Posts Tagged ‘kuormalava’

Pahviset kuormalavat

19.3.2016

Pahviset kuormalavat hiipivät hitaasti mutta varmasti perinteisen puuvaihtoehdon rinnalle, kuten aiemminkin kirjoitin. KraftPal on esimerkki yrityksestä, joka kehittää aktiivisesti puisen lavan korvaajaa. Teknisenä ongelmana pahvilavassa on sen mekaaninen kestävyys lastinkäsittelyssä. Staattisessa tilanteessa kuormankanto on hyvä, mutta raahauksessa tahtovat osat putoilla pois. KraftPalin lavoissa on kestävyyttä tavoiteltu rakenneratkaisuilla siten, että pahvia on taiteltu ja liimattu eri tavoin jalkojen ympärille. Näin rasitusta saadaan jaettua muuallekin kuin yksittäiseen liimasaumaan, jonka vauriomekanismina tapaa olla kartongin palstautuminen.

Huomioni kiinnittyi ensimmäiseksi KraftPalin AF-1 -lavaan, joka on tarkoitettu lentorahtiin, kuten nimikin kertoo. Lavassa huomio kiinnittyy erikoiseen muotoon, jossa päädyt on viistetty. Pakkaussuunnittelun yksi tärkeä osa-alue on kuljetusvälineiden tilan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. AF-1:ssä on keskitytty nimenomaan lentorahdin tilankäyttöön valitsemalla lavan mitat siten, että ne täyttävät lentorahdin alustan mahdollisimman hyvin. Mittoja en löytänyt, mutta veikkaisin lavan pituuden olevan 152 cm ja leveyden 81 cm, jolloin tyypilliselle lentopalletille menee tarkasti kaksi lavaa. Toinen suuri hyöty on lavan keveys. AF-1:n kehutaan olevan 65 % kevyemmän kuin puisen lavan. Tämä tarkoittaa lähes aina suoraan säästöä lentorahdin kustannuksissa.

Markkinoinnissa tuodaan vahvasti esiin ympäristönäkökohdat. Kierrätysvaiheessa pahvia voi aina hyödyntää uudestaan raaka-aineena. Puun kohdalla ei yleensä näin ole, vaan puumateriaali joudutaan hyödyntämään energiana tai jopa viemään kaatopaikalle. Raaka-aineena hyödyntäminen on aina parempi vaihtoehto. Markkinointi on kyllä vähän amerikkalaistyylistä, sillä aaltopahvin sanotaan olevan harvoja pakkausdirektiivin hyväksymiä materiaaleja. Parhaan terän tuosta lausumasta vie fakta, että puu on samassa kategoriassa. Pieni hehkutus kuitenkin sallittaneen, sillä 4 kg pahvilava on parempi kuin 25 kg puulava.

KraftPal AF-1-lava. Nelitie ja kaikki muutkin herkut. http://www.kraftpal.com

Mainokset

Ikea luopuu puisista kuormalavoista

1.11.2014

Ikealla on ollut jo vuosia käytössä erilaisia kartongista ja muovista tehtyjä kuormalavoja, joita on käytetty perinteisten puulavojen sijaan. Tavoitteena on oman käsitykseni mukaan ollut kustannussäästöjen hakeminen niin lavan hinnassa kuin rahdissakin. Lavat ovat olennaisesti perinteisiä kuormalavoja ohuempia, jolloin rekkaan mahtuu enemmän tuotteita. Konserniviestinnän mukaan voimakkaana ajurina ovat ympäristöasiat, mikä ehkä pitääkin paikkansa, mutta tässä tapauksessa saavutetaan samoilla toimilla sekä rahallisia että ympäristökuormasäästöjä, mikä helpottaa päätöksiä.

Pilottijakso on ollut useita vuosia pitkä. Siinä ajassa on varmaan kehitetty lavarakenteita teknisesti, mutta luultavasti pitkän pilottijakso suurin merkitys on ollut jakeluketjun opettaminen käsittelemään uusia lavoja oikein. Kartonkiset lavat eivät ole lujuudeltaan tukevan puisen lavan kanssa samalla tasolla, mutta lujuus on riittävä oikein käsiteltynä. Ikea onkin tehnyt merkittävän työn lavojen kehittymisen puolesta, sillä suurena tavarantoimittajana se on kouluttanut käyttämänsä logistiikkafirmat käsittelemään kartonkisia ja muovisia lavoja oikein.

Ikea on onnistunut osoittamaan, että kevyet lavarakenteet ovat toimiva vaihtoehto puulavalle, kun logistiikkaketju on hallittu. Yhä useammat rahdinkäsittelijät tottuvat uusiin lavoihin ja niiden ominaisuuksiin, jolloin käsittelyvirheet vähenevät ja kokemukset keveistä lavoista paranevat. Tällainen kehityssuunta ruokkii itseään nopeasti, joten voisi olettaa uusien lavamateriaalien yleistyvän lähivuosina nopeasti.

 

Slip sheetit kuormalavan korvaajana

15.3.2014

Täyttöasteen kannalta kuormalava on erittäin haitallinen osa, sillä se vie kuljetuksessa hyvin paljon tilaa. Esimerkiksi tyypillisessä ulkomitoiltaan 1200 x 800 x 1100 mm lavakuormassa Eur-lava vie tilavuudesta 13,6%. Täyteen ahdetusta rekasta lavojen osuus on siis yli 10 % ja ainoa syy, miksi lavat laitetaan mukaan on se, että ne mahdollistavat kuorman käsittelyn.

Slip sheet on pahvinen tai muovinen arkki, jonka päälle tavarat lastataan. Käsittely tapahtuu trukkiin lisättävällä lisälaitteella, joka koostuu tarraimesta, joka vetää slip sheetin trukin päälle, levystä, jonka päällä kuorma on ja puskimesta, joka työntää kuorman pois levyn päältä. Tavallisella haarukalla slip sheetiä ei voi käsitellä.

Edut ovat valtavat: Tilaa säästyy kymmenisen prosenttia, arkin hinta on huomattavasti lavaa pienempi ja varastotila on minimaalinen lavoihin verrattuna. Arkin paksuus on luokkaa pari milliä, kun kuormalava on yli 100 mm, joten varastotilaakin säästyy merkittävästi. Käsittelyssä tarvittavien välineiden takaisinmaksuaika jää hyvin kohtuulliseksi. Jos rahdin keskihinta on vaikkapa 1000 €/kuorma ja siinä on 40 lavaa, voidaan yhdessä kuormassa säästää 100 € kuljetuskustannuksia ja noin 100 € lavoissa riippuen lavatyypistä. Lisälaitteen 10 000 € hinta saadaan kuoletettua 50 kuormassa.

Sheetien yleistymistä hidastaa käsittelyssä tarvittava lisälaite, joka vaaditaan logistiikkaketjun jokaisessa käsittelypisteessä. Euroopassa slip sheetit eivät ole saavuttaneet merkittävää suosiota, mutta uudella mantereella elintarvikeketjussa nämä ovat arkipäivää. Kaikilla merkittävillä toimijoilla on käsittelyyn tarvittavat välineet. Kun välineet on hankittu, ei lavojen käyttö ole enää järkevää.

Lavakäärintä

27.10.2013

Lavan kääriminen kiristekalvolla ei ole pakkaussuunnittelun näkökulmasta kovin kiinnostava asia. Teknisesti asiaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että lavakuorma pystytään sitomaan käärinnällä. Kun kone ja kalvo ja käärintäparametrit ovat yhteensopivia, ei lopputuloksessa ole valittamista.

Kiristekalvoissa mielenkiintoinen aihe on hinnanmuodostus. Muovit myydään aina kilohintapohjaisesti, jolloin ostajan silmissä alhainen kilohinta on houkuttelevampi kuin korkea kilohinta. LinkedInin Packaging Technology Forum-ryhmässä on keskustelu siitä, että kalvon kilohinnan sijaan seurattavan hinnoittelun tulisi olla kalvon kilomäärä/lava tai kalvon euromäärä/lava.

Kalvon määrään vaikuttavat olennaisesti käytettävä käärintäkone ja kalvon laatu. Tavoitteena on saada kalvoa venytettyä runsaasti, luokkaa 300 % ja samanaikaisesti säätää käärintä siten, että päällekkäisyys on kohtuullinen. Näin saadaan minimoitua materiaalin kulutus. Käytettäessä heikkolaatuista kalvoa, joudutaan valitsemaan paksumpi kalvo ja lisäämään päällekkäisyyden määrää, jotta kuorma saadaan tiukaksi.

Taloudellisesti tarkasteltuna halvin kalvo ei käytössä tuo säästöä. Murray Sellars kirjoittaa LinkedInissä, että käyttämällä hyvälaatuista kalvoa oikein, saadaan käärintäkulusta säästettyä 20 % ja kalvon määrästä 40 %. Mielenkiintoisena ajatuksena on nostettu esiin toimintatapa, jossa käärintäkoneen liisauksen sijaan asiakas maksaisikin käärityistä lavoista. Tällöin pakkausmateriaalitoimittaja voisi optimoida kalvon laadun vapaammin joutumatta €/kg -keskusteluun.

Kuormalava vai ei?

2.12.2012

Viime viikolla kirjoitin nostamiseen liittyvistä asioista. Lavan käyttämiseen vaikuttaa nostamisen lisäksi myös testivaatimukset ja tuotteen herkkyys. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mikäli pakkauksessa on lava, sitä käsitellään koneellisesti ja jos lavaa ei ole, sitä käsitellään käsin. Toki ihan pienissä pakkauksissa lava ei takaa trukkikäsittelyä, mutta toisaalta helpottaa myös käsin nostamista.

Jos katsotaan vaikkapa ISTA:n testisarjaa 3 ja valitaan painoksi 30 kg, on lavapakkaukselle (E-sarja) vaatimuksena 200 mm pudotus neljä kertaa siten, että pakkauksen toinen puoli on tuettu 100 mm korkeudelle ja toista puolta pudotellaan. Ilman lavaa olevalle pakkaukselle (A-sarja) on kahdeksan pudotusta 460 mm korkeudesta ja yksi 910 mm korkeudesta.

Kuten kaikki fysiikkaa hiemankaan tuntevat tietävät, on 200 mm pudotus aika lempeä verrattuna A-sarjan tiukempiin vaatimuksiin. Tuotteen ollessa herkkä vaaditaan pakkaukselta huomattavasti suurempaa suojausta, mikä tietysti maksaa. Erityisen huono idea on maksaa lisähintaa siinä tapauksessa, että irtopakkaus toimitetaan kuitenkin lavalla.

Käytännössä olen havainnut, että lavapakkausten tapauksessa pudotuksista johtuvat vauriot ovat erittäin harvinaisia. Toki niitä jonkin verran tapahtuu, mutta syynä tuntuu olevan enemmänkin tyystin väärä käsittelytapa kuin normaali käsittely. Esimerkkinä tällaisesta virheellisestä käsittelystä on lavojen työntäminen alas kuorma-auton lavalta. Ei välttämättä säily tavarat ehjänä.

Suosittelenkin käyttämään lavaa, mikäli tuotteen paino on vähänkään reilumpi ja vaurioitumisriski suuri.

 

Kartonkiset kuormalavat

28.10.2012

Tutkin viikonlopun kuluksi pahvisten kuormalavojen markkinaosuutta. Pahviset kuormalavat ovat viimeisten vuosien aikana tasaiseen tahtiin yleistyneet puisten kertakäyttöisten lavojen korvaajana.

Bloombergin artikkelin mukaan pahvi-, muovi- ja teräslavojen osuus on edelleen alle 10 % USA:n markkinaosuudesta. Tilanne lienee vastaavan suuntainen muuallakin. Artikkeli suhtautuu hieman skeptisesti vaihtoehtoisiin lavoihin, mutta minun oma tuntumani on, että nimenomaan pahvisten lavojen markkinaosuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Kierrätys- ja painoedut ovat selvät.

Täysin pahvinen vaihtoehto tuskin tulee puulavaa korvaamaan lähivuosikymmeninä. Itse en näe pahvia standardien mukaisille uudelleenkäytettäville puulavoille varteenotettavaa korvaajaa. Jämerää puulavaa voidaan käyttää monta kierrosta, jolloin hinta ja ympäristönäkökulmat muuttuvat puulavalle edulliseksi. Molemmille on siis paikkansa.

Pahvilavan yleistyminen on itseään ruokkiva ilmiö. Tärkein syy olla käyttämättä pahvia puhuttaessa kertakäyttöisistä lavoista on epäilys niiden kestämisestä. Käytännön kokemus on, että logistiikkaketjun tottuessa oikeaan käsittelytapaan vauriot eivät ole merkittävä ongelma. Pahvin yleistyessä siis ongelmat vähenevät.

Elteten kartonkilava. Eltete on viime vuosina tehnyt voimakkasti työtä kartonkilavan rakenteen kehittämiseksi. Lähde: http://www.eltetetpm.com/fi/tuotteet/lavaratkaisut/kartonkilava/

http://www.eltetetpm.com/fi/tuotteet/lavaratkaisut/kartonkilava/

Kuormalavojen mitat

21.10.2012

Eurooppalaisten aktiivinen kulttuurivienti kohdistui aikaan, jolloin kuormalavojen käyttö oli vähäistä. Hevosten ja höyrykoneiden aikaan tapana oli lastata kuorma käsin. Nyttemmin on siirrytty kuormankäsittelyssä konevoimaan, joten kuormalava on painavien kollien käsittelyssä välttämätön.

Kuljetusvälineiden mitat ovat kehittyneet eri puolilla maailmaa ilmeisen itsenäisesti, joten lavamittojakin on käytössä runsaasti erilaisia. Euroopassa lavamitoitusta dominoiva 1200×800 mm ei ole kovin yleinen muualla. Tilanne on syystäkin tällainen, sillä nuo mitat täyttävät 2400 mm leveän rekan hyvin, mutta kontissa täyttöaste on surkea. 2350 mm sisäleveydeltään olevasta kontista saadaan hyödynnettyä 2000 mm, eli 85 %.

Euroopassa ja eritoten Suomessa on käytössä lavamitta 1200×1000 mm, joka täyttää sekä rekan että kontin melko hyvin. Pakkausteknisesti tällainen mitta on ongelmallinen, sillä erityisesti pahvikontin saaminen lujaksi on hieman kallista verrattuna kapeampiin malleihin. Suuri pohjapinta-ala ei ole ongelmana käytettäessä pienempiä laatikoita.

Lavamitat on luonnollisesti standardoitu, mutta globaalissa toimitusketjussa toimivia yrityksiä ISO 6780 ei juuri auta, sillä sieltä löytyvät kaikki yleiset mitat. Osassa perustana on metrinen mitta-asteikko ja osassa tuumainen. Standardi ei varsinaisesti ohjaa käyttämään mitään tiettyä mittaa. Tosin 1200×1000 mm näyttäisi olevan useimmille maille kelpaava kompromissi, sillä se vastaa 48×40 tuuman lavaa.

ISO 6780 esittää lavojen vakiomitoiksi seuraavat:

1219×1016 mm: Pohjois-Amerikka
1200×1000 mm: Eurooppa, Aasia
1165×1165 mm: Australia
1067×1067 mm: Pohjois-Amerikka
1100×1100 mm: Aasia
1200×800 mm: Eurooppa

Lavan optimaaliset mitat ovat keskeisessä osassa optimoitaessa kuljetusvälineiden täyttöastetta. On luultavasti niin, että eurooppalainen 1200×800 mm standardi tulee menettämään suosiotaan, mutta tämä tapahtuu erittäin hitaasti. Euroopassa on valtavasti varastoja ja myymälöitä, jotka on mitoitettu tämän pohjan mukaan. Näiden muuttaminen vie kymmeniä vuosia.

Kuormalava, luultavasti 48×40″. Lähde: Wikimedia

Tärinänvaimennettu pakkaus

23.9.2012

Isojen laitteiden kuljetuksessa tärinä on iskuja suurempi ongelma. Iskujen esiintymistodennäköisyys on pienempi, sillä isojen laitteiden pudottelu on epätodennäköistä. Käsin kuljetettavien pakkausten tapauksessa pudottaminen tai heittäminen on erittäin todennäköistä. Tietyt lajittelukeskukset on jopa rakennettu niin, että pakkaukset heitetään oikeaan jakeluhäkkiin.

Tärinänvaimennuksessa usein virheellisesti ajatellaan, että vaimentimilla saadaan poistettua laitteen kokema tärinä. Näin ei todellisuudessa ole, vaan vaimentimien avulla saadaan vähennettyä tiettyjen taajuusalueiden tärinän voimakkuutta, mutta vastaavasti jonkin muun taajuusalueen läpäisy kasvaa. Käytännössä siis siirretään sitä taajuusaluetta, jolla tärinä esiintyy voimakkaana laitteelle.

Käytännön suunnittelun kannalta se, että tärinän voimakasta aluetta siirretään, on ongelmallista. Yleensä ei etukäteen tiedetä, mikä taajuusalue on laitteen näkökulmasta ongelmallinen ja minkä taajuusalueen herätettä on kuljetuksessa voimakkaasti tarjolla. Molempiin löytyy tilastotietoja, mutta ne eivät välttämättä auta suunnittelijaa. Jos esimerkiksi saamme siirrettyä resonanssitaajuuden laitekaapilla 9 hertzistä 12 hertziin, on vaikea varmasti sanoa, tehtiinkö hyvä vai huono siirto. Todellisuus paljastuu vasta oikeissa toimituksissa. Jos siirto oli huono ja laitteessa ei ole käytetty ruuvilukitetta, on tuloksena rakennussarja.

Jotta vaimentimien toiminnasta saataisiin edes jonkinlainen kuva, on käytettävä pakkausratkaisu testattava. Erityisen tärkeää tämä on, mikäli ei tarkasti tunneta käytettävän vaimenninmateriaalin ominaisuuksia. Esimerkiksi polyeteenifoameissa on valtavia eroja energian absorboitumisessa tärinässä. Tietyt materiaalit vaimentavat resonansseja olennaisesti paremmin kuin toiset. Näitä seikkoja ei saa selville datalehdeltä, vaan kokonaisuuden toiminta selviää tärypöydällä.

Markkinoilla on tarjolla erilaisia valmiita vaimentimia lavoihin. Esimerkiksi Skid Mate-nimiset vaimentimet on tarkoitettu vaimentamaan tärinöitä. Kokemusteni pohjalta tällaiset valmisratkaisut eivät ole oikotie onneen, vaan niiden toiminta pitää huolella sovittaa kuhunkin kokonaisuuteen.

APGCasen tarjoama Skid Mate-vaimentimilla toteutettu vaimennettu lava. http://www.apgcases.com/skid%20mate.htm

Pahviset kuormalavat

27.5.2012

Ikea on ottanut pahviset kuormalavat laajamittaiseen käyttöön. Muutosta perustellaan kuljetuksen tilankäytöllä ja ympäristösyillä. Olettaisin ensisijaisen näkökohdan olleen nimenomaan taloudellinen. Ikean mukaan he säästävät 50000 rekkakuljetusta vuodessa. Säästö muodostuu kuormien paremmasta täyttöasteesta ja lavojen paluukuljetuksista.

Ikean toiminta on esimerkillistä tässäkin tapauksessa. Hehän ovat yleisesti ottaen paneutuneet poikkeuksellisen paljon pakkauksiin. Pahvilavojen toimivuudesta on käyty paljon keskusteluja ja itsekin olen sillä kannalla, että lavojen vauriomäärä kasvaa aluksi, kun pahviset lavat otetaan käyttöön. Varsin pian kuormankäsittelijät tottuvat uusien lavojen ominaisuuksiin ja tilanne palautuu normaaliksi.

Pahvilavoja on ollut käytössä jo pitkään, mutta ne eivät vieläkään ole kunnolla yleistyneet juuri vaurioiden vuoksi. Käytännön kokemus on osoittanut, että kuljetusputken tulee tottua käsittelemään pahvilavoja, jotta ne toimisivat tyydyttävällä tasolla. Mikäli putki on hyvin hallinnassa, oikeat käsittelytavat saadaan opetettua. Jos tavarat lähtevät satunnaisiin paikkoihin ympäri maailman, ollaan vielä oppimiskäyrän alkupäässä.

Pahvisten kuormalavojen edut ovat merkittäviä verrattuna puulavoihin:

  • Kevyempi paino tuo säästöjä erityisesti lentorahdissa.
  • Pienempi tilavuus kasvattaa hyötykuormaa.
  • Kierrätettävyys on selvästi parempi poislukien uudelleenkäytettävät lavat.
  • Usein hintakin on huokeampi.

Lavojen käyttöönotossa tulee varmasti vastarintaa. Käyttöönotto kannattaakin aloittaa sellaisista tuotteista, jotka liikkuvat tutussa kuljetusketjussa. Näin ketjua voidaan ohjeistaa ja tiedottaa. Siitä voidaan vähitellen käyttöönottoa laajentaa. Toivottavasti vuosien päästä lastinkäsittelyn periferiassakin, USA:ssa, osataan siirtää kuormia raahaamatta niitä pitkin lattiaa.

Aiheesta on lisätietoa Corrugated of course-blogissa

Kartongista valmistettu kuormalava. http://www.eltetetpm.com

Lavan vaikutus pakkauksen luotettavuuteen

30.10.2011

Suuri osa lavalla varustettujen pakkausten ongelmista johtuu lavan kestävyydestä. Erityisesti pahvisia kontteja käytettäessä tulee lavan rakenteen olla sellainen, että se kestää trukkikäsittelyä. Jos pahvipakkauksesta vaurioituu jalka, on pinon lujuuden kanssa todellisia ongelmia.

Olen joutunut todistamaan useita tapauksia, joissa lavajalka on pudonnut lavasta, mutta tällainen pakkaus on silti laitettu pinoon siten, että päälle on laitettu vielä lisää pakkauksia. Pino on toki notkuva, mutta jos se nojaa toiseen pinoon, ei kaatumista pääse tapahtumaan. Kontti tai rekka saadaan näin lastaamalla täyteen.

On sanomattakin selvää, että yhden jalan puuttuessa painojakauma allaolevan kontin kanteen ei ole suunnitellun mukainen ja pinottavuus kärisii. Tuloksena on pakkauksen painuminen kasaan ja mahdollisesti allaolevan tuotteen vaurioituminen. Käytännössä vaurioituneiden lavojen pinoamista ei voida estää, joten lavan rakenteen tukevoittaminen on ainoa järkevä korjaustapa.

Lavan vaikutus pahvikonttien pinottavuuteen on merkittävä. Ainoa ongelmia aiheuttava tekijä ei ole lavojen jalkojen vaurioituminen. Lavan jalkojen pinta-ala ja sijoittelu on myös tärkeässä roolissa. Esimerkiksi lastulevyn tyyppisestä materiaalista valmistetuissa lavoissa on niin pienet jalat, että vähänkään suuremmalla kuormalla ne painuvat allaolevan pakkauksen kannesta sisään.

Kuorma onkin saatava jakautumaan vähintään nurkkiin ja mielellään koko pitkälle sivulle. Jos kuorma jakautuu kannelle siten, että tukea ei tule nurkkiin, pinottavuus romahtaa. Huonoin mahdollinen lopputulos lienee se, että käytetään huippulaatuista pahvia, mutta tuhotaan sen hyvät ominaisuudet tekemällä lava, joka ei hyödynnä pahvin vahvoja kohtia.


%d bloggers like this: