.

Turun yliopisto ja PackageMedia ovat kehittäneet Google Cardboard -ajatusta siten, että lasit on laitettu osaksi pakkausta. Ajatuksena on tuoda kiinnostavia lisäominaisuuksia pakkaukseen, jolloin pakkauksen elinkaari jatkuu vielä senkin jälkeen, kun pakkauksessa ollut tuote on kulutettu. Teknisesti systeemi näyttäisi toimivalta, joten menestystä voi olla luvassa, kunhan virtuaalitodellisuuden sisältö kiinnostaa kuluttajia.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/video-nain-muuttuu-lakritsipaketti-virtuaalitodellisuuslaseiksi/711463/

Google Cardboard -kakkulat. othree / CC BY 2.0

Google Cardboard -kakkulat. othree / CC BY 2.0

 

Kuljetuksen seuranta

8.2.2015

Rahdinkuljetuksessa on tavallista, että haluttaisiin tietää, missä kuorma on ja mitä sille kuuluu. Ongelmatilanteissa halutaan myös tietää, missä ja milloin kuorma on saanut normaalista poikkeavia kuormituksia lämmön tai mekaanisten rasitusten muodossa.

Seurannan parantamiseksi on kehitelty laitteita, jotka asennetaan kuljetusvälineeseen seuraamaan olosuhteita. Mitattavia parametrejä ovat tyypillisesti seuraavat:

  • Sijainti
  • Lämpötila
  • Oven aukaisu/valo
  • Iskut
  • Kosteus

Laitteet tarvitsevat taustalle tietojärjestelmän, johon ne lähettävät tiedot. Tämä hoidetaan matkapuhelinverkon avulla, mikä aiheuttaa osaltaan rajoitteita seurannalle merillä. Toisaalta suurin osa kuljetusten ongelmista esiintyy terminaaleissa, jolloin tapahtumat ovat matkapuhelinverkon peittoalueella.

Starcom Systemsin Triton on hyvä esimerkki laitteesta, joka asennetaan konttiin ja joka seuraa kontin tapahtumia. Laitteet pienenevät ja hinta putoaa koko ajan, mikä edistää niiden yleistymistä. Tulevaisuudessa kaikki kontit tulevat sisältämään seurantalaitteen.

http://www.starcomsystems.com/products/triton

Starcom System Triton seurantalaite. Tämä on melko massiivinen, noin 40x25x4 cm.

Liikkuvat pakkaukset

30.8.2014

Älypakkaukset ovat tehneet tuloaan markkinoille hitaasti, mutta varmasti. Jotkut sovellutukset, kuten RFID tai QR-koodit ovat jo arkipäivää. Hienommat sovellutukset ovat vielä harvinaisia, sillä niiden valmistaminen on kallista ja hankalaa ja hyöty kyseenalainen. Kuluttajapuolella ollaan kovin kiinnostuneita sellaisista ominaisuuksista, joilla tuote saadaan erottumaan kaupan hyllyltä. Näitä ovat erilaiset muuttuvat painatukset ja mahdollisesti myös liike.

Sähköisesti operoitava taitos kartongissa on prototyyppiasteella. Taittomekanismi on ilmeisesti jo onnistuttu tekemään painamalla, mikä antaa viitteitä siihen, että tekniikka voisi halventua ja yleistyä. Ideana on, että pakkauksessa on painotekniikalla toteutettu akku ja jonkinlainen aktuaattori operoimassa nuuttauksia. Näiden avulla voitaisiin toteuttaa vaikkapa kartonkipakkaus, joka taittelee itsensä kasaan tai vilkuttaa hyllyssä varomattomalle kuluttajalle.

Liikkuvien älypakkausten yleistyminen edellyttää nykyistä kehittyneempää painotekniikkaa, jossa elektroniikka saataisiin painettua esimerkiksi flexolla suoraan pakkauksen pintaan. Lisäksi tarvittaisiin nykyisiä parempi virtalähde. Toistaiseksi työtä tehdään edelleen perustutkimuksen tasolla, mutta tulosten parantuessa tekniikka siirtynee pakkauskehityksen puolelle. Tällöin merkittävään rooliin nousee nimenomaan kaupallisesti järkevä sovellutus.

Älypakkausten kehityksen hitauteen on toistaiseksi ollut merkittävänä syynä sovellusten puute. Teknologiakehitys on keskittynyt kehittelemään erilaisia indikaattoreita, jotka kertovat ruuan mahdollisesta pilaantumisesta. Näitä ei haluta kauppoihin hävikin lisääntymisen vuoksi, sillä kuluttajat eivät osta sellaista tuotetta, joka kertoo tuotteen aloittaneen pilaantumisprosessin. Animaatiot ja liikkuvat pakkaukset vetoavat paremmin ostajiin, tai ainakin ostajien lapsiin ja sitä kautta ostopäätöksiin. Olettaisin kuluttajapuolella nimenomaan liikkuvan kuvan ja materiaalin olevan se kehityssuunta, josta näkyvä äly pakkauksiin ilmestyy.

Älypakkaukset

6.1.2013

Pakkausalan kuuma aihe on jo useamman vuoden ollut älypakkaukset. Niistä on puhuttu ja jotain käytännön sovelluksiakin on jo markkinoilla. Laajimmalle ovat levittäytyneet erilaiset RFID-pohjaiset etätunnistusmenetelmät sekä ympäristöolosuhteiden seurantaan liittyvät indikaattorit.

Kuljetuspakkausten osalta merkittävin uutuus on toistaiseksi ollut RFID. Se on useissa isoissa logistiikkakeskuksissa korvannut manuaalisesti tapahtuvan viivakoodien lukemisen. Etuna on luennan nopeus, sillä RFID:n avulla voidaan lukea koko lavakuorma kerralla. Tästä on merkittävä hyöty silloin, kun luettavaa on runsaasti ja tekniikka onkin ottanut vankan sijan niissä toiminnoissa, joihin se sopii.

Pakkaussuunnittelun kannalta näen mielenkiintoisempana erilaiset olosuhteiden mittaamiset. Toistaiseksi sovellutukset ovat olleet lähinnä elintarvikkeiden lämpötilan seurantaan liityviä. Tarpeellista olisi myös seurata mekaanisia rasituksia. Tällä hetkellä niitä seurataan kallistus- ja iskuantureilla, jotka passiivisina eivät kerro, milloin pakkausta on kohdeltu kaltoin. Tällöin menetetään mahdollisuus ohjeistaa virheelliseen käsittelyyn syyllistynyttä tahoa.

Markkinoilla olisi tarvetta aktiivisille isku- ja kallistusantureille, jotka tallentaisivat tiedon siitä, milloin virheellinen käsittely on tapahtunut. Kun tieto siirretään samaan tietokantaan sähköisen kuormakirjan kanssa, päästään tehokkaasti ohjaamaan ja kehittämään tavaran käsittelyä. Tämä mahdollistaa pakkauksen suunnittelun keveämmäksi, josta syntyy sekä säästöä että vähäisempää ympäristökuormitusta. Uskoisin, että antureiden hinnasta huolimatta kokonaisuus olisi nykyista edullisempi.


%d bloggers like this: