Posts Tagged ‘sidonta’

Pehmeiden pakkausten sitominen

18.8.2013

Pakkauksen tärkeimpiä tehtäviä on mahdollistaa tuotteen kuljettaminen. Kuljetuksessa kuorma tulee useimmiten sitoa jotenkin, jotta kuorma ei pääse kuljetuksen aikana liikkumaan. Tyypillisin kuormansidontatapa on vetää liina kuorman yli. Tämä estää tehokkaasti liikkumisen liinan suuntaan ja kitkan lisääntymisen kautta myös poikittain liinaan nähden.

Kuorman yli tapahtuvan sidonnan ongelmana on liinan aiheuttama paine pakkauksille. Juuri milloinkaan en ole havainnut, että rekkarahdin sidonnassa käytettäisiin lisävahvisteita, vaan sidonnassa oletetaan, että pakkaukset ovat riittävän lujia. Pakkaussuunnittelussa ajatellaan lujuusvaatimukset usein vain pinottavuuden kautta. Mietitään, montako laatikkoa laitetaan pinoon ja lasketaan teoreettinen pinontalujuus ECT:n kautta. Kun tulos on kohdallaan, todetaan, että laatikko kestää. Käytännössä liina kohdistaa paineen vain yhdelle laatikolle reunalla ja vieläpä ikävästi vinossa, jolloin ylänurkan laatikko painuu kasaan ja koko kuorma löystyy.

Sidonnan asettamat vaatimukset tulee huomioida lavautumista suunniteltaessa. Jos niitä ei tällöin huomioida, ei niitä huomioida myöhemminkään. Yleisimmät tavat parantaa lavakuorman lujuutta on käyttää nurkkalistoja tai tukevaa ulkopakkausta. Sallittuja tapoja ovat myös kitkamatot, jotka vähentävät sidontavoiman tarvetta ja kuljetusvälineet, jotka sallivat seiniin nojaamisen. Kahteen jälkimmäiseen luottaminen on hieman riskialtista, sillä harvoin tunnetaan kaikkia kuljetusketjun lenkkejä täydellisesti.  Eikä siis voida olla varmoja siitä, että suunnittelupöydällä mietityt toimintatavat ovat todellisuudessa käytössä.

Liina on puristanut laatikon kasaan. Kuva: Fraunhofer IML

Liina on puristanut laatikon kasaan. Kuva: Fraunhofer IML

Kitkamatto

10.6.2012

Kitkamatto

Puisen kuormalavan ja metallisen kuorma-autonlavan välinen kitkakerroin ei ole kovin häävi. Kuorman paikallaanpysymistä ei tällöin juurikaan auta liinat, jotka on vedetty kuorman yli. Liina auttaa liinan suuntaan, mutta ei poikittain. Tästä johtuen liukkaalla alustalla kuorman siirtyminen pitää estää kaikkiin suuntiin.

Aina ei ole mahdollista tai järkevää sitoa liinoilla kuormaa kaikkiin suuntiin. Pakkaus voi myös olla sellainen, että tarpeeksi vahva sidonta aiheuttaa ongelmia pakkauksen keston suhteen. Tällöin voidaan käyttää kitkamattoa. Haklift kertoo sivuillaan, että heidän valikoimissaan olevan maton kitkakerroin on 0.81, kun toisella puolella on kuormalava ja toisella puolella kuljetusauton lava.

Kitkamaton avulla on mahdollista tehdä riittävä sidonta kevyemmillä sidontavälineilla ja pienemmällä voimalla. Tilanteesta riippuu, onko kitkamatto oikea valinta vai ovatko pelkästään tukevat sidonnat kuitenkin järkevämpi vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin huomata, että kitkamatto yksin ei ole riittävä sidonta.

Raskaiden laitteiden sidonta

25.3.2012

Viime viikolla innostin lukijoitani kiinnostumaan lastinsidonta-asioista. Olin torstaina ja perjantaina aihetta käsittelevässä seminaarissa ja pohdiskelin pari päivää, miten tavarat saa pysymään pakkauksen sisällä.

Keveiden tuotteiden tapauksessa luotettavan sidonnan saa monella tavalla: Vanteilla, ruuveilla tai tuennoilla. Lisäksi tuotteen lipsahtaminen pakkauksen ulkopuolelle ei yleensä aiheuta muuta kuin  vaurioita itse tuotteeseen. Kun painoyksikkö muuttuu tonniksi, tulee asiaa pohtia vakavammin.

Ajatellaan tilannetta, jossa on 10000 kg painava tuote, joka laitetaan puuhäkkiin. Container handbook ilmoittaa, että rekkarahdissa normaali maksimihidastuvuus on 1 g, eli 9,81 m/s^2. Jos pakkaussuunnittelija päättää, että laite sidotaan alustaan vanteilla ja kitkan tuomaa pitovoimaa ei varovaisuussyistä huomioida, tulee laitteen sidonnan pakkaukseen kestää 98100 N voima.

19×1 mm PET vanne kestää 8000 N voiman. Tästä voi Container handbookin mukaan hyödyntää 70% laskelmissa. Näin ollen esimerkkilaite pitäisi kiinnittää 18 vanteella alustaan, jotta rekan jarrutuksessa ei vanteet katkeaisi. Jos vanteet vetää lavan ali, saattaa hyvinkin olla, että kannen laudat irtoavat ennen vanteiden katkeamista. Ei taida naulojen kotkauskaan riittää?

Jos laitteen kiinnityksen ratkaisee pulttaamalla laitteen lavan runkoon, saattaa sidonta autoon aiheuttaa ongelmia. Jos pakkauksen saa tuettua lavasta lujasti kuljetustilan reunoille, ei ongelmia välttämättä tule. Jos lasti päätetään sitoa vaakatasossa liinoilla, kohdistuu esimerkin noin 100000 N voima pakkauksen seinärakenteisiin. Tämä edellyttää, että pakkaus on tukeva, muutoin puunsäleet lentelevät. Pakkauksen yli tapahtuvaa sidontaa ei kannata edes ajatella, sillä sen teho ei riitä. Pakkaus pääsee liukumaan lavalla.

Esimerkistä käy hyvin selväksi se, että raskaat laitteet tulee sitoa kuljetusvälineisiin laitteen sidontapisteistä, ei pakkauksesta. Tällainen sidonta edellyttää, että mekaniikkasuunnittelija on suunnitellut laitteeseen sidontapisteet ja pakkaussuunnittelija hyödyntää ne pakkauksessa tekemällä aukot sidontapisteiden kohdalle. Lisäksi lastin sidonnasta vastaavalle henkilölle pitää saada ohje, miten sidontapisteitä käytetään.

Kuorman sidonta

18.3.2012

Ryhmä EU-maiden parhaita asiantuntijoita on koonnut lastin kiinnittämiseen liittyvät ohjeet yhteen dokumenttiin. Kaikkien kuljetuspakkauksia suunnittelevien henkilöiden tulisi omata perustiedot sidontamenetelmistä. Näin voidaan varmistaa, että kuorma on sidottavissa lain vaatimalla tavalla. Sidontamenetelmien huomioiminen estää myös pakkausten ja tuotteiden vaurioitumisen sidontoja tehtäessä.

200 sivua tiukkaa asiaa: http://ec.europa.eu/transport/road_safety/vehicles/guidelines_cargo_securing__en.htm

Kuorman sidonta

2.1.2011

Yle uutisoi kuormien sidonnasta löytyvän puutteita. Tämä ei ollut kovin yllättävä uutinen. Syitä huonoon lastin sitomiseen on pääasiassa kaksi: Kuormaajan huolimattomuus ja sidottavuuden heikko suojaaminen. Jälkimmäiseen voidaan pakkauksella vaikuttaa.

Järeämpien tuotteiden pakkaussuunnittelussa sidontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Parasta olisi, jos sidonta olisi huomioitu jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Tuotteesta olisi hyvä löytyä kiinnityspisteet, joista sen saa sidottua kuljetusvälineeseen.

Jos painot pyörivät päälle 10 tonnissa, täytyy sidonnan suunnittelussa lähteä siitä, että se tehdään tuotteesta.  Ei välttämättä kannata tehdä pakkausta, joka kestäisi edes sidonnan voimat, sillä pakkauksen yli vedettävät liinat ja vaijerit vedetään esimerkiksi laivoissa todella lujasti kiinni. Heikko pakkaus hajoaa tässä vaiheessa ja sidonta muuttuu entistä vaikeammaksi. Mikäli tuotteen suunnittelussa ei ole sidontaa huomioitu, kannattaa vakavasti miettiä tuotteeseen kiinnitettävien sidontapisteiden suunnittelua. Laitteen kiinnityspulttien paikkoihin saadaan yleensä tehtyä jonkinlaiset lenkit, joihin sidonnan voi tehdä.

Sidontapisteitä mietittäessä tulee tietää, mistä suunnasta ja minkä lujuisia sidontoja käytetään. Rekoissa ja fläteissä suunnat ovat usein eteen ja taaksepäin, laivoissa voi olla muitakin vaihtoehtoja. Sidontapisteiden lujuus määrittää, montako vaijeria tai liinaa tarvitaan. Ei siis riitä, että tietää, mistä tuotteessa voi ottaa kiinni, vaan pitää tuntea myös kuljetusvälineen ominaisuudet.

Suomessa on osaamista sidontojen suunnitteluun, mutta tarpeettoman usein tieto ei kunnolla kulje sidontojen tekijöiden ja suunnittelijoiden välillä. Mikäli ensikäden tietoa ei ole saatavilla, pääsee TIS-GDV-sivustolla jyvälle siitä, mistä on kyse.

 

 


%d bloggaajaa tykkää tästä: