Archive for the ‘Linkkejä ja vinkkejä’ Category

Pakkauslaakso

22.1.2017

Pakkauslaakso -hanke on nettisivujen perusteella pyörähtänyt hyvin käyntiin toukokuisen aloitustapaamisen jälkeen, jossa itsekin olin. Hankkeessa on tavoitteena rakentaa Suomeen pakkausalan ekosysteemi, joka tuottaa uutta liiketoimintaa pakkausalalle. Tämä tavoite on tarkoitus saavuttaa törmäyttämällä eri alojen asiantuntemusta siten, että tuloksena on jotain lisää. Hanke on Pöyryn johtama ja Tekesin rahoittama. RD Velho joutui valitettavasti vetäytymään savotasta heti lähtölaukauksen jälkeen, mutta onneksi jäljelle jäi vakuuttava joukko muita tahoja.

Hankkeen tiedotuksesta selviää, että käynnissä on kolme kehitysprojektia, joista kaikki keskittyvät pakkausten kehitystyöhön ja pilotointiin niin laboratoriossa kuin kuluttajarajapinnassakin. Pakkausyhdistyksen Antro Säilä nostaa haastattelussa esiin mielenkiintoisen ajatuksen, että Suomi voisi pakkausalalla toimia hyvänä Living Lab-alueena, jossa uusia innovaatioita testataan. Tätä mallia on sovellettu kuluttajatuotteissa jo vuosia, joten miksei se toimisi pakkausalallakin.

Pakkauslaakson tavoitteet ovat oikeat. Yhdistämällä erilaisten toimijoiden osaamisen voidaan luoda täysin uudenlaisia tuotteita. Suomen perinteinen vahvuus on kuitupohjaiset tuotteet ja toisaalta myös tuotekehitys muissakin materiaaleissa.  Osaamisemme IoT-maailmassa on maailman kärkijoukkoa. Minulla on suuret odotukset, että yhdistämällä nimenomaan pakkaukset ja IoT saadaan merkittävää uutta liiketoimintaa. Jään kiinnostuneena seurailemaan, millaisia avauksia on tulossa.

Pakkaus, joka sisältää älyä. Pakollinen lakiteksti: By Discasto (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)],

Tyhmä pakkaus, joka sisältää älyä. Pakollinen lakiteksti: By Discasto (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)%5D,

Tekesin innovaatioseteli

2.10.2016

Tekesin innovaatioseteli on pk-yrityksille suunnattu rahoitusmalli, jota on tarkoitus käyttää tuotteiden, palveluiden tai prosessien kehittämiseen. Setelillä yritys voi ostaa ulkopuolista osaamista hankkeisiinsa. Homma toimii siten, että ensin määritellään, mitä ollaan tekemässä. Tämän jälkeen hankkeesta lähetetään anomus Tekesille, josta saa tukea korkeintaan 5000 €. Laskutusvaiheessa palveluntuottaja laskuttaa korkeintaan maksimisumman Tekesiltä ja mahdollisesta ylimenevästä vastaa hankkeen ostanut osapuoli.

RD Velho on valittu hankkeeseen palveluntarjoajaksi, joten nyt on pienemmillä yrityksillä oivallinen mahdollisuus tehdä pakkauksiin liittyvä kehityshanke. Kentällä kiertäessä olen huomannut monissa yrityksissä tilanteen, jossa arvellaan, että pakkauksia tai pakkausprosessia kehittämällä saataisiin jotain hyötyjä aikaiseksi, mutta hankkeen konkreettiset edut ja tekemisen vaiheet ovat epäselviä. Innovaatioseteli soveltuu erinomaisesti juuri tällaisen tilanteen selvittelyyn.

Vahva veikkaus on, että rahaa ei ole tarjolla mittaamattomasti ja nopeimmat ovat asialla ensimmäisinä. Mikäli asia herättää kiinnostusta, kannattaa ottaa pikapuoliin yhteyttä.

Lisätietoja asiasta löytyy täältä: http://www.rdvelho.com/fi/ajankohtaista/516-innovaatiosetelilla-uutta-osaamista-kayttoosi

Tekes-tukea.

Tekes-tukea.

Pakkauslaakson raportti

22.5.2016

Pakkauslaakso-hankkeen ensimmäisen vaiheen raportti on nyt luettavissa Pakkaus -yhdistyksen sivuilla. Johanna Nikunen ystävällisesti laittoikin linkin jo hankkeesta kertovan postauksen kommentteihin, mutta kommentit eivät erityisesti ponnahda silmille tällä asettelulla.

Nyt on hyvä hetki tutustua ajatuksella Pakkauslaakso -ekosysteemin ideaan ja miettiä, olisiko siinä hyvä olla mukana. Tavoitteenahan tässä vaiheessa on löytää halukkaita yhteistyökumppaneita ja muodostaa näistä arvoa tuottavia ketjuja, jotka vievät Suomen pakkausalaa eteenpäin.

http://www.pakkaus.com/ajankohtaista/

Kuusi muutosta, jotka säästävät rahaa

16.4.2016

Tuotteiden kustannusjahdissa myös pakkaukset ovat kiinnostuksen kohteena. Pakkaukset ja logistiikka eivät välttämättä ole tuotteen kustannusrakenteessa kovin suuri asia, mutta silti näistäkin voidaan saada merkittäviä säästöjä, kun toimintaa hieman optimoidaan. Logistiikkaan keskittynyt DC Velocity –verkkosivusto on julkaissut hyvä jutun, jossa kerrotaan kuusi vinkkiä, joilla saa säästettyä rahaa.

Vinkit ovat seuraavat:

  1. Pienennä tuotepakkausta
  2. Muuta tuotteiden määrää kuljetuspakkauksessa
  3. Muuta kuljetuspakkauksen kokoa
  4. Jätä rako läppiin
  5. Optimoi laatikkosetin mitat
  6. Käytä parempilaatuista pahvia

Tehostusta on pääosin haettu nimenomaan logistiikan näkökulmasta. Useimmissa vinkeissä pyritään maksimoimaan lavalle menevien tuotteiden määrä, sillä kuljetuksen hintahan ei yleensä muutu, vaikka tuotteita lavalle lisäisikin. Parempilaatuinen pahvikin liittyy kuljetustehokkuuteen. Parempi pahvi tarjoaa paremman suojauksen lisäksi paremman pinottavuuden, jolloin lavoille voi kasata korkeamman pinon tai lavoja voi pinota päällekkäin tilankäytön maksimoimiseksi.

Vinkki neljä, eli aukko on hieman poikkeuksellisempi ajatus. Aukko on tarkoitus jättää laatikossa läppien väliin, jolloin arkkikoko pienenee ja laatikon hinta vastaavasti laskee. Esimerkissä Wal-Mart muutti murojen kuljetuslaatikkoa siten, että arkkikoko pieneni 20 %. Tämä tuotti miljoonan dollarin vuosisäästön. Kelpo muutos!

Alkuperäinen juttu löytyy osoitteesta: http://www.dcvelocity.com/articles/20160309-six-small-packaging-changes-that-can-save-big-money/

Laitteeseen integroitu loggeri

14.2.2016

Kuljetusolosuhteiden mittaamisesta olisi usein hyötyä, erityisesti tapauksissa, joissa kuljetuksessa tai varastoinnissa on tapahtunut jotain poikkeavaa. Perinteinen tapa kuljetuksen seurantaan ovat olleet passiiviset drop- ja tip’n’tell –anturit. Näiden kustannus on joitain euroja ja suurimpana puutteena on se, että ei tiedetä, milloin kiinnostava tapahtuma on tapahtunut.

Loggerien hintakehitys on mahdollistanut kalliimpien tuotteiden kuljetusten seurannan. Hyviä laitteita saa jo alle kahdella sadalla eurolla ja yksinkertaisempia kympeillä. Kalliimmissa laitteissa nämä hinnat eivät ole mahdottomia, mutta monitoroinnin voisi integroida suunnitteluvaiheessa suoraan laitteen piirilevylle. Näin kustannuksia ei tulisi kuin komponenteista jokunen euro. Hyötynä olisi mahdollisuus seurata jokaisen laitteen kohtaamaa rasitustasoa.

Useissa laitteissa on jonkinlainen pieni patteri, jolla laitteen muistia pidetään yllä. Samoin niissä on muistia, jota ei kuljetuksen aikana tarvita. Näin ollen mittaaminen tarvitsee vain kiihtyvyys- lämpötila- ja kosteusanturit piirilevylle ja vähän koodia. Tätä ideaa saa vapaasti hyödyntää!

 

Pakkaussuunnittelulla logistista etua

6.4.2015

PYR:in uusimmassa infokirjeessä oli erinomainen artikkeli IKEAn pakkauskehityksestä ja tavoista, miten pakkauksia kehittämällä säästetään luonnonvaroja ja rahaa. Ikean toiminnan mittakaava on niin suuri, että pienilläkin muutoksilla saadaan suuria hyötyjä. Esimerkiksi parantamalla kynttilälavan täyttöastetta 252 pakkauksesta 360 pakkaukseen vähennetään vuositasolla 200 rekkakuljetusta varastosta myymälään.

Pakkaussuunnittelun näkökulmasta on ilahduttavaa kuulla esimerkistä, jossa valaisimen rakennetta on muutettu paremman täyttöasteen saavuttamiseksi. Kuljetettaessa tuotetta puoli kierrosta maapallon ympäri on kuljetuskustannus merkittävässä roolissa tuotteen kokonaiskustannuksesta. Valitettavan usein hyvän täyttöasteen saavuttaminen jätetään yksin pakkaussuunnittelijan vastuulle, vaikka tilankäyttöön on vaikea vaikuttaa tuotteen ollessa valmis. Ikean tapauksessa tuotteen tehokas jakelu on ilmeisen merkittävä kilpailutekijä, jolloin pakkauksen rooli korostuu. Olisi myös kiinnostavaa tietää, saatiinko uudelleensuunnittelulla tuotteen hintaa painettua alaspäin. Jutun mukaan osien määrä väheni 33:sta 24:ään, mikä viittaa myös tuotteen kokoonpanokustannusten vähenemiseen.

Pakkausten vaurioituminen kuljetuksessa on toisinaan väistämätöntä. Ikealla on tämä ongelma ratkaistu uudelleenpakkaamalla myymälässä ne tuotteet, joiden pakkaus on vaurioitunut. Recovery-osastolla tuotteelle leikataan leikkurilla pahviarkista uusi pakkaus. Pakkausten koostuessa lähes kokonaan pahvista saadaan suurelle osalle tuotteista tehtyä uudet pakkaukset arkkitavarasta. On poikkeuksellista, että pakkausvalmistus on siirretty käyttökohteeseen.

Uudelleenpakkaaminen logistiikkaketjun loppupäässä tuntuu järkevältä toimintatavalta. Valitettavan usein näkee järjestelyn, jossa tuote tulee huoltopisteeseen uudelleenpakattavaksi tai se hävitetään pakkauksen vaurioiduttua, vaikka ongelmat saataisiin ratkaistua toimittamalla logistiikkaketjun loppupäähän varaosana pakkauksia tai valmistamalla ne paikallisesti, kuten IKEA on suuren volyymiin perustuen valinnut.

PYR:in jutussa viitattiin Lundin yliopistossa tehtyyn case-tutkimukseen, jonka voi lukaista täältä: http://lup.lub.lu.se/luur/download?func=downloadFile&recordOId=541306&fileOId=626088

Kuituvaloksen valmistusprosessi

22.3.2015

Kuituvalos on näppärä pakkausmateriaali erilaisille tuotteille. Sen yksikkö- ja työkalukustannukset ovat kohtuulliset, kierrätettävyys erinomainen ja hyvällä suunnittelulla saadaan pakkaustyö ripeäksi. Youtubesta löytyy video, joka esittelee yksityiskohtaisesti tuotantoprosessin.

Pakkausautomaatti

30.11.2014

Pakkausmessuilla kuulin laitteesta, joka pakkaa automaattisesti erikokoisia lähetyksiä räätälöityihin pahvilaatikoihin. Kyseistä vehjettä tekee CMC -niminen firma ja laite on suunniteltu ilmeisesti verkkokauppojen tarpeita varten.

Laite toimii siten, että ensin se kuvaa toimitettavan tavarakasan ja sitten se muodostaa kahdesta rullalla olevasta yksipuoleisesta aaltopahvista laatikon laittamalla arkit ristiin 0404:n tyyliin. Koko prosessissa ei ole lainkaan käsityötä, sillä kone määrittää mitat, leikkaa ja taittele pahvit, sulkee pakkauksen liimalla ja laittaa lähetyslistan.

Etuina perinteisiin laatikoihin nähden ovat ainakin seuraavat:

  • laatikko on aina sopivan kokoinen
  • täytettä ei kulu
  • ostettavana pakkausnimikkenä on vain pahvirullat

Vaikka valmistaja keskittyykin vain hyviin puoliin, on laitteessa luultavasti myös seuraavat negatiiviset piirteet:

  • jonkinlaiset mittarajoitteet
  • suojausta ei voi säädellä
  • veikkaisin myös, että laite ei ole ihan halpa

Verkkokaupassa tarvitaankin joka tapauksessa myös jonkinlainen manuaalinen pakkauspiste vaikka tällainen italialaisen insinöörityön mestarinäyte hankittaisiinkin. Kuitenkin tyypillisessä pakkaamossa jää vain marginaalinen osa käsipakkausprosessiin, sillä suurin osa tavaroista on mitoiltaan ja pakkaustavaltaan sopivia laitteelle. Joka tapauksessa laite vaikuttaa erinomaiselta tarkoitukseensa ja tarjoaa helpotusta moniin pakkaamoihin.

Suomessa laitetta edustaa Bitpress.

Uravinkkejä

13.4.2014

Pakkaus-yhdistyksen toimitusjohtaja on jäämässä eläkkeelle, joten nyt on mielenkiintoinen paikka pakkausalan järjestötoiminnassa vapautumassa. Yhdistyksen toimitusjohtajana pääsee aktiivisesti toimimaan tutkimuksen edistämisessä ja pakkausalan edunvalvonnassa. Lisäksi tehtävään kuuluu pakkausalan kansainvälinen toiminta, joten työssä pääsee olemaan mukana monessa.

Mikäli järjestötyö kiinnostaa ja pakkausalalta on laaja kokemus ja kontaktiverkko, tässä olisi paikka, jollaista ei Suomessa ihan joka vuosi aukea.

http://delta.hr-manager.net/ApplicationInit.aspx?cid=279&ProjectId=170423&departmentId=7394&MediaId=5

 

Kaikkia ei voi miellyttää

2.3.2014

Suunnittelutyölle luonteenomaista on, että tulokselle ei ole yhtä absoluuttisen oikeaa ratkaisua, joka miellyttää kaikkia. Suunnittelun edetessä joudutaan aina tekemään kompromisseja siitä, mitä ominaisuuksia otetaan mukaan ja mitä jätetään pois. Juuri näissä kohdissa joudutaan päättämään, mitä sidosryhmää suositaan. Tekemällä kompromissit oikein saadaan riittävän hyvä lopputulos ja vain vähän tyytymättömiä tahoja.

Tässä videossa eräs pohjoissuomalainen kansantaiteilija on tyytymätön maitopurkin muovikorkkiin. Minun mielestäni se on erittäin hyvä ominaisuus. Tällaisten henkilökohtaisten mielipiteiden huomioiminen suunnittelussa onkin usein haastavaa.


%d bloggaajaa tykkää tästä: