IoP – Internet of Packaging

Internet of Things on teknologian kehityksen kuuma aihe. Laitteita kytketään internetiin kiihtyvällä vauhdilla ja niistä kerätään kaikenlaista dataa, jolle ei pääosin keksitä mitään järkevää käyttöä. Pakkausten osalta käytetään IoT:n lisäksi termiä IoP. Olen aiemmin kirjoittanut älyn lisäämisestä pakkauksiin, jotta seurantaa voitaisiin tehostaa. Kuljetusyksikkötasolla seurantaa käytetäänkin, mutta yksittäisiä pakkauksia harvemmin seurataan.

Yksittäisten pakkausten osalta puuttuu edelleen läpimurto, joka lisäisi älyn käyttöä. Teknisesti nyt on jo mahdollista laittaa yksilöllinen QR-koodi, RFID tai NFC-tunniste pakkaukseen kohtuullisella hinnalla. Vain hyöty jää puuttumaan, sillä toistaiseksi markkinoilla ei ole ollut sovelluksia, jotka todella kasvattaisivat myyntiä. Kuljetuksista tiedon kerääminen pikemminkin lisää hävikkiä, sillä riskit tunnistetaan paremmin. Tällöin valmistajalla ei ole kovinkaan suurta motivaatiota lisätä tunnisteita.

Aitouden varmistaminen on yksi tapa lisätä myyntiä alueilla, jossa piratismi on merkittävä ongelma. Kuluttajalle yksilöllinen tunniste voisi antaa mahdollisuuden tunnistaa tuotteen aitous ja näin valita ehtaa tavaraa. Erityisesti alkoholijuomissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä tällä voisi saada takaisinmaksun investoinnille.

Suomessa oli taannoin pilotti, jossa ABC:n noutokahvien pahvimukiin oli painettu koodi, jolla sai katsottua Ruutu+ -palvelua. Tällainen yhdistelmä saattaa innoittaa henkilöä sekä ostamaan sumpin että käyttämään jatkossa maksullista suoratoistopalvelua. En pidä tätä kuitenkaan mullistavana ideana, joka aiheuttaa älypakkausten leviämisen kaikkien tietoon. Revoluutiota ei synny myöskään lihan lämpötilaa mittaamalla.

IoP:n yleistyminen edellyttää sitä, että joku keksii loistavan idean, joka uppoaa nuoriin kuluttajiin. Jos älypakkauksiin saataisiin edes pienessä mittakaavassa vastaava hype, mitä vaikkapa Pokemon GO aiheutti lisätylle todellisuudelle, lähtisi teknologia yleistymään ja leviämään. Tämän jälkeen saataisiin käyttöö sovelluksia myös alueille, joissa rahallinen hyöty on vähäisempää. Uskon, että kohderyhmänä tulisi olla nimenomaan nuoret kuluttajat, joille teknologian käyttö on arkipäiväistä. He ovat myös tottuneet maksamaan digitaalisesta sisällöstä edes jotain.

S-ryhmän älykuppi. Lähde:www.abcasemat.fi

S-ryhmän älykuppi. Lähde:www.abcasemat.fi

Advertisements

Avainsanat: , , , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: