Archive for the ‘Merkinnät’ Category

Vanhemmat artikkelit

Mentaalisuojaus

9.10.2016

Pakkauksella voidaan suojata tuotetta kahdella tavalla. Raskaampi tapa on yrittää tehdä sellainen pakkaus, että olipa käsittely millaista tahansa, ottaa pakkaus iskut vastaan ja suojaa tuotetta. Keveämpi tapa on yrittää vaikuttaa käsittelyyn tekemällä kevyt ja läpinäkyvä pakkaus. Tämä on osoittautunut erittäin toimivaksi tavaksi, sillä tuotteita kuljetusketjussa käsittelevät ihmiset ovat varovaisempia, kun he näkevät herkän tuotteen.

Hollantilainen polkupyörävalmistaja VanMoof kyllästyi erityisesti USA:n postimyyntitoimitusten suureen vauriomäärään. He ratkaisivat ongelman laittamalla pyörän pakkauslaatikkoon kuvan televisiosta, jonka ruudulle oli laitettu pyörästä informaatiota. Pyörälaatikko on samaa kokoluokkaa ison television kanssa ja rahtia käsittelevät ihmiset tietävät, että isoja taulutelevisioita ei oikein kannata heitellä. Tulos oli hämmästyttävä, sillä vaurioiden määrä putosi 70-80 %. Kirjoittelin aiemmin fragile-tekstien ja suuntanuolten olevan pakkauksissa merkityksettömiä, mutta telkkarin kuva näyttää olevan tehokas, ainakin niin kauan, kunnes ideaa ryhdytään käyttämään laajemmin.

Independentin jutun aiheesta voi lukea täältä: http://www.independent.co.uk/news/world/europe/vanmoof-bikes-flatscreen-tv-huge-reduction-delivery-damages-printing-giant-tv-side-of-box-a7328916.html

Kuva VanMoofin pyörälaatikosta. Lähde: www.independent.co.uk

Kuva VanMoofin pyörälaatikosta. Lähde: www.independent.co.uk

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): Merkinnät | Leave a Comment »

ISO 780 päivittyi

3.4.2016

Pakkausten käsittelysymboleja ohjeistava standardi ISO 780 päivittyi vuoden 2015 lopulla. Standardissa on pidemmän aikaa ollut yksi käytännön tekemisen kannalta epäselvä kohta, nimittäin pinoamismerkinnän raja. Standardi ei kovinkaan selkeästi kerro, sisältääkö luku alimman pakkauksen vai ei. Aiemmin kirjoitinkin asiasta.

ISO 780:n pinontasymboli on peräisin standardista ISO 7000, joka kuvaa tuotteissa käytettävät graafiset symbolit. Tämän standardin taustamateriaaleista selviää, että luku ei sisällä alinta pakkausta. Ongelmalliseksi asian tekee, että vastaava ASTM-standardi selkeästi kertoo luvun sisältävän alimman pakkauksen. Näin ollen sama symboli kuvaa eri asiaa mantereesta riippuen. Sekaannuksen välttämiseksi ISO 780 standardissa olisi hyvä kertoa selkeästi, miten asia on ja mieluiten saattaa se yhdenmukaiseksi ASTM-standardin kanssa.

Stacking limit by number
To indicate that the items shall not be vertically stacked beyond the specified number, either because of the nature of the transport packaging or because of the nature of the items themselves.

Lopputulos oli kuitenkin laiha, sillä tätä kohtaa ei onnistuttu ISO780:2015 eikä ISO7000:2014 -versioissa tarkentamaan. Ehkä asia selvenee seuraavalla kierroksella kymmenen vuoden päästä?

Tältä se näyttää. Lähde:www.iso.org

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): Merkinnät | Leave a Comment »

Pinoamismerkinnän oikea tulkinta

21.9.2014

ISO 780-standardi määrittää, miten pinoamismerkintää tulee käyttää pakkauksessa. Asia on periaatteessa yksinkertainen, merkissä on jokin kokonaisluku, joka kertoo, kuinka monta pakkausta pinoon saa laittaa. Merkintä pitää kuitenkin sisällään epävarmuuden, lasketaanko alin pakkaus mukaan ilmoitettuun lukumäärään. Nyt sain asiasta varman, ISO:n Japanin konttorista hankitun tiedon. Lukumäärä ei pidä sisällään alinta pakkausta, vaan se kertoo, kuinka monta samanlaista pakkausta saa pinota alimmaisen päälle. Jos n on 4, saa viidestä pakkauksesta muodostaa pinon.

Virheellisen tulkinnan mahdollisuus on huomioitu myös standardoimisorganisaatiossa ja aiheesta on tehty muutosehdotus. Ajatuksena on ollut selventää tekstillä, että numero ei sisällä alimmaista pakkausta. Asia ei kuitenkaan ole vielä edennyt, sillä amerikkalaiset ovat vastustaneet, sillä heidän standardinsa ASTM D5445 ilmoittaa numeron sisältäen alimmaisen pakkauksen. Nyt kuitenkin tiedämme, mikä oikea tulkinta on.

Kiitokset minua sivistäneelle taholle!

Pinontamerkki

Pinontamerkki

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): Merkinnät | Leave a Comment »

Pakkausmerkinnät: PYR

7.9.2014

Pakkausmerkintöjä käsittelevät juttuni ovat olleet lukijoiden suosiossa. Erityisesti eurooppalaiset kierrätysmerkit kerää päivittäin yli kymmenen lukijaa. Kierrätykseen liittyy myös nyt käsiteltävä PYR-merkki. Pakkausalan Ympäristörekisteri, eli PYR, on yritys, joka edistää pakkausten hyötykäyttöä Suomessa. Yrityksille helpoin tapa hoitaa lakisääteiset hyötykäyttövelvoitteet on PYRin palveluiden hyödyntäminen. PYRille raportoidaan markkinoille tuotettu pakkausmäärä ja maksetaan hyötykäyttömaksut tämän perusteella.

PYRiin rekisteröityneillä yrityksillä on oikeus käyttää tuotteissaan PYR-merkkiä. Merkin rooli on lähinnä markkinointiin liittyvä ja sillä viestitään, että yritys hoitaa pakkausten kierrätykseen liittyvät lakisääteiset velvoitteet. Merkin käyttö ei ole pakollista ja sitä näkeekin käytettävän lähinnä kuluttajapakkauksissa. Merkkiä kannattaa käyttää vain sellaisissa pakkauksissa, mitä myydään Suomessa, sillä muihin Euroopan maihin tuotteita myytäessä tulee maksuvelvoitteet hoitaa kyseisen maan tuottajavastuuorganisaatiolle. Tästä syystä teollisuuspakkauksissa ei PYR-merkkiä viljellä, sillä niitä lähes aina toimitetaan useisiin maihin.

PYR-merkki säilyketölkin kyljessa. Blogisti voi luottavaisin mielin käyttää tuotteen ja kierrättää pakkauksen metallien joukossa tuntien prosessin olevan kunnossa.

PYR-merkki säilyketölkin kyljessa. Blogisti voi luottavaisin mielin käyttää tuotteen ja kierrättää pakkauksen metallien joukossa tuntien prosessin olevan kunnossa.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): Merkinnät | 4 Comments »

Box Maker’s Certificate

17.8.2014

Pahvilaatikon pohjasta saattaa toisinaan löytää pyöreän Box Maker’s Certificate (BMC) -merkinnän, joka kertoo muutaman parametrin laatikon ominaisuuksista. Merkinnästä selviää, kuka laatikon on valmistanut, montako kerrosta siinä on, BCT tai ECT-arvo, pahvin neliöpaino, laatikon kokorajoitus ja laatikon maksimipaino.

Merkintä liittyy vahvasti USA:n markkinoille, jossa National Motor Freight Traffic Association on kehittänyt erilaisia kuljetukseen liittyviä ohjeita, jotka kulkevat lyhenteellä NMFC. Pakkausten rakenteisiin liittyviä asioita käsittelee ainakin Item 222, josta löytyy USA:n rekkarahdissa käytettävien laatikoiden lujuusvaatimukset. Ajatuksena on, että pakkauksen valmistaja painaa (vakio)laatikoihinsa sertifikaatin, josta laatikon käyttäjä voi päätellä, soveltuuko laatikko hänen käyttöönsä. Erityisesti kai bruttopaino-parametri on määräävä tekijä.

Tällä hetkellä ei mikään laki edellytä, että USA:ssa pitäisi merkintä olla pakkauksissa. Aiemmin ilmeisesti on näin ollut, joten tapa elää edelleen vahvana. Erityisesti tuotekohtaisesti räätälöidyissä pakkauksissa on merkintä jätetty yleisesti pois, sillä pakkauksen soveltuvuus arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa, eikä pakkaajan tarvitse enää asiasta kummemmin välittää. Myös juridisessa mielessä on syytä merkkiä karttaa, sillä kanssablogistin mukaan sen käyttäjä vastaa siitä, että pakkaus täyttää NMFC:n vaatimukset. Jos ei ilmoita mitään, ei ole väärässä.

BMC on erittäin käytännöllinen infopaketti laatuasioiden kanssa painiville. Siitä selviää heti, kuka laatikon on valmistanut ja millaiset lujuusarvot pahville on määritelty. Suomessa näitä joutuu yleensä hieman arvailemaan, sillä merkintä ei ole saanut Euroopassa juurikaan jalansijaa. Insinöörin näkökulmasta tiedot olisivat käytännöllisiä, mutta luulenpa, että lähettämöiden päivittäiseen toimintaan ne eivät vaikuta.

Merkinnässä olevista tiedoista itseäni eniten hämmästyttää, miksi siinä kerrotaan suurin sallittu yhteenlaskettu pituus-, leveys ja korkeusmitta. Siinä vaiheessa, kun laatikko tulee tuotantolinjalta ulos, nämä eivät oikein voi enää kasvaa.

Box maker's certificate. Lähde:www.packsize.com

Box maker’s certificate. Lähde:www.packsize.com

Avainsanat:, , , , ,
Kategoria(t): Merkinnät | Leave a Comment »

Turhat pakkausmerkit, osa 1

6.4.2014

Pakkauksiin painetaan toisinaan merkkejä, joiden ohjeistama toimintatapa on suurimmalle osalle ihmisistä muutenkin itsestään selvä. Toimitusketjussa on aina yksilöitä, jotka sortuvat virheelliseen toimintaan, mutta merkit tuskin heitä ohjaavat kaidalle polulle.

Laatikon päälle astumisen kieltävä merkki on hyvä esimerkki tarpeettomasta käsittelymerkistä. Normaalilla moraalilla varustetulle henkilölle on selvää, että esimerkiksi kuvan mikroaaltouunilaatikko ei ole tarkoitettu askellusalustaksi, mutta pakkausgrafiikasta päättänyt on todennut, että asiaa pitää erikseen alleviivata. Ehkäpä ajatuksena on, että mahdollisessa virhekäsittelyssä voidaan syy vierittää asianosaisen niskaan. Toisaalta laatikosta, jossa on kengänjälki pinnassa, voi reklamaation tehdä ilman kieltomerkkiäkin.

Merkki kieltää joko astumisten tai sitten rikkinäisen laatikon päällä seisomisen.

Merkki kieltää joko astumisten tai sitten rikkinäisen laatikon päällä seisomisen.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): Merkinnät | Leave a Comment »

Ympäristömerkinnät: PEFC ja FSC

15.12.2013

Kierrätysmerkkiaiheinen kirjoitukseni on saanut lukijoilta valtavan suosion. Tästä innostuneena päätin selvittää muita pakkauksissa esiintyviä merkintöjä. Näitä on lähinnä erilaiset raaka-aineiden ja tuotannon ympäristönäkökohtiin keskittyvät merkit.

Puumateriaalin osalta on tärkeää varmistua siitä, että puutavara on tuotettu kestävällä tavalla. Yrityksen imagolle on merkittävää haittaa, jos osoittautuu, että puu on kestämättömällä tavalla tuotettu. Tuskin mikään yritys haluaa aarniometsäaiheisia banderolleja pääkonttorinsa julkisivuun.

Hankkimalla puumateriaalin sertifioidusta metsästä varmistuu siitä, että hakkuutyö ei vaaranna ekologisesti tärkeitä metsäalueita ja työvoiman kohtelu on asiallista. Lisäksi sertifiointi varmistaa, että metsät eivät muutu puuplantaaseiksi ja kemikaalien käyttö pysyy kohtuudessa. Globaalisti metsistä on sertifioitu vasta 10 %, joten joissain maissa saattaa olla hankalaa saada sertifioitua puuta. Toisaalta näissä maissa riski saada epäeettisesti tuotettua puuta on korkea, joten sertifioidun puun hankkiminen lienee kuitenkin järkevää.

PEFC-sertifikaatti on saanut Suomessa vankan jalansijan. Metsistä suuri osa on sertifikaatin piirissä, sillä Metsänomistajien liittojen järjestämän ryhmäsertifioinnin avulla saadaan pienemmätkin tuottajat sertifioinnin piiriin. Suomessa PEFC-sertifioitua metsää on runsaat 20 miljoonaa hehtaaria. Suomen metsäpinta-ala on noin 26 miljoonaa hehtaaria, joten PEFC:n kattavuus on erittäin hyvä Suomessa.

PEFC-merkintä. www.pefc.fi

PEFC-merkintä. http://www.pefc.fi 

FSC on toinen yleinen metsäsertifikaatti, joskin globaalistikin pienemmän pinta-alan omaava kuin PEFC. Suomessa FSC-sertifioituja metsiä on noin 400 000 hehtaaria. Syy PEFC:tä vähäisempään määrään lienee se, että FSC-ryhmäsertifikaatteja ei ole kattavasti pienmetsänomistajille. Sertifikaatin ovat hankkineet lähinnä suuret metsäyhtiöt omille metsilleen.

FSC-merkintä. www.fi.fsc.org

FSC-merkintä. fi.fsc.org

Tavoitteiltaan PEFC ja FSC ovat yhteneväiset. Molemmat tähtäävät vastuulliseen metsänhoitoon. Yritysten kannattaa vaatia sertifioitua puumateriaalia, jotta imagoriski minimoituu ja toisaalta suurempi osa metsistä liitetään sertifikaattien piiriin. PEFC:tä ja FSC:tä ei ole tarpeen laittaa paremmuusjärjestykseen, vaan molemmat tarjoavat riittävän varmuuden siitä, että puumateriaali on asiallisesti tuotettua.

Avainsanat:, ,
Kategoria(t): Merkinnät | Leave a Comment »

Stanssit kannattaa tarkastaa

13.10.2013

Toimistolla sattui käsiini Kiinan suunnalta tullut pahvinpala, jossa oli viisaasti stanssattuna kierrätysmerkit ja osan koodi. Hilpeyttä herätti huomio, että koodin kirjasimet olivat väärin päin. Stanssimaakari oli tehnyt itselleen mukavamman ratkaisun ja vääntänyt merkit stanssiin oikein päin luettavaksi. Stanssista kannattaakin pyytää pari koepahvia nähtäväksi ennen isomman tuotantosarjan tekemistä.

Toinen mielenkiintoinen seikka tässä pahvissa on China RoHSin mukaiset kierrätysmerkit, jotka on myös tehty stanssaamalla. China RoHS ainakin englanninkielisessä käännöksessä edellyttää painamista ja suosittaa vihreää väriä. Stanssaus ei käsittääkseni lukeudu painomenetelmiin. Ongelmia tuosta tuskin tulee, mutta olisi hyvä tietää, onko stanssaus sallittu menetelmä. Stanssiosissa se olisi halpa tapa tuottaa kierrätysmerkit, jos painamista ei muuten tarvita.

Tekstit taisivat tulla väärään pintaan peilikuvana.

Tekstit taisivat tulla väärään pintaan peilikuvana.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): Merkinnät | Leave a Comment »

Toimituksen ryhmittäminen

2.9.2012

Samalle asiakkaalle menevät toimitukset olisi houkuttelevaa ryhmittää yhdeksi lähetettäväksi kolliksi. Hyötynä on selkeys. Asiakkaalle toimitetaan yksi kolli, joka sisältää kaikki yhden kohteen tavarat. Toisinaan myös kuljetuskustannukset pienenevät, kun kahden kollin sijaan toimitetaan vain yksi.

Toimituksen tietoja laitettaessa on ensiarvoisen tärkeää laittaa jokaiseen pakkaukseen toimitusosoite. Varsinkin lentorahdissa vanteilla yhdistettyjä kolleja on tapana purkaa, jotta ruuman täyttöastetta saadaan parannettua. Mikäli jokaisessa pakkauksessa ei ole osoitetta, on erittäin todennäköistä, että kuormaa purettaessa kollia ei enää koota oikein, jos sitä ylipäätään enää ryhmitetään yhdeksi lähetykseksi.

Ohje ryhmittämiseen: Jos ryhmä on helposti jaettavissa, pitää kaikissa pakkauksissa olla toimitustieto.

Avainsanat:, ,
Kategoria(t): logistiikka, Merkinnät | Leave a Comment »

Fail

22.4.2012

RD Velhon iskuryhmä jalkautui viikolla pakkaamaan tavaraa. Materiaalina oli tehtaalta löytyneet EUR-lavat ja lavakaulukset. Suurta hilpeyttä herätti, kun havaitsimme, että yhdessä kauluksessa leima oli lyöty oksanreiän kohdalle ja reiässä oli paksu kerros kaarnaa.

Harmittavasti napsahti leima juuri oksan reikään.

Varsinaisesti tässä ei ole mennyt muuta pieleen kuin leiman laatu. Se ei ole riittävä, sillä alla on reikä. Kaarnaa on sen verran vähän, että ISPM-15 standardi sen sallii. Rajanahan on korkeintaan 3 cm leveä kaista tai yli 3 cm leveä, mutta alle 50 cm^2 alue. Oksan reikä jää reilusti tämän alle.

Avainsanat:,
Kategoria(t): Merkinnät | Leave a Comment »

Vanhemmat artikkelit
%d bloggaajaa tykkää tästä: