Posts Tagged ‘käsittely’

Pahviset kuormalavat

19.3.2016

Pahviset kuormalavat hiipivät hitaasti mutta varmasti perinteisen puuvaihtoehdon rinnalle, kuten aiemminkin kirjoitin. KraftPal on esimerkki yrityksestä, joka kehittää aktiivisesti puisen lavan korvaajaa. Teknisenä ongelmana pahvilavassa on sen mekaaninen kestävyys lastinkäsittelyssä. Staattisessa tilanteessa kuormankanto on hyvä, mutta raahauksessa tahtovat osat putoilla pois. KraftPalin lavoissa on kestävyyttä tavoiteltu rakenneratkaisuilla siten, että pahvia on taiteltu ja liimattu eri tavoin jalkojen ympärille. Näin rasitusta saadaan jaettua muuallekin kuin yksittäiseen liimasaumaan, jonka vauriomekanismina tapaa olla kartongin palstautuminen.

Huomioni kiinnittyi ensimmäiseksi KraftPalin AF-1 -lavaan, joka on tarkoitettu lentorahtiin, kuten nimikin kertoo. Lavassa huomio kiinnittyy erikoiseen muotoon, jossa päädyt on viistetty. Pakkaussuunnittelun yksi tärkeä osa-alue on kuljetusvälineiden tilan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. AF-1:ssä on keskitytty nimenomaan lentorahdin tilankäyttöön valitsemalla lavan mitat siten, että ne täyttävät lentorahdin alustan mahdollisimman hyvin. Mittoja en löytänyt, mutta veikkaisin lavan pituuden olevan 152 cm ja leveyden 81 cm, jolloin tyypilliselle lentopalletille menee tarkasti kaksi lavaa. Toinen suuri hyöty on lavan keveys. AF-1:n kehutaan olevan 65 % kevyemmän kuin puisen lavan. Tämä tarkoittaa lähes aina suoraan säästöä lentorahdin kustannuksissa.

Markkinoinnissa tuodaan vahvasti esiin ympäristönäkökohdat. Kierrätysvaiheessa pahvia voi aina hyödyntää uudestaan raaka-aineena. Puun kohdalla ei yleensä näin ole, vaan puumateriaali joudutaan hyödyntämään energiana tai jopa viemään kaatopaikalle. Raaka-aineena hyödyntäminen on aina parempi vaihtoehto. Markkinointi on kyllä vähän amerikkalaistyylistä, sillä aaltopahvin sanotaan olevan harvoja pakkausdirektiivin hyväksymiä materiaaleja. Parhaan terän tuosta lausumasta vie fakta, että puu on samassa kategoriassa. Pieni hehkutus kuitenkin sallittaneen, sillä 4 kg pahvilava on parempi kuin 25 kg puulava.

KraftPal AF-1-lava. Nelitie ja kaikki muutkin herkut. http://www.kraftpal.com

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): pakkausmateriaali | Leave a Comment »

Turhat pakkausmerkit, osa 1

6.4.2014

Pakkauksiin painetaan toisinaan merkkejä, joiden ohjeistama toimintatapa on suurimmalle osalle ihmisistä muutenkin itsestään selvä. Toimitusketjussa on aina yksilöitä, jotka sortuvat virheelliseen toimintaan, mutta merkit tuskin heitä ohjaavat kaidalle polulle.

Laatikon päälle astumisen kieltävä merkki on hyvä esimerkki tarpeettomasta käsittelymerkistä. Normaalilla moraalilla varustetulle henkilölle on selvää, että esimerkiksi kuvan mikroaaltouunilaatikko ei ole tarkoitettu askellusalustaksi, mutta pakkausgrafiikasta päättänyt on todennut, että asiaa pitää erikseen alleviivata. Ehkäpä ajatuksena on, että mahdollisessa virhekäsittelyssä voidaan syy vierittää asianosaisen niskaan. Toisaalta laatikosta, jossa on kengänjälki pinnassa, voi reklamaation tehdä ilman kieltomerkkiäkin.

Merkki kieltää joko astumisten tai sitten rikkinäisen laatikon päällä seisomisen.

Merkki kieltää joko astumisten tai sitten rikkinäisen laatikon päällä seisomisen.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): Merkinnät | Leave a Comment »

Jakelukeskuksen toiminta

14.4.2013

Pienten pakkausten kuljetusvaurioista kuriirilähetysten osuus on erittäin suuri. Syynä on osittain tietysti se, että kuriiritoimituksia on runsaasti. Toisaalta merkittävä osa pienistä pakkauksista kuljetetaan lavakuormina, jolloin käsittely on koneellista ja vaurioita tapahtuu vähän.

Lähetysten lajittelu jakelukeskuksissa tapahtuu käsin. Paketit mahdollisesti tunnistetaan automaattisesti, mutta ihminen poimii ne linjalta ja siirtää rullakkoon, joka on menossa haluttuun kohteeseen. Ongelmapisteenä on nimenomaan rullakoiden täyttö. Läheskään aina lajittelija ei jaksa kävellä rullakon viereen ja sijoittaa pakkausta huolellisesti rullakkoon.

Kun katsoo videoita jakelukeskuksista, ymmärtää, että käsittelymerkinnöillä ei ole mitään vaikutusta normaaliin toimintaan. Pakkaukset asettuvat painovoiman avustuksella sopivaan asentoon. Jos pieni heittäminen on hyödyllistä työn tehokkuuden kannalta, sitä tehdään. Tietysti löytyy myös tapauksia, jossa aina pakkaukset heitellään kohti määränpäätä. Youtubea selailemalla löytyy inhorealistia pätkiä.

Pienten tuotteiden pakkauksessa pitää tehdä päätös, pakataanko kaikki tuotteet kestämään kuriirilähetystä, vai kannattaisiko lavakuormana lähtevät pakata kevyemmin ja laittaa tukevampi pakkaus kuriiritoimituksiin. Mikäli kuriiritoimituksia on vain pieni osa, kannattaa lavalliset lähettää halvemmissa pakkauksissa ja tehdä järeämpi pakkaus kuriiritoimituksia varten. Toiminnan kannalta joustavinta on pakata normaalipakkaus suojaavamman pakkauksen sisään.

Jakelukeskuksen toimintaa voi katsella allaolevasta youtube-videosta. Sitä katsoessa herää kysymys, mikä on etualalla oleilevan leidin tehtävä.

Humoristisempi lopputoimitus.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): logistiikka | Leave a Comment »

Pahviset kuormalavat

27.5.2012

Ikea on ottanut pahviset kuormalavat laajamittaiseen käyttöön. Muutosta perustellaan kuljetuksen tilankäytöllä ja ympäristösyillä. Olettaisin ensisijaisen näkökohdan olleen nimenomaan taloudellinen. Ikean mukaan he säästävät 50000 rekkakuljetusta vuodessa. Säästö muodostuu kuormien paremmasta täyttöasteesta ja lavojen paluukuljetuksista.

Ikean toiminta on esimerkillistä tässäkin tapauksessa. Hehän ovat yleisesti ottaen paneutuneet poikkeuksellisen paljon pakkauksiin. Pahvilavojen toimivuudesta on käyty paljon keskusteluja ja itsekin olen sillä kannalla, että lavojen vauriomäärä kasvaa aluksi, kun pahviset lavat otetaan käyttöön. Varsin pian kuormankäsittelijät tottuvat uusien lavojen ominaisuuksiin ja tilanne palautuu normaaliksi.

Pahvilavoja on ollut käytössä jo pitkään, mutta ne eivät vieläkään ole kunnolla yleistyneet juuri vaurioiden vuoksi. Käytännön kokemus on osoittanut, että kuljetusputken tulee tottua käsittelemään pahvilavoja, jotta ne toimisivat tyydyttävällä tasolla. Mikäli putki on hyvin hallinnassa, oikeat käsittelytavat saadaan opetettua. Jos tavarat lähtevät satunnaisiin paikkoihin ympäri maailman, ollaan vielä oppimiskäyrän alkupäässä.

Pahvisten kuormalavojen edut ovat merkittäviä verrattuna puulavoihin:

  • Kevyempi paino tuo säästöjä erityisesti lentorahdissa.
  • Pienempi tilavuus kasvattaa hyötykuormaa.
  • Kierrätettävyys on selvästi parempi poislukien uudelleenkäytettävät lavat.
  • Usein hintakin on huokeampi.

Lavojen käyttöönotossa tulee varmasti vastarintaa. Käyttöönotto kannattaakin aloittaa sellaisista tuotteista, jotka liikkuvat tutussa kuljetusketjussa. Näin ketjua voidaan ohjeistaa ja tiedottaa. Siitä voidaan vähitellen käyttöönottoa laajentaa. Toivottavasti vuosien päästä lastinkäsittelyn periferiassakin, USA:ssa, osataan siirtää kuormia raahaamatta niitä pitkin lattiaa.

Aiheesta on lisätietoa Corrugated of course-blogissa

Kartongista valmistettu kuormalava. http://www.eltetetpm.com

Avainsanat:, ,
Kategoria(t): pakkausmateriaali | Leave a Comment »

Kuljetusmerkinnät

26.12.2010

Kuljetusmerkintöjen voimaan uskotaan kuin joulupukkiin. Kun laatikon kylkeen laitetaan särkyvää-merkki tai tämä puoli ylöspäin, oletetaan, että niitä noudatetaan. Näinhän asia ei kuitenkaan ole ainakaan siinä tapauksessa, että pakkaukset ovat käsin käsiteltäviä, eli alle 30 kg painavia. Nämä paketit päätyvät kuljetuksessa aivan miten päin sattuu. Kuljetusvälineiden täyttöaste optimoiden.

Olen aiemminkin referoinut Itellan ehtoihin, jotka eivät ole kovin yleisesti tiedossa. Itella mainitsee kuluttajapalveluiden yleisissä toimitusehdoissa seuraavaa:

Lähtetys käsitellään helposti särkyvänä vain, jos lähetyksessä on maksettu helposti särkyvän lähetyksen lisämaksu. … Posti ei ota huomioon tehdaspakkauksen merkintöjä tai muita vastaavia merkintöjä.

Vastaavat ehdot ovat käytössä muillakin tavaraa kuljettavilla yrityksillä. Itella tarjoaa varovaista käsittelyä, jos maksaa lisäpalvelusta ja liimaa pakkauksen kylkeen tietynlaisen särkyvää-merkinnän. Sinänsä tuo ton hankala lähestymistapa, sillä globaalissa toimitusketjussa ei ole luultavasti saatavissa kaikkiin vaiheisiin ja pakkauksiin varovaista käsittelyä.

Ehtojen ollessa tällaiset, ei pakkaussuunnittelun näkökulmasta ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin suunnitella pakkaus niin, että sitä voi kuljettaa miten päin tahansa. Myös pudotukset tulee ottaa huomioon, sillä paketteja luultavasti tullaan heittämään.

Ajatus, että pakkauksia käsiteltäisiin kuljetusketjussa varovasti, edellyttää sitä, että pakkausta saattaa joku tunnetusti luotettava taho, kuten allaolevassa kuvassa.

Kuvassa pakkausta käsitellään varovaisesti.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): käsittely | Leave a Comment »

USA, tuo tavarankäsittelyn kehitysmaa

29.8.2010

Onko tuotteesi matkalla Sudaniin? Ei huolta. Siellä tavaraa osataan käsitellä asiallisesti ja tiestö on sellaisessa kunnossa, että vaurioita tuskin tapahtuu kuljetuksen aikana. Sadekauteen tulee varastointiolosuhteissa valmistautua, sillä kattoa ei kerta kaikkiaan vain ole tarjolla.

Jos kohde taas on USA, on syytä huoleen. Siellä infra on kunnossa. Varastotilaa löytyy ja route 66 ainakin näyttää olevan päällystetty. En ole ko. maassa käynyt, mutta luulen kestopäällysteen suosion olevan samaa luokkaa kuin Suomessa. Lisäksi kuljetusvälineetkin näyttävät olevan varsin moderneja. Hevosvankkureiden käytöstä rahtikuljetuksissa on jo luovuttu tiettyjä marginaalisia uskontokuntia lukuunottamatta.

Route 66 wikimedian mukaan. Näyttää melko hyväkuntoiselta.

Korkeasta kehitystasosta huolimatta USA on kokemuksieni mukaan kaikkein kuluttavin paikka pakkauksille. Mistään muualta ei tule yhtä paljon reklamaatioita, kuin sieltä. Eikä reklamaatiot ole Japanilaistyylisiä ”Pakkauksen päällä oli pölyä.”, vaan trukin piikit ovat käyneet kurkkaamassa sisällä, lavat ovat hajalla, tuotteet pakkauksen ulkopuolella, laatikot lytyssä ja muuta merkittävää vauriota.

Teknologian kehitystä analytoitaessa voidaan helposti päätyä siihen johtopäätökseen, että vika on ihmisessä, joka käsittelee tavaraa. Tällä saralla kehitys ei ole mennyt ainakaan positiiviseen suuntaan. Pikemminkin tuntuu, että välinpitämätön ja tarkoituksella huono käsittely on vain lisääntymään päin. Tähän on luultavasti johtanut työehdot tai muut sosiaalipoliittiset ratkaisut. Kun tavaran käsittelijä ei ole millään tavalla vastuussa työn tuloksista, ei paljoa kannata odottaa.

Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että USA on merkittävä maa suomalaistenkin yritysten asiakaskunnassa. Kun yhteen paikkaan on olennaisesti erilaiset vaatimukset kuin muualle, joudutaan pohtimaa pakkausrakenteen eriyttämistä. Kallista ylipakkaamista ei kannata harrastaa muissa toimituksissa. Paras ratkaisu olisi USA:n olosuhteiden parantaminen, mutta siihen ei taida kenelläkään voimavarat riittää.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): käsittely | 1 Comment »

Loggeri kuljetusolosuhteiden monitorointiin

20.3.2010

Kuljetuksen aikaisella monitoroinnilla voidaan saada todellista tietoa siitä, minkälaisia rasituksia juuri tietyllä kuljetusreitillä esiintyy. Erityisen hyödyllinen loggeri on tilanteessa, jossa jollakin reitillä tavarat säännöllsesti hajoavat. Loggerin avulla voidaan määrittää, milloin tuote on saanut tällin. Kellonajan perusteella voidaan yleensä määrittää tuotteen sijainti. Kun syyllinen tiedetään,  voidaan aloittaa keskustelut tilanteen parantamiseksi.

Suomessa useampikin toimija on käyttänyt isohkoa ShockLog-laitetta monitoroinnissa. ShockLog on melko luotettava ja robusti laite, mutta se alkaa olla vähän vanhentunutta tekniikkaa. Nyt markkinoille näyttää tulleen merkittävästi pienempiä laitteita, jotka ovat helpompia sijoittaa pakkaukseen. Myös hintataso on alentunut. Tällainen laite on esimerkiksi IST:n Shock Timer Plus 3D.

Pieni koko ja huokeampi hinta mahdollistaa useampien loggereiden käytön. Näin saadaan tilastollisesti merkittävämpää tietoa. Yksittäisen kuljetuksen mittaamisesta ei välttämättä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kymmenen perusteella uskaltaa jo vaatimusmäärittelyssä nojata mittaustuloksiin.

Pienestä koosta on toki myös haittaa. Mittauksissa on aina ongelmana loggerin saaminen takaisin mitatun reitin päätepisteestä. Riskinä on, että pieni laite joutuu huomaamatta roskikseen pakkauksen mukana. Tähän merkittävään ongelmaan ei valmistajilla taida olla hyvää ratkaisua.

Houkuttaisi saada tuollainen laite testattavaksi:

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): käsittely | 1 Comment »

%d bloggaajaa tykkää tästä: