Posts Tagged ‘vanne’

Lavan vanteutus konttaamatta

22.9.2013

Herrasmies ei mielellään konttaa lattialla, mutta kuormalavaa käsin vannehtiessa vanteen joutuu pujottamaan lavan alta ja se edellyttää vähintäänkin kyykistymistä ja ongelmatilanteessa jopa matalampaa profiilia. Työssä käytetään yleensä apuvälineenä jonkinlaista vartta, jotta työ helpottuu. Ei siitä helppoa kuitenkaan saa ja työ vaikuttaa jotenkin puuhastelulta.

Ergopack tarjoaa laitetta, joka pujottaa vanteen lavan ympäri. Käyttäjän tulee vain laittaa laite oikeaan paikkaan ja ryhdikkäästi seisten vivusta kääntämällä hoitaa pujotus. Kun vanne on kädessä, laitetaan se vanteen kiristäjään, joka hoitaa loput. Laite on todella helppo käyttää. Testasin vannekonetta PacTecissa, jossa Mercamer esitteli sitä. Noin kymmenen pujotuksen jälkeen oikeat liikeradat löytyivät ja vanne surahti operaattorin näppeihin lähes itsestään.

Laite tarjoaa merkittävää hyötyä pakkaamoon, jossa vannehdintaa ei kannata automatisoida täysin. Pujottajan avulla pakkaustyön ergonomia paranee huomattavasti, jolloin riski rasitusvammojen syntymiseen vähenee. Laite myös nopeuttaa vannehtimista jonkin verran, mutta päähyöty on nimensä mukaisesti ergonomiassa. Hinta on toki hieman kalliimpi kun pelkästään käsikäyttöisessä vannekoneessa ja harjanvarressa, mutta erotus palautuu ostajan kassaan, kun ensimmäinen sairausloma on vältetty.

Ergopackin vannehtija toiminnassa. Lähde: http://www.mercamer.fi

Toimituksen ryhmittäminen

2.9.2012

Samalle asiakkaalle menevät toimitukset olisi houkuttelevaa ryhmittää yhdeksi lähetettäväksi kolliksi. Hyötynä on selkeys. Asiakkaalle toimitetaan yksi kolli, joka sisältää kaikki yhden kohteen tavarat. Toisinaan myös kuljetuskustannukset pienenevät, kun kahden kollin sijaan toimitetaan vain yksi.

Toimituksen tietoja laitettaessa on ensiarvoisen tärkeää laittaa jokaiseen pakkaukseen toimitusosoite. Varsinkin lentorahdissa vanteilla yhdistettyjä kolleja on tapana purkaa, jotta ruuman täyttöastetta saadaan parannettua. Mikäli jokaisessa pakkauksessa ei ole osoitetta, on erittäin todennäköistä, että kuormaa purettaessa kollia ei enää koota oikein, jos sitä ylipäätään enää ryhmitetään yhdeksi lähetykseksi.

Ohje ryhmittämiseen: Jos ryhmä on helposti jaettavissa, pitää kaikissa pakkauksissa olla toimitustieto.

Raskaiden laitteiden sidonta

25.3.2012

Viime viikolla innostin lukijoitani kiinnostumaan lastinsidonta-asioista. Olin torstaina ja perjantaina aihetta käsittelevässä seminaarissa ja pohdiskelin pari päivää, miten tavarat saa pysymään pakkauksen sisällä.

Keveiden tuotteiden tapauksessa luotettavan sidonnan saa monella tavalla: Vanteilla, ruuveilla tai tuennoilla. Lisäksi tuotteen lipsahtaminen pakkauksen ulkopuolelle ei yleensä aiheuta muuta kuin  vaurioita itse tuotteeseen. Kun painoyksikkö muuttuu tonniksi, tulee asiaa pohtia vakavammin.

Ajatellaan tilannetta, jossa on 10000 kg painava tuote, joka laitetaan puuhäkkiin. Container handbook ilmoittaa, että rekkarahdissa normaali maksimihidastuvuus on 1 g, eli 9,81 m/s^2. Jos pakkaussuunnittelija päättää, että laite sidotaan alustaan vanteilla ja kitkan tuomaa pitovoimaa ei varovaisuussyistä huomioida, tulee laitteen sidonnan pakkaukseen kestää 98100 N voima.

19×1 mm PET vanne kestää 8000 N voiman. Tästä voi Container handbookin mukaan hyödyntää 70% laskelmissa. Näin ollen esimerkkilaite pitäisi kiinnittää 18 vanteella alustaan, jotta rekan jarrutuksessa ei vanteet katkeaisi. Jos vanteet vetää lavan ali, saattaa hyvinkin olla, että kannen laudat irtoavat ennen vanteiden katkeamista. Ei taida naulojen kotkauskaan riittää?

Jos laitteen kiinnityksen ratkaisee pulttaamalla laitteen lavan runkoon, saattaa sidonta autoon aiheuttaa ongelmia. Jos pakkauksen saa tuettua lavasta lujasti kuljetustilan reunoille, ei ongelmia välttämättä tule. Jos lasti päätetään sitoa vaakatasossa liinoilla, kohdistuu esimerkin noin 100000 N voima pakkauksen seinärakenteisiin. Tämä edellyttää, että pakkaus on tukeva, muutoin puunsäleet lentelevät. Pakkauksen yli tapahtuvaa sidontaa ei kannata edes ajatella, sillä sen teho ei riitä. Pakkaus pääsee liukumaan lavalla.

Esimerkistä käy hyvin selväksi se, että raskaat laitteet tulee sitoa kuljetusvälineisiin laitteen sidontapisteistä, ei pakkauksesta. Tällainen sidonta edellyttää, että mekaniikkasuunnittelija on suunnitellut laitteeseen sidontapisteet ja pakkaussuunnittelija hyödyntää ne pakkauksessa tekemällä aukot sidontapisteiden kohdalle. Lisäksi lastin sidonnasta vastaavalle henkilölle pitää saada ohje, miten sidontapisteitä käytetään.


%d bloggaajaa tykkää tästä: