Posts Tagged ‘pakkaus’

Scanstar-kilpailun voittajat

9.9.2017

Scanstarin voittajat julkaistiin tovi sitten ja heidät palkitaan 29.11 Lahdessa järjestettävässä Packaging Summit-tapahtumassa. Palkittuja pakkauksia on yhteensä kymmenen ja niistä löytyy laajasti pakkausten kirjo lähtien kalan mädille tarkoitetusta rasiasta, joka hajoaa vesistössä päätyen biopohjaiseen maitopurkkiin. Tämä vuonna palkituista pakkauksista nousee esiin kaksi teemaa: Ympäristöystävällisyys ja käytettävyys.

Innovaatiot kohdistuivat niin valmistustekniikkaan kuin lopputulokseenkin. Valmistustekniikasta voisi nostaa esiin alumiinifoliosta tehdyn pakkauksen, jonka pohjassa on kohokuvio. Pakkauksena sinänsä siinä ei ole mitään erityistä, mutta tuotantomenetelmä on innovatiivinen. Aiemmin ei ole ollut mahdollista koristella vuokaa kohokuvioin.

First Choice-tunnustuksen sai Atrian käyttämä ja Packdesign ID:n suunnittelema jauhelihapakkaus, jossa on uudella tavalla hyödynnetty joustomuovia ja pakkausmateriaalin määrää on saatu olennaisesti pudotettua verrattuna perinteiseen rasiaan. Oman kokemukseni mukaan käytettävyys on myös mainio, joten tässä pakkauksessa yhdistyy mukavasti taidokkaan suunnittelun tuoma vähäinen materiaalikäyttö ja hyvät käyttöominaisuudet.

Teollisuuspuolella voisi nostaa esiin Elteten The Box-konseptin, jossa on yhdistetty hunajakennolevyä ja pakkausprofiilia niin, että näistä muodostuu laatikko, joka on purettavissa ja kasattavissa helposti. Laatikon käyttökelpoisuutta nostaa huomattavasti mahdollisuus avata yksi sivu. Tällöin tavaroiden purkaminen varastohyllyssä on helppoa. Olen päässyt muutaman kerran kokeilemaan tällaista laatikkoa ja sen käytettävyys on aina herättänyt huomiota.

Onnittelut voittajille! Koko joukon löytää kilpailusivuilta: http://www.scanstar.org/fi/scanstar-voittajat/voittajat-2017/

ISTA 3E päivittyi

5.8.2017

ISTA julkaisi hiljattain muutoksia 3E-testisarjaan. Kyseinen testisarja on tarkoitettu lavalla kuljetettaville pakkauksille ja se simuloi yleisiä kuljetusolosuhteita. Oma mielipiteeni on, että tämä sarja on paras ja selkein testisetti lavalla kulkeville laitteille samoin kuin lähetyksille, joissa on samanlaisista laatikoista koostuva lavakuorma.

Muutokset ovat seuraavat:

  • Pinonnassa aiemmin kaava ei kovin viisaasti ottanut huomioon tilannetta, jossa lavalla on useampia kerroksia pieniä laatikoita. Kaava supistuu samaksi vanhan version kanssa tilanteessa, jossa lavan päällä on vain yksi laatikko.
  • Pinonnassa tulee kuorman päällä käyttää samanlaista lavaa, kuin allakin on. Tämä on looginen muutos ja kuvaa paremmin todellista tilannetta. Olen tätä menetelmää puolivirallisissa testeissä käyttänytkin, sillä pahvikonttien tapauksessa on hyvä ymmärtää epätasaisen jakauman aiheuttama vaikutus.
  • Törmäystestissä on kasvatettu nopeutta.
  • Merkittävä muutos on pudotustestin korkeuden muuttaminen painosta riippuvaksi. Aiemmin korkeus oli aina 200 mm, kun uudessa se on 230 mm alle 230 kg kuormalle ja 150 mm yli 230 kg kuormalle.
  • Käyttötarkoitus on uudessa versiossa tarkennettu tilanteeseen, jossa rekkaan lastataan samanlaisia lavoja. Aiemmin tätä rajausta ei ollut ja kuljetusmuotoakaan ei ollut rajoitettu rekkakuljetukseen.

Perustelut löytyvät standardin valmistelumateriaalista. Alla olevasta videosta selviää rotational edge dropin idea. Tällainen tilanne on trukkikäsittelyssä paljon todennäköisempi kuin IEC 60068-sarjan suora pudotus.

Worldstar Shoeller Allibertille

30.4.2017

Schoeller Allibert voitti jo tovi sitten World Star -pakkauspalkinnon uudella EuroClick-muovilaatikollaan. Voittajaratkaisuussa on pari hienoa innovaatiota. Toinen on kehä, jolla korkeutta voidaan kasvattaa. Korokekehä asettuu laatikon päälle ja napsahtaa kiinni, josta nimikin ilmeisesti tulee. Toinen hieno ominaisuus on laatikon kylkeen kiinnitettävä asiakirjapidike, joka niin ikään lukittuu kiinni.

Teknisten pikkunäppäryyksien sijaan kokonaisuudessa kiinnittyy huomio muotoiluun. Perinteisesti muovilaatikot ovat piirteiltään valmistustekniikan ohjaamia ja työvälineenä on suunnittelussa käytetty enimmäkseen suoraa viivotinta. Euroclickissä on käytettävyys huomioitu kaikissa piirteissä. Nurkkiin on tehty laaja pyöristys, jotta kuljettimilla matka sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Kahvat on muotoiltu käteen sopiviksi ja pintojen puhtaana pysymiseen on kiinnitetty huomiota. Lisäksi piirteitä optimoimalla on saatu painoakin pudotettua verrattuna edelliseen sukupolveen.

EuroClick on hieno esimerkki onnistuneesta suunnittelutyöstä. Mikään yksityiskohta yksinään ei tee voittajatyöstä erityisen onnistunutta, mutta kaikki yhdessä tekevät käytettävyydestä palkinnon arvoisen.

Käytettävyys muodostuu pienistä asioista

5.3.2017

Hyvän ja huonon käytettävyyden pakkauksessa erottaa yksityiskohdista. Käytettävyyttä voi parantaa pienillä yksityiskohdilla ja parhaimmillaan tämä ei vaikuta pakkauksen kustannuksiinkaan mitenkään. Hieno esimerkki on Serlan leivinpaperipakkaus. Sen kanteen on tehty perforoimalla avaus, josta  rullan voi lukita peukalolla, kun paperia leikkaa.

Suunnitteluhankkeissa halutaan pakkauksiin usein monenlaisia ominaisuuksia. Kokemukseni on, että usein ominaisuudet, joilla käytettävyyttä parannetaan tapaavat tehdä rakenteesta monimutkaisen. Taitavan pakkaussuunnittelijan tunnistaa siitä, että hän pystyy löytämään yksinkertaisia ratkaisuja, jotka tekevät käytettävyydestä hyvän.

Pakkauksen lukitusaukko demokäytössä.

Pakkauksen lukitusaukko demokäytössä.

Haitallinen biohajoavuus

5.2.2017

Sustainable Packaging Coalition on julkistanut kannanoton öljypohjaisia biohajoavia muoveja vastaan. Nämä muovit on tehty biohajoaviksi lisäaineilla, joiden avulla bakteerien tulisi kyetä muuntamaan muovi uudeksi raaka-aineeksi luonnonkiertoon. Öljypohjaiselle muoville vaihtoehto on kasvipohjainen biohajoava muovi.

Öljypohjaisten materiaalien haasteiksi SPC listaa seuraavat

  • Biohajoavuus ei ole riittävän hyvä. Bakteerit kyllä pilkkovat materiaalin, mutta se ei hyödytä luonnonkiertoa.
  • Materiaalin kestävyys heikkenee.
  • Kemikaalien valmistus kuormittaa ympäristöä.
  • Hiilidioksidipäästöt ovat kaatopaikkaan verrattuna suurempia.
  • Vähäinen parannus ei ole askel oikeaan suuntaan.

SPC ei suosittele biohajoavien öljypohjaisten muovien käyttöä. Osa linjauksista vaikuttaa tavoitehakuisilta. Ainakaan Suomessa kaatopaikka ei ole kovin yleinen määränpää jätteelle, vaan biohajoavat muovit joko kompostoidaan tai poltetaan. Kannanotossa ei ole polton hiilidioksidipäästöön otettu kantaa. Toki tässä prosessissa biohajoavuudesta ei ole milloinkaan hyötyä, joten lisäaineita ei kannata käyttää.

Biohajoavan tai tavallisen muovin välillä valintaa tehtäessä kannattaa kriittisesti arvioida, päätyykö yksikään pakkaus kompostiin. Teollisuusympäristössä ainakin arvioin, että muovit kiertävät aina energiaksi. Tällöin perusmateriaali ja sen juuri oikea käyttö on ympäristöteko.

Biohajoavan salaattipaketin voi rehujen pilaannuttua heittää kokonaan kompostiin, jolloin ihminen kokee tehneensä ympäristöteon. By Christian Gahle, nova-Institut GmbH (Work by Christian Gahle, nova-Institut GmbH) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) or GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html)], via Wikimedia Commons

Biohajoavan salaattipaketin voi rehujen pilaannuttua heittää kokonaan kompostiin, jolloin ihminen kokee tehneensä ympäristöteon. Lakiteksti: By Christian Gahle, nova-Institut GmbH (Work by Christian Gahle, nova-Institut GmbH) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) or GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html)%5D, via Wikimedia Commons

IoP – Internet of Packaging

30.12.2016

Internet of Things on teknologian kehityksen kuuma aihe. Laitteita kytketään internetiin kiihtyvällä vauhdilla ja niistä kerätään kaikenlaista dataa, jolle ei pääosin keksitä mitään järkevää käyttöä. Pakkausten osalta käytetään IoT:n lisäksi termiä IoP. Olen aiemmin kirjoittanut älyn lisäämisestä pakkauksiin, jotta seurantaa voitaisiin tehostaa. Kuljetusyksikkötasolla seurantaa käytetäänkin, mutta yksittäisiä pakkauksia harvemmin seurataan.

Yksittäisten pakkausten osalta puuttuu edelleen läpimurto, joka lisäisi älyn käyttöä. Teknisesti nyt on jo mahdollista laittaa yksilöllinen QR-koodi, RFID tai NFC-tunniste pakkaukseen kohtuullisella hinnalla. Vain hyöty jää puuttumaan, sillä toistaiseksi markkinoilla ei ole ollut sovelluksia, jotka todella kasvattaisivat myyntiä. Kuljetuksista tiedon kerääminen pikemminkin lisää hävikkiä, sillä riskit tunnistetaan paremmin. Tällöin valmistajalla ei ole kovinkaan suurta motivaatiota lisätä tunnisteita.

Aitouden varmistaminen on yksi tapa lisätä myyntiä alueilla, jossa piratismi on merkittävä ongelma. Kuluttajalle yksilöllinen tunniste voisi antaa mahdollisuuden tunnistaa tuotteen aitous ja näin valita ehtaa tavaraa. Erityisesti alkoholijuomissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä tällä voisi saada takaisinmaksun investoinnille.

Suomessa oli taannoin pilotti, jossa ABC:n noutokahvien pahvimukiin oli painettu koodi, jolla sai katsottua Ruutu+ -palvelua. Tällainen yhdistelmä saattaa innoittaa henkilöä sekä ostamaan sumpin että käyttämään jatkossa maksullista suoratoistopalvelua. En pidä tätä kuitenkaan mullistavana ideana, joka aiheuttaa älypakkausten leviämisen kaikkien tietoon. Revoluutiota ei synny myöskään lihan lämpötilaa mittaamalla.

IoP:n yleistyminen edellyttää sitä, että joku keksii loistavan idean, joka uppoaa nuoriin kuluttajiin. Jos älypakkauksiin saataisiin edes pienessä mittakaavassa vastaava hype, mitä vaikkapa Pokemon GO aiheutti lisätylle todellisuudelle, lähtisi teknologia yleistymään ja leviämään. Tämän jälkeen saataisiin käyttöö sovelluksia myös alueille, joissa rahallinen hyöty on vähäisempää. Uskon, että kohderyhmänä tulisi olla nimenomaan nuoret kuluttajat, joille teknologian käyttö on arkipäiväistä. He ovat myös tottuneet maksamaan digitaalisesta sisällöstä edes jotain.

S-ryhmän älykuppi. Lähde:www.abcasemat.fi

S-ryhmän älykuppi. Lähde:www.abcasemat.fi

Uusia laitteita kuljetusten seurantaan

18.12.2016

Pääsin hypistelemään uutta tanskalaista Trusted T7 seurantalaitetta. Kyseessä on pieni 100 g painava muoviin valettu laite, joka voidaan kiinnittää haluttuun paikkaan seuraamaan paikkaa ja muita kuljetukseen liittyviä parametreja. Laite lähettää tiedot Trustedin palvelimelle, josta käyttäjä pääsee kohtuullista korvausta vastaan seuraamaan, mitä kuljetukselle kuuluu. Värkissä on 6 Ah akku, jonka eliniäksi kerrotaan kolme vuotta, jos laite lähettää tiedot kerran päivässä.

Laite sisältää GPS-anturin lisäksi kallistusta, lämpötilaa, iskuja ja valoa mittaavat anturit. Laite paikantaa itsensä myös matkapuhelinverkolla tai jopa satelliittipuhelinverkolla. Kuitenkin valtamerellä merikontin sisällä lienee paikannus heikkoa. Purkissa ei ole paikkaa johdolle, eli se on kertakäyttöinen. Päälle ja pois sen voi kytkeä magneettikytkimellä. Patterin loputtua koko purkki korvataan uudella.

Konfigurointia tehtäessä palvelimelle dataa lähettävät seurantalaitteet ovat huomattavasti loggereita helpompia. Loggerissa joutuu miettimään, millaisilla raja-arvoilla ne laitetaan keräämään dataa, jotta kaikki haluttu tieto mahtuu muistiin. Uudemmissa muistin suuri määrä helpottaa tilannetta, mutta silti tulokset saadaan vasta joskus, jos joku muistaa poimia loggerin talteen. Matkapuhelinverkon välityksellä dataa lähettävä laite kertoo jatkuvasti tilanteesta ja parametrejä voidaan tarvittaessa säätää.

Loggerit luultavasti häviävät kuljetusten seurannassa, sillä Trusted T7:n kaltaiset seurantalaitteet tarjoavat reaaliaikaisen tiedon. Olen käyttänyt loggereita melko paljon kuljetusten seurannassa ja omien kokemusten mukaan usein loggeri häviää tai jää palautumatta. Tällöin seurannasta ei saa mitään tuloksia. Matkapuhelinverkon kautta data saapuu nopeammin käyttäjän saataville.

Trusted T7 seurantalaite. Lähde: www.trusted.dk

Trusted T7 seurantalaite. Lähde: http://www.trusted.dk

Big data toimitusten seurannassa

20.11.2016

Internet of Things ja Big Data ovat kiinnostuksen kohteena pakkausalallakin. Pakkauksia halutaan yhdistää tietoverkkoihin ja tietoja kerätä, jotta niitä voidaan hyödyntää. Keskeinen kysymys liiketoiminnan kannalta on, mitä sillä kerättävällä datalla voidaan tehdä.

Kiinalainen maitokauppias Mengiu on ottanut pakkauksissa käyttöön yksilöivän QR-koodin. Koodin avulla asiakas voi katsoa kyseistä pakkausta koskevaa tietoa valmistus- ja toimitusketjusta sekä toki samalla hänelle tarjotaan tuotteeseen liittyvää mainontaa. Tavoitteena on saada läpinäkyvyyttä tuotteen vaiheisiin, sillä Kiinassahan on nimenomaan maidon kanssa ollut väärinkäytöksiä tiettyjen firmojen manipuloitua maitoa kustannusten pienentämiseksi. Taloudellinen hyöty lieneekin siinä, että läpinäkyvyydellä saavutetaan kuluttajien luottamus, joka tuo lisämyyntiä.

Pakkaukseen painettu tai tulostettu QR-koodi yksilöi pakkauksen, mutta olettaisin pakkauksessa olevan vielä RFID:n, jonka avulla logistiikassa saadaan lavatasolla tunnistettua kaikki pakkaukset kerralla, kun informaatiota laitetaan taustajärjestelmään. Pelkkä QR-koodihan edellyttäisi, että kuljetuksessa joku lukee skannerilla kaikkien pakkausten koodit. Toki Kiinassa tämäkin on mahdollista.

Historiatiedon tallentaminen ja tarjoaminen tuotteen käyttäjälle on lisääntymässä. Tällä hetkellä kuljetuksesta on saatavilla jonkin verran tietoja, mutta pääasiassa kuljetusyksikkötasolla. Yksittäisestä pakkauksesta ei yleensä selviä, mikä sen historia on ollut. Tuotteiden yksilöinti mahdollistaa tiedon tallentamisen taustajärjestelmiin ja sen tarjoamisen käyttäjälle halutussa muodossa.

Tiedon kerääminen ja tarjoaminen asiakkaille ei yksin kuitenkaan lisää myyntiä, vaan asiakkaan tulee kokea jokin hyöty. Tässä onkin IoT:n suurin haaste pakkausalalla: Miten saada kuluttaja kokemaan hyötyä lisätystä älystä tai informaatiosta?

Siinä se QR-koodi on. Lähde: www.packwebasia.com

Siinä se QR-koodi on. Lähde: http://www.packwebasia.com

Nimikkeiden määrä

6.11.2016

Nimikkeiden määrän optimointi on eräs pakkaussuunnittelun vaikeimmista osa-alueista. Tämä on sellainen asia, jossa intuitioni osoittautuu excel-jumpassa useimmin vääräksi, sillä toisinaan tuntuu täysin loogiselta yhdistää useampi tuote samaan pakkaukseen, mutta se ei osoittaudukaan taloudellisesti kannattavaa.

Nimikkeiden määrän minimointi on tuotannon ja oston kannalta toivottavaa. Tuotannossa on varastotilasta aina puutetta ja nimikkeelle tarvitaan lähes aina vähintään yksi lavapaikka. Osat pitää myös saada pakkauspisteelle kätevästi saataville, joten runsas nimikemäärä tekee pakkauspisteen suunnittelusta haastavan. Jos erilaisia osia on todella paljon, tapahtuu myös väärinkäyttöä, sillä pakkaajat käyttävät mielestään sopivinta materiaalia, vaikka se ei olisikaan tuoterakenteen määrittelemä osa. Tämä johtaa varastonhallinnan ongelmiin, sillä varastomäärät menevät sekaisin.

Ostolle suuret nimikemäärät aiheuttavat lisätyötä, sillä kaikkia niitä on ostettava ja niistä on pidettävä muutenkin huolta. Suuri määrä erilaisia pakkausmateriaaleja johtaa myös aina tilanteeseen, että useimmilla ostomäärä jää pieneksi. Tällöin pakkausten hintaa rasittaa tuotannon asetusaika, kun ajetaan pieniä sarjoja. Pienistä sarjoista huolimatta varaston kierto on ongelmallista.

Loogisesti voisi ajatella, että laittamalla useita erilaisia tuotteita samaan laatikkoon saadaan hyötyä. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä laatikkomäärän minimointi johtaa sisäosien määrän kasvamiseen, ellei käytetä jotain yleiskäyttöistä täytettä. Oston kannalta on melko yhdentekevää, ostavatko he yhden laatikon ja yhden sisäosan vai kaksi laatikko. Optimointihankkeessa joudutaan aina selvittelemään, miten tuote saadaan pidettyä paikallaan.

Kuljetuksen täyttöastetta ei pidä unohtaa. Laatikoiden yhdistäminen johtaa aina kuljetusmittojen kasvamiseen ja mittojen kasvaminen johtaa kasvaviin kuljetuskustannuksiin. Näiden määrä on nimenomaan se, mitä pakkaamosta on vaikea nopealla vilkaisulla hahmottaa ja summat ovat usein merkittävästi suuremmat, mitä työtä, varastopaikkoja ja tuotantoeriä optimoimalla voidaan saavuttaa.

Nimikkeiden määrä on aina kompromissi tuotantoerien, tuotannon tilankäytön ja kuljetuskustannusten välillä. Asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella, sillä parhaassa hankkeessa, jossa olen ollut mukana, on pakkausnimikkeiden määrää pudotettu yli kolmesta sadasta vähän yli kymmeneen saavuttaen samalla kustannussäästöjä.

One size fits all ei ole yleensä ideaalitilanne. Pakollinen lakiteksti: By Solomon203 (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], via Wikimedia Commons

One size fits all ei ole yleensä ideaalitilanne. Pakollinen lakiteksti: By Solomon203 (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)%5D, via Wikimedia Commons

Pakkausten kierrätysmaksut 2017

23.10.2016

Pakkausten tuottajavastuun mukaisesta kierrätyksestä vastaava Rinki julkaisi kuukausi sitten vuoden 2017 kierrätysmaksut. Kierrätysjärjestelmää on uusittu laajentamalla tuottajavastuuta. Tämän on aiheuttanut keräysjärjestelmän kustannusten siirtyminen vahvemmin tuottajavastuuyhteisöille, joka pakkausten tapauksessa on Rinki. Rinki on voittoa ja ilmeisesti myös tappiota tavoittelematon yritys, joten toiminnan rahoitus perustuu tuottajavastuun piirissä olevien yritysten kierrätysmaksuihin. Tuottajavastuu koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on yli miljoona euroa ja jotka toimittavat tuotteita Suomen markkinoille.

Kustannusten nousu on merkittävää monissa kategorioissa. Aaltopahvin tonnihinta nousee 7 eurosta 9,5 euroon. Kartongin kierrätysmaksu nousee 44 eurosta 54 euroon. Voimakkaimmin kustannusten nousu näkyy metallipakkauksissa, joiden kierrätyshinta oli teollisuuspakkausten osalta 2016 10 €/tonni, mutta 2017 40 €/tonni. Täydellisen taulukon voi katsoa täältä: http://rinkiin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote-yrityksille-pakkausten-kierratysmaksut-2/

Kierrätysmaksut ovat joissain kategorioissa sen verran suuria, että ne ohjaavat materiaalivalintoja. Esimerkiksi kartongin kierrätysmaksu on noin viisinkertainen aaltopahviin verrattuna. Samoin kuluttajille suunnattu tinapeltipakkaus on varsin kallis, joten kannattaa miettiä, voisiko sen korvata muovipakkauksella.

Paperia odottamassa lähtöä seuraavalle kierrokselle.

Paperia odottamassa lähtöä seuraavalle kierrokselle.

 


%d bloggaajaa tykkää tästä: