Archive for the ‘käsittely’ Category

Vanhemmat artikkelit

Pakkauksen kaatuminen

28.2.2016

Kaatuminen on korkeiden ja kapeiden pakkausten ongelmana logistiikkaketjussa. Erityisen ongelmallisia ovat laitekaapit, joiden painopiste on ylhäällä. Isommilla laitteilla kaatuminen aiheuttaa käytännössä aina tuotteen vaurioitumisen, vaikka pakkaus kaatamisen saattaisikin kestää. Tuotteen vaurioitumista suurempi ongelma on kaatuvan pakkauksen aiheuttama riski alueella oleskeleville ihmisille.

Tuotesuunnittelussa tulee turvallisuusasiat huomioida, myös kuljettamiseen ja asentamiseen liittyvät turvallisuusasiat. On tulkinnanvaraista, milloin pakkaus on niin herkkä kaatumaan, että sitä voidaan pitää vaarallisena. Riskejä analysoidessa olisi parasta tukeutua standardeihin, jos tällaisia on saatavilla. ASTM D6179 käsittelee lyhyesti myös kaatumista. Siinä on vaatimus, että pakkausta pitää pystyä kallistamaan 22 astetta, josta sen pitää palautua takaisin pystyyn.

Riskinhallinnassa on kaksi tapaa toimia, jos pakkaus kaatuu alle 22 asteen kallistuksesta. Toinen on kasvattaa pakkauksen pohjapinta-alaa niin, että pakkaus tulee vakaammaksi. Toinen hyvä vaihtoehto on viestiä varoituksin tai painopistemerkein, että pakkaus on herkkä kaatumaan. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa on syytä olla näyttöä, että on ainakin yritetty tehdä jotain riskien pienentämiseksi. Kaatumisriski ja korjaavat toimenpiteet voidaan kirjata muistiin esimerkiksi konedirektiivin mukaiseen riskianalyysiin. Tällä tavoin voidaan tapaturmaa selvitellessä todentaa suunnitteluvaiheessa tehdyt havainnot ja tehdyt päätökset.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): käsittely, Testaus | Leave a Comment »

Nostojen välttäminen

18.12.2012

Pari viikkoa sitten kirjoittelin nostamiseen liittyvistä määräyksistä. Nostaminen on kiinnostava aihepiiri myös pakkaustyön joutuisuuden näkökulmasta, sillä erityisesti nosturilla tapahtuva nosto on yleensä hitain yksittäinen työvaihe pakkaamossa.

Nosturilla tuotteen pakkaukseen nostaminen vie helposti aikaa 3-5 minuuttia, sillä työvaihe vaatii harkintaa ja keskittymistä. Tämä aika voidaan useissa tapauksissa poistaa kokonaan tai lähes kokonaan prosessista siten, että tuote laitetaan pakkausalustalle kokoonpanon päätteeksi.

Valmistusprosesseissa on yleensä nosto kokoonpanojigiltä tai testauksesta. Koska työvaiheen keston kannalta ei ole kovin suurta merkitystä, mihin nosto päätyy, on järkevintä kohdistaa nosto siirtoalustan sijaan lopulliselle pakkausalustalle. Toki pakkauksessa kohdistaminen vie ehkä hieman enemmän aikaa, mutta kyse on huomattavan pienestä ajasta verrattuna ylimääräiseen nostoon.

Pakkausta suunniteltaessa kannattaakin tutustua tarkoin valmistusprosessiin ja miettiä saataisiinko pakkaamon työtä nopeutettua siirtämällä viimeinen nosto prosessissa aikaisempaan vaiheeseen ja liikuttamalla tuotetta lopullisella lavalla. Useimmiten tämä on mahdollista ja kannattavaakin. Normaalissa tapauksessa joudutaan hieman keskustelemaan tuotannon kanssa pienestä lisätyöstä, joka kokoonpanoon tulee, mutta kokonaisuuden pitäisi ratkaista.

Avainsanat:, ,
Kategoria(t): käsittely | Leave a Comment »

Käsin tapahtuvat nostot

25.11.2012

On yleinen virhekäsitys, että lainsäädännön kautta tulisi jonkinlainen maksimiraja käsin nostettavalle painolle. Usein lukuna esitetään 25 kg painoa, mikä saattaakin jossain maassa olla voimassa. Esimerkiksi Suomessa tällaista ei näyttäisi lainsäädännössä esiintyvän.

Joissain yrityksissä on omia sisäisiä ohjeita käsin nostettavien taakkojen painoille. Nämä tyypillisesti asettuvat luokkaan 20-30 kg. Myös pakettifirmat usein asettavat painorajan, jonka ylittäviltä pakkauksilta vaaditaan trukkikäsittelyyn soveltuva lava. Itellalla raja on 35 kg.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ohjeistukset ovat mielestäni paras lähtökohta, kun mietitään, tuleeko pakkaukseen laittaa lava vai voidaanko tulla toimeen ilman. Arvioitaessa tarvetta, tulee huomioida ainakin paino, toistuvuus ja vaativuus. Lisäksi pakkauksen tapauksessa kysymykseen, tarvitaanko lava vai ei, vaikuttaa myös tuotteen herkkyys. Isommilla painoilla lavan käyttö johtaa koneelliseen käsittelyyn, jolloin pudotuksen todennäköisyys ja voimakkuus vähenevät.

Mikäli nostoja tapahtuu jatkuvasti, tulee jo melko pienillä painoilla kehittää tapa, jolla työtä voidaan keventää. Muutoin työntekijöiden terveys vaarantuu. Toisaalta hyvin harvoin tapahtuvissa hyvin hallituissa nostoissa voi vahva henkilö hoitaa käsin suurenkin kuorman ilman merkittävää terveysriskiä. Arvioinnissa tulee olla kriittinen, sillä vastuu riskianalyysistä ja työmenetelmän kouluttamisesta on aina työnantajalla.

ILO:n suosituksen mukaan painorajaan vaikuttavat seuraavat noston aikaiset asiat:

  • Painopisteen sivuttainen etäisyys nostajasta
  • Nostettavan tuotteen painopisteen etäisyys lattialta
  • Noston sivuttaissiirto
  • Noston epäsymmetrisyys
  • Otteen hyvyys
  • Toistuvuus

Kun katsoo arvioitavia asoita, on helppo ymmärtää, että ei voida asettaa tiettyä painorajaa nostolle. Suoralla selällä hyvistä otteista nostaa helposti 30 kg, mutta pään yläpuolella metrin sivuttaisnostossa 10 kg tekee tiukkaa.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): käsittely | 1 Comment »

Kitkamatto

10.6.2012

Kitkamatto

Puisen kuormalavan ja metallisen kuorma-autonlavan välinen kitkakerroin ei ole kovin häävi. Kuorman paikallaanpysymistä ei tällöin juurikaan auta liinat, jotka on vedetty kuorman yli. Liina auttaa liinan suuntaan, mutta ei poikittain. Tästä johtuen liukkaalla alustalla kuorman siirtyminen pitää estää kaikkiin suuntiin.

Aina ei ole mahdollista tai järkevää sitoa liinoilla kuormaa kaikkiin suuntiin. Pakkaus voi myös olla sellainen, että tarpeeksi vahva sidonta aiheuttaa ongelmia pakkauksen keston suhteen. Tällöin voidaan käyttää kitkamattoa. Haklift kertoo sivuillaan, että heidän valikoimissaan olevan maton kitkakerroin on 0.81, kun toisella puolella on kuormalava ja toisella puolella kuljetusauton lava.

Kitkamaton avulla on mahdollista tehdä riittävä sidonta kevyemmillä sidontavälineilla ja pienemmällä voimalla. Tilanteesta riippuu, onko kitkamatto oikea valinta vai ovatko pelkästään tukevat sidonnat kuitenkin järkevämpi vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin huomata, että kitkamatto yksin ei ole riittävä sidonta.

Avainsanat:, ,
Kategoria(t): käsittely | Leave a Comment »

Kuljetusmerkinnät

26.12.2010

Kuljetusmerkintöjen voimaan uskotaan kuin joulupukkiin. Kun laatikon kylkeen laitetaan särkyvää-merkki tai tämä puoli ylöspäin, oletetaan, että niitä noudatetaan. Näinhän asia ei kuitenkaan ole ainakaan siinä tapauksessa, että pakkaukset ovat käsin käsiteltäviä, eli alle 30 kg painavia. Nämä paketit päätyvät kuljetuksessa aivan miten päin sattuu. Kuljetusvälineiden täyttöaste optimoiden.

Olen aiemminkin referoinut Itellan ehtoihin, jotka eivät ole kovin yleisesti tiedossa. Itella mainitsee kuluttajapalveluiden yleisissä toimitusehdoissa seuraavaa:

Lähtetys käsitellään helposti särkyvänä vain, jos lähetyksessä on maksettu helposti särkyvän lähetyksen lisämaksu. … Posti ei ota huomioon tehdaspakkauksen merkintöjä tai muita vastaavia merkintöjä.

Vastaavat ehdot ovat käytössä muillakin tavaraa kuljettavilla yrityksillä. Itella tarjoaa varovaista käsittelyä, jos maksaa lisäpalvelusta ja liimaa pakkauksen kylkeen tietynlaisen särkyvää-merkinnän. Sinänsä tuo ton hankala lähestymistapa, sillä globaalissa toimitusketjussa ei ole luultavasti saatavissa kaikkiin vaiheisiin ja pakkauksiin varovaista käsittelyä.

Ehtojen ollessa tällaiset, ei pakkaussuunnittelun näkökulmasta ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin suunnitella pakkaus niin, että sitä voi kuljettaa miten päin tahansa. Myös pudotukset tulee ottaa huomioon, sillä paketteja luultavasti tullaan heittämään.

Ajatus, että pakkauksia käsiteltäisiin kuljetusketjussa varovasti, edellyttää sitä, että pakkausta saattaa joku tunnetusti luotettava taho, kuten allaolevassa kuvassa.

Kuvassa pakkausta käsitellään varovaisesti.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): käsittely | Leave a Comment »

Talvi tulee ja pakkaukset luistelee

7.11.2010

On jälleen se aika vuodesta, jolloin ulkosäilytyksessä olevien pakkausten päälle alkaa kertyä lunta ja jäätä. Pakkaus on tapana suojata talvisilta olosuhteilta muovikalvolla. Noin 150 um kalvo laatikon tai häkin päällä estää lumen pääsyn tuotteen luo.

Muovikalvo aiheuttaa kuitenkin talvella sellaisen ongelman, että että lumisen muovin päälle pinottu toinen pakkaus luistaa helposti pois paikaltaan ja kaataa pinon. Tällaista pudotusta ei varmasti ole suunnittelussa huomioitu, joten tuotteen vaurioituminen on lähes varmaa. Ainakin pakkaus menee rikki.

Pinottavissa pakkauksissa pitäisikin talvella aina käyttää jonkinlaista liukuestettä muovin päällä. Se voi olla kartonkilistaa, puuta, liukuesteteippiä tai mitä tahansa, mikä luistaa vähemmän kuin muovi. Markkinoilla tarjolla myös peltilevyjä, jossa on pystyssä hammastus molemmin. Näitä voi laittaa pakkausten väliin kuljetuksen ajaksi. Menetelmänä nämä piikit ovat erittäin tehokkaat liukuesteet, mutta ne rikkovat muovin.

Muovituksen paikkaa voi myös vaihtaa. Sen ei aina tarvitse olla esimerkiksi häkin päällä, vaan itse laitteen voi kääriä muoviin ja jättää häkki muovittamatta. Näin saadaan ongelma pois päiväjärjestyksestä.

Avainsanat:, ,
Kategoria(t): käsittely | Leave a Comment »

USA, tuo tavarankäsittelyn kehitysmaa

29.8.2010

Onko tuotteesi matkalla Sudaniin? Ei huolta. Siellä tavaraa osataan käsitellä asiallisesti ja tiestö on sellaisessa kunnossa, että vaurioita tuskin tapahtuu kuljetuksen aikana. Sadekauteen tulee varastointiolosuhteissa valmistautua, sillä kattoa ei kerta kaikkiaan vain ole tarjolla.

Jos kohde taas on USA, on syytä huoleen. Siellä infra on kunnossa. Varastotilaa löytyy ja route 66 ainakin näyttää olevan päällystetty. En ole ko. maassa käynyt, mutta luulen kestopäällysteen suosion olevan samaa luokkaa kuin Suomessa. Lisäksi kuljetusvälineetkin näyttävät olevan varsin moderneja. Hevosvankkureiden käytöstä rahtikuljetuksissa on jo luovuttu tiettyjä marginaalisia uskontokuntia lukuunottamatta.

Route 66 wikimedian mukaan. Näyttää melko hyväkuntoiselta.

Korkeasta kehitystasosta huolimatta USA on kokemuksieni mukaan kaikkein kuluttavin paikka pakkauksille. Mistään muualta ei tule yhtä paljon reklamaatioita, kuin sieltä. Eikä reklamaatiot ole Japanilaistyylisiä ”Pakkauksen päällä oli pölyä.”, vaan trukin piikit ovat käyneet kurkkaamassa sisällä, lavat ovat hajalla, tuotteet pakkauksen ulkopuolella, laatikot lytyssä ja muuta merkittävää vauriota.

Teknologian kehitystä analytoitaessa voidaan helposti päätyä siihen johtopäätökseen, että vika on ihmisessä, joka käsittelee tavaraa. Tällä saralla kehitys ei ole mennyt ainakaan positiiviseen suuntaan. Pikemminkin tuntuu, että välinpitämätön ja tarkoituksella huono käsittely on vain lisääntymään päin. Tähän on luultavasti johtanut työehdot tai muut sosiaalipoliittiset ratkaisut. Kun tavaran käsittelijä ei ole millään tavalla vastuussa työn tuloksista, ei paljoa kannata odottaa.

Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että USA on merkittävä maa suomalaistenkin yritysten asiakaskunnassa. Kun yhteen paikkaan on olennaisesti erilaiset vaatimukset kuin muualle, joudutaan pohtimaa pakkausrakenteen eriyttämistä. Kallista ylipakkaamista ei kannata harrastaa muissa toimituksissa. Paras ratkaisu olisi USA:n olosuhteiden parantaminen, mutta siihen ei taida kenelläkään voimavarat riittää.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): käsittely | 1 Comment »

ISTAn testi trukkikäsittelylle.

6.6.2010

Pakkaustestit kehittyvät ISTAn toimesta hyvään suuntaan. Testit eivät ole enää tuotteelle tarkoitettujen testien soveltamista pakatulle tuotteelle, vaan lähtökohtana ovat todelliset pakkausten käsittelyolosuhteet. Tuoreimmista kehitelmistä oli artikkeli ISTA viewsin tuoreimmassa numerossa.

ISTA 3B on testi lavakuormien käsilttelylle. Eräs osa-alue testissä on ajo esteradalla. Tarkoituksena on todentaa pakkausten toimivuus tilanteessa, jossa trukilla ajetaan epätasaisella alustalla. Testisarja on vielä project-statuksella, joten virallista asemaa sillä ei vielä ole.

Tällä hetkellä ehdotelmassa on kuvan mukainen rata, jonka yli trukilla rymistellään pakkaus haarukassa. Rataa on testattu muutaman testilabran toimesta USA:ssa ja kokemukset tuntuvat olevan positiivisa. Ongelmaksi on muodostumassa radan vaatima tila, joka luonnollisesti korreloi hinnan kanssa.

ISTA 3B testirata. Lähde: ISTA views May 2010

Tällainen testisarja on erittäin tervetullut. Erityisesti isompien tuotteiden testaamiseen ei normaalit pudotukset ja täryt sovellu suuren massan vuoksi. ”Less than truckload”-testit paikkaavat hyvin tätä aukkoa.

ISTA 3B on kesken. Mikäli jollakin on Suomessa kokemuksia tämäntyyppisestä testaamisesta, kannattaa olla ISTA:an yhteydessä ja kertoa kokemuksistaan. Standardiin on tässä vaiheessa mahdollista vaikuttaa.

Pakkaustestit kehittyvät ISTAn toimesta hyvään suuntaan. Testit eivät ole enää tuotteelle

tarkoitettujen testien soveltamista pakatulle tuotteelle, vaan lähtökohtana ovat todelliset

pakkausten käsittelyolosuhteet.

ISTA 3B on testi lavakuormien käsilttelylle. Eräs osa-alue testissä on ajo esteradalla.

Tarkoituksena on todentaa pakkausten toimivuus tilanteessa, jossa trukilla ajetaan

epätasaisella alustalla. Testisarja on vielä project-statuksella, joten virallista asemaa sillä

ei vielä ole.

Tällä hetkellä ehdotelmassa on kuvan mukainen rata, jonka yli trukilla rymistellään pakkaus

haarukassa. Rataa on testattu muutaman testilabran toimesta USA:ssa ja kokemukset tuntuvat

olevan positiivisa. Ongelmaksi on muodostumassa radan vaatima tila, joka luonnollisesti

korreloi hinnan kanssa.

Tällainen testisarja on erittäin tervetullut. Erityisesti isompien tuotteiden testaamiseen ei

normaalit pudotukset ja täryt sovellu suuren massan vuoksi. ”Less than2truckload”-testit

paikkaavat hyvin tätä aukkoa.

ISTA 3B on kesken. Mikäli jollakin on Suomessa kokemuksia tämäntyyppisestä testaamisesta,

kannattaa olla ISTA:an yhteydessä ja kertoa kokemuksistaan. Standardiin on tässä vaiheessa

helppo vaikuttaa.

Avainsanat:, ,
Kategoria(t): käsittely | Leave a Comment »

Loggeri kuljetusolosuhteiden monitorointiin

20.3.2010

Kuljetuksen aikaisella monitoroinnilla voidaan saada todellista tietoa siitä, minkälaisia rasituksia juuri tietyllä kuljetusreitillä esiintyy. Erityisen hyödyllinen loggeri on tilanteessa, jossa jollakin reitillä tavarat säännöllsesti hajoavat. Loggerin avulla voidaan määrittää, milloin tuote on saanut tällin. Kellonajan perusteella voidaan yleensä määrittää tuotteen sijainti. Kun syyllinen tiedetään,  voidaan aloittaa keskustelut tilanteen parantamiseksi.

Suomessa useampikin toimija on käyttänyt isohkoa ShockLog-laitetta monitoroinnissa. ShockLog on melko luotettava ja robusti laite, mutta se alkaa olla vähän vanhentunutta tekniikkaa. Nyt markkinoille näyttää tulleen merkittävästi pienempiä laitteita, jotka ovat helpompia sijoittaa pakkaukseen. Myös hintataso on alentunut. Tällainen laite on esimerkiksi IST:n Shock Timer Plus 3D.

Pieni koko ja huokeampi hinta mahdollistaa useampien loggereiden käytön. Näin saadaan tilastollisesti merkittävämpää tietoa. Yksittäisen kuljetuksen mittaamisesta ei välttämättä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kymmenen perusteella uskaltaa jo vaatimusmäärittelyssä nojata mittaustuloksiin.

Pienestä koosta on toki myös haittaa. Mittauksissa on aina ongelmana loggerin saaminen takaisin mitatun reitin päätepisteestä. Riskinä on, että pieni laite joutuu huomaamatta roskikseen pakkauksen mukana. Tähän merkittävään ongelmaan ei valmistajilla taida olla hyvää ratkaisua.

Houkuttaisi saada tuollainen laite testattavaksi:

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): käsittely | 1 Comment »

ISTA 4AB: Räätälöity testisarja pakkauksille

14.2.2010

ISTA:n piirissä on pureuduttu kiinnostavalla tavalla pakattujen tuotteiden vakiotestisarjoihin liittyvään ongelmaan. Vakiosarjat soveltuvat hyvin vaikiotilainteisiin. Jos kuljetus- ja varastointiketju on tunnettu, eikä esimerkiksi IEC 60068-sarja ja 60721-sarja tarjoa tyydyttävää testisettiä, kannattaa tarkastella ISTA 4AB:n tarjoamia mahdollisuuksia.

ISTA:n jäsensivuilla on verkossa toimiva palvelu, johon syötetään tiedot pakkauksesta, kuljetuksista ja varastoinneista. Näiden perusteella ohjelma määrittelee, mitä testejä pakkaukselle tehdään, millä rasitustasolla ja missä järjestyksessä. Erittäin helppo tapa tehdä räätälöity testisarja. Jotta tällainen palvelu on saatu aikaiseksi, on taustalla tehty mittava määrä olosuhdemäärityksiä ja todella paneuduttu pakkauksen testauksessa kriittisiin tekijöihin.

Pakkaus vaatii omanlaisensa testit. Yleiset elektroniikalle sovellettavat 60068-sarjan testit on tarkoitettu pääasiassa tuotteelle itselleen, ei pakatulle tuotteelle. Näin ollen sarjasta puuttuvat esimerkiksi pinontavaatimukset ja se ottaa muutenkin huonosti huomioon pakkauksiin liittyvät nyanssit.

Olemme hyödyntäneet ISTA 4AB:n joustavuutta parissa projektissa, kun asiakkaat ovat halunneet erityisesti heidän olosuhteet huomioivan spesifikaation. Tällaisessa käytössä ISTA 4AB on erittäin hyvä. Melko vähän on sellaisia asiantuntijoita, jotka pystyvat perustellusti väittämään, että ehdotettu testisarja ei ole hyvä tai rittävä.

Olosuhteiden määrittelyä ISTA:n palvelussa.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): käsittely | Leave a Comment »

Vanhemmat artikkelit
%d bloggaajaa tykkää tästä: