Posts Tagged ‘vaurio’

Kuljetusvaurioiden analysointi

31.5.2015

Kuljetusvaurioiden analysointi kuuluu valitettavasti yritysten pakkausvastaavien perustekemiseen. Ei ole lainkaan harvinaista, että kuljetuksessa pakkaus ja tuote saa kipeää. Siitä tapaa tulla palautetta. Vaurion perusteella pitäisi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko käsittely ollut normaalista poikkeavaa, vai onko vika heikossa pakkauksessa tai jopa molemmissa.

Vauriota koskevassa palautteessa on usein vain kuva rikkinäisestä tuotteesta ja kommentti, että pakkaus on huono. Pelkästä rikkinäisen tuotteen kuvasta on vaikea sanoa, mikä on ollut vaurion syynä. Kuvat vaurioituneista pakkauksista ovat paljon tuotevauriokuvia tärkeämpiä tehtäessä johtopäätöksiä tapahtumista. Pakkauksesta näkee usein helposti, onko kyse esimerkiksi trukilla tehdystä vauriosta tai pudotuksesta. Näin saadaan rajattua pois myös vauriot, joissa tuotetta on vaurioitettu sen jälkeen, kun se on otettu pois pakkauksesta.

Vauriotilanteen muistilista

  • kuva pakkauksesta ennen avaamista, jos päällepäin näkyy vaurioita
  • lisää kuvia pakkausosista avaamisen jälkeen
  • kuva vaurioista tuotteesta
  • kuva, josta ilmenee, miten päin tuote on ollut pakkauksessa
  • tieto, mistä toimituksesta on kyse

Puutteellisin tiedoin joutuu antamaan ylimalkaisen vastauksen. Entinen kollegani sai kerran kuvia rikkinäisestä tuotteesta ja pyynnön tehdä analyysi. Hänen analyysinsä oli ytimekkäästi ”Näyttää olevan rikki.”

Nurkkasuoja Elteteltä

9.11.2014

RD Velhon pakkaussuunnittelutiimi valmistautui tuleviin Empack -messuihin pohdiskelemalla, mitä uutta teollisuuspakkausten rintamalla mahtaa olla näytillä. Yleinen tuntuma oli, että mitään mullistavaa uutta ei vuoden aikana ole markkinoille tullut. Innostusta kuitenkin herätti netistä löydetty tieto, että Eltete on ottanut tuotantoonsa Puzzle Cut -nimellä myytävän suojan. Siinä tavalliseen edgeboardiin on stanssattu sarana ja muoto, joka lukittaa nurkan 90 asteen kulmaan.

Idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan hieno. Varastossa suoja on suorana, jolloin lavalliselle mahtuu niitä aika monta. Blogisti ei ole näitä ollut vielä hankkimassa, mutta luultavasti tilauserä on alle yksi kuormalavallinen tuotteen pienestä variaatiomäärästä johtuen. Esitteessä mainitaan vain yksi koko, joten sopivan suojan valinta on helppoa. Edgeboardista taitettu nurkka on todella vahva, joten sillä pystyy suojaamaan joko tuotteen suoraan tai vahvistamaan laatikon sisänurkat.

Lukittuva nurkkasuoja. Kuva löytyy osoitteesta http://www.eltetetpm.com

Samassa palaverissa keskusteltiin myös hyviksi todetuista käytännöistä. Päätin jakaa eniten innostusta herättäneen. Palaverissa jaettiin vinkki, että koepakkaustilaisuuteen kannattaa ottaa laastareita mukaan, sillä pahvit viiltävät käsiin usein haavoja. Siinä sitten jäätiin pohtimaan, että kannattaisiko kuitenkin käyttää hanskoja.

Vauriomekanismit pudotuksessa

4.5.2014

Pudotuksessa tuotteen vaurioitumiseen vaikuttavat sekä kiihtyvyys että nopeuden muutos. Kiihtyvyyteen vaikuttavat iskuhetken nopeus ja joustomatka. Nopeuden muutokseen pudotuksen tapauksessa vaikuttaa lähinnä pudotuskorkeus, joka määrittää nopeuden iskuhetkellä. Nopeuden muutoksen voi ymmärtää myös energiamäärän vapautumisena törmäyksessä.

Jokaisella tuotteella on olemassa jokin tietty miniminopeus, jonka alapuolella ei vaurioita synny riippumatta kiihtyvyydestä. Erittäin suuria kiihtyvyyksiä saa kohdistettua tuotteelle esimerkiksi pudottamalla sen kovalle pinnalle. On helposti ymmärrettävissä, että aivan pienellä pudotusnopeudella ei vaurioita synny, sillä putoavan kappaleen energia on liian pieni vaurioitumiseen. Vastaavasti nopeus saa olla erittäin suuri, jos riittävällä vaimennuksella rajoitetaan kiihtyvyys pieneksi.  Pakkauksia suunniteltaessa ajatellaan yleensä kiihtyvyyden olevan rajoittava tekijä, mutta todellisuudessa erityisesti suurissa kappaleissa näin ei aina ole.

Tuotteelle ja sen yksittäisille komponenteille on mahdollista määrittää käyrä, joka kuvaa vaurioitumisrajan kiihtyvyyden ja nopeuden funktiona. Tällainen käyrä saadaan, kun tuotetta rasitetaan tärypöydällä erilaisilla parametreilla ja tarkastellaan syntyviä vaurioita. Teoreettisestikin tämän pystynee simuloinnilla selvittämään, mutta omalle kohdalle ei tällaista hanketta ole vielä osunut.

Pakkaussuunnittelun kannalta käyrässä on kaksi kiinnostavaa aluetta:

  1. Pieni nopeuden muutos. Mikäli pudotustestivaatimuksen asettama nopeuden muutos on niin pieni, että vaurioita ei kiihtyvyydestä riippumatta synny, ei tuotetta tarvitse suojata pudotuksia vastaan.
  2. Matala kiihtyvyys. Nopeuden ollessa niin suuri, että vaurioita voi syntyä, saadaan käyrästä luettua suurin sallittu kiihtyvyys, jota voidaan käyttää vaimentimien suunnitteluparametrina.

Pakkaussuunnittelua joudutaan valitettavasti tekemään lähes aina tilanteessa, jossa käyrä ei ole tunnettu. Näitä selvitetään yleensä vasta sitten, kun tiedetään tuotteen vaurioituvan poikkeuksellisen usein toimituksissa. Tällöin ollaan aina käyrällä sillä alueella, että nopeuden muutos on tarpeeksi suuri, jolloin haetaan lähinnä tietoa kiihtyvyysrajoista. Pakkaussuunnittelussa yleisempää on, että annetaan suunnitteluun lähtökohdaksi jokin kiihtyvyys, tyypillisesti 50 G, ja toteutetaan vaimennus tämän perusteella.

Arvioituun kiihtyvyysrajaan suunnittelun perustaminen johtaa toisinaan ylipakkaamiseen. Vaurioitumiskäyrän kertoo, että vaurio on kahden muuttujan funktio. Suunniteltaessa vaimennusta kiihtyvyyteen perustuen saattaa jäädä kokonaan huomioimatta, että nopeuden muutos on testissä sellaisella alueella, että tuote ei vaurioituisi kuitenkaan.

Damage boundary curve wikimedian mukaan. Vauriokäyrä on kuvattu mustalla.

USA, tuo tavarankäsittelyn kehitysmaa

29.8.2010

Onko tuotteesi matkalla Sudaniin? Ei huolta. Siellä tavaraa osataan käsitellä asiallisesti ja tiestö on sellaisessa kunnossa, että vaurioita tuskin tapahtuu kuljetuksen aikana. Sadekauteen tulee varastointiolosuhteissa valmistautua, sillä kattoa ei kerta kaikkiaan vain ole tarjolla.

Jos kohde taas on USA, on syytä huoleen. Siellä infra on kunnossa. Varastotilaa löytyy ja route 66 ainakin näyttää olevan päällystetty. En ole ko. maassa käynyt, mutta luulen kestopäällysteen suosion olevan samaa luokkaa kuin Suomessa. Lisäksi kuljetusvälineetkin näyttävät olevan varsin moderneja. Hevosvankkureiden käytöstä rahtikuljetuksissa on jo luovuttu tiettyjä marginaalisia uskontokuntia lukuunottamatta.

Route 66 wikimedian mukaan. Näyttää melko hyväkuntoiselta.

Korkeasta kehitystasosta huolimatta USA on kokemuksieni mukaan kaikkein kuluttavin paikka pakkauksille. Mistään muualta ei tule yhtä paljon reklamaatioita, kuin sieltä. Eikä reklamaatiot ole Japanilaistyylisiä ”Pakkauksen päällä oli pölyä.”, vaan trukin piikit ovat käyneet kurkkaamassa sisällä, lavat ovat hajalla, tuotteet pakkauksen ulkopuolella, laatikot lytyssä ja muuta merkittävää vauriota.

Teknologian kehitystä analytoitaessa voidaan helposti päätyä siihen johtopäätökseen, että vika on ihmisessä, joka käsittelee tavaraa. Tällä saralla kehitys ei ole mennyt ainakaan positiiviseen suuntaan. Pikemminkin tuntuu, että välinpitämätön ja tarkoituksella huono käsittely on vain lisääntymään päin. Tähän on luultavasti johtanut työehdot tai muut sosiaalipoliittiset ratkaisut. Kun tavaran käsittelijä ei ole millään tavalla vastuussa työn tuloksista, ei paljoa kannata odottaa.

Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että USA on merkittävä maa suomalaistenkin yritysten asiakaskunnassa. Kun yhteen paikkaan on olennaisesti erilaiset vaatimukset kuin muualle, joudutaan pohtimaa pakkausrakenteen eriyttämistä. Kallista ylipakkaamista ei kannata harrastaa muissa toimituksissa. Paras ratkaisu olisi USA:n olosuhteiden parantaminen, mutta siihen ei taida kenelläkään voimavarat riittää.


%d bloggaajaa tykkää tästä: