Posts Tagged ‘muovi’

Haitallinen biohajoavuus

5.2.2017

Sustainable Packaging Coalition on julkistanut kannanoton öljypohjaisia biohajoavia muoveja vastaan. Nämä muovit on tehty biohajoaviksi lisäaineilla, joiden avulla bakteerien tulisi kyetä muuntamaan muovi uudeksi raaka-aineeksi luonnonkiertoon. Öljypohjaiselle muoville vaihtoehto on kasvipohjainen biohajoava muovi.

Öljypohjaisten materiaalien haasteiksi SPC listaa seuraavat

  • Biohajoavuus ei ole riittävän hyvä. Bakteerit kyllä pilkkovat materiaalin, mutta se ei hyödytä luonnonkiertoa.
  • Materiaalin kestävyys heikkenee.
  • Kemikaalien valmistus kuormittaa ympäristöä.
  • Hiilidioksidipäästöt ovat kaatopaikkaan verrattuna suurempia.
  • Vähäinen parannus ei ole askel oikeaan suuntaan.

SPC ei suosittele biohajoavien öljypohjaisten muovien käyttöä. Osa linjauksista vaikuttaa tavoitehakuisilta. Ainakaan Suomessa kaatopaikka ei ole kovin yleinen määränpää jätteelle, vaan biohajoavat muovit joko kompostoidaan tai poltetaan. Kannanotossa ei ole polton hiilidioksidipäästöön otettu kantaa. Toki tässä prosessissa biohajoavuudesta ei ole milloinkaan hyötyä, joten lisäaineita ei kannata käyttää.

Biohajoavan tai tavallisen muovin välillä valintaa tehtäessä kannattaa kriittisesti arvioida, päätyykö yksikään pakkaus kompostiin. Teollisuusympäristössä ainakin arvioin, että muovit kiertävät aina energiaksi. Tällöin perusmateriaali ja sen juuri oikea käyttö on ympäristöteko.

Biohajoavan salaattipaketin voi rehujen pilaannuttua heittää kokonaan kompostiin, jolloin ihminen kokee tehneensä ympäristöteon. By Christian Gahle, nova-Institut GmbH (Work by Christian Gahle, nova-Institut GmbH) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) or GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html)], via Wikimedia Commons

Biohajoavan salaattipaketin voi rehujen pilaannuttua heittää kokonaan kompostiin, jolloin ihminen kokee tehneensä ympäristöteon. Lakiteksti: By Christian Gahle, nova-Institut GmbH (Work by Christian Gahle, nova-Institut GmbH) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0) or GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html)%5D, via Wikimedia Commons

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): Uncategorized, ympäristö | Leave a Comment »

Intia harkitsee muovipakkausten kieltämistä

8.8.2015

Intiassa National Green Tribunal –niminen taho esittää lainsäädäntöä muutettavan siten, että muovien käyttö pakkauksissa kiellettäisiin pois lukien biohajoavat materiaalit. NGT on Intian valtion ylläpitämä taho, joka valvoo ympäristöasioita, joten taustalla ei ole kansalaisjärjestö, vaan valtiovalta. Tavoitteena muovikiellolla on estää muovimateriaalien päätyminen luontoon tai kaatopaikalle. Täyskielto onkin menetelmänä tehokas.

Radikaali ehdotus on saanut teollisuuden käymään vastaiskuun, sillä tällä hetkellä muoville ei ole järkeviä vaihtoehtoja. Muovista luopuminen tarkoittaisi elintarvikkeiden irtomyynnin lisääntymistä, mikä aiheuttaa hävikkiä ja pilaantumista tai jyrkästi kasvavia pakkauskustannuksia. Barrierominaisuuksia haettaessa muovi voidaan korvata joko lasilla tai metallilla. Valmistusprosessin kannalta molemmat ovat huonoja muoveihin verrattuna.

FICCI-niminen organisaatio on julkaissut laajan esityksen muovipakkauskiellon seurauksista. Siinä tuodaan hyvin esille se, että jäteongelmaa ei ole järkevää ratkaista kieltämällä materiaali ilman realistista korvaavaa vaihtoehtoa. FICCI esittääkin jäteongelman ratkaisuksi kierrätyksen parantamista. Jo nyt PET kiertää hyvin, sillä siitä maksetaan. Muiden muovijakeiden uudelleenkäyttöä tehostamalla saadaan näillekin jakeille arvoa, jolloin ihmisten motivaatio toimittaa muovit hyötykäyttöön paranevat.

Biohajoavia muoveja on jo nyt markkinoilla, mutta näistä ei teknisiltä ominaisuuksiltaan ja kustannuksiltaan vielä löydy sellaisia vaihtoehtoja, että kaikki nykyiset muovimateriaalit voitaisiin korvata uusilla materiaaleilla. Tästä syystä täyskielto johtaisi pikemminkin vanhanaikaisiin pakkausratkaisuihin. Uusien materiaalien kehittäminen vie vielä vuosia. Enpä haluaisi vaihtaa teollisuuspuolella VCI-kalvoa ja PET-vanteita tervapaperiin ja teräsvanteisiin. Sillä ei maailmaa pelasteta.

Muovipakkauksia odottamassa uutta kierrosta.

Avainsanat:, , , , ,
Kategoria(t): ympäristö | Leave a Comment »

Muovisia munapakkauksia

22.2.2015

Muna Foods on ottanut valikoimiinsa muovista valmistetut munakennot. Tavoitteena on tarjota kananmunien mukana pakkaus, jolle voi kehittää haluamaansa jatkokäyttöä. Tiedotteen perusteella tässä on ajateltu lähinnä lapsiperheiden tarpeita, mutta kyllä niistä varttuneemmatkin saavat rakennella mitä haluavat.

Vastaanotto on ollut ristiriitainen. Suomen Luonto -lehden toimituksen blogissa kritisoitiin muovipakkauksia sanoen, että niitä on jo maailmassa liikaa, ne saastuttavat meret, tukkivat eläinten suolet ja saastuttavat ilmaa palaessaan. Pakkaussuunnittelu.net -blogisti on osittain samaa mieltä ensimmäisistä, mutta ilman saastuminen onkin vähän hankalampi tapaus.

Ilman saastumisen mittaamiseen on kehitetty hiilijalanjälkilaskenta ja mieleeni muistui, että aihetta on sivuttu Kaisa Grönmanin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tekemässä tutkimuksessa, jossa on verrattu kuituvalosta EPS:ään. Laskentatapana on käytetty PAS2050-standardia ja tutkimuksessa on huomioitu kierrätys polttamalla, raaka-aineena ja kaatopaikkajätteenä.

Tutkimuksen perusteella hiilijalanjälki on kuituvaloksessa jopa suurempi kuin vastaavaan tarkoitukseen tehdyssä EPS-pakkauksessa, mikäli pakkausjäte hävitetään polttamalla tai kaatopaikalla. Muovi saa erityisesti etua siitä, mikäli sitä ei polteta, sillä silloin siitä ei juurikaan vapaudu päästöjä kierrätysvaiheessa. Tämähän on tilanne, mikäli kenno jää varsinaisen käytön jälkeen muuhun hyötykäyttöön, joten väittämä ilman saastuttamisesta vaikuttaa hätäisesti tehdyltä.

Kuluttaja voi hyvällä omallatunnolla ostaa kananmunia muovipakkauksessa, kunhan kenno jää hyötykäyttöön tai se hävitetään asianmukaisesti kunnallisesti järjestetyssä jätehuollossa, mieluiten energiajakeessa. Jos kuluttaja haluaa heittää pakkauksen luontoon käytön jälkeen, on syytä sekä valita kuitupohjainen pakkaus että hävetä.

Eggplay-mukakotelo. Lähde:www.munakunta.fi

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): ympäristö | Leave a Comment »

Ikea luopuu puisista kuormalavoista

1.11.2014

Ikealla on ollut jo vuosia käytössä erilaisia kartongista ja muovista tehtyjä kuormalavoja, joita on käytetty perinteisten puulavojen sijaan. Tavoitteena on oman käsitykseni mukaan ollut kustannussäästöjen hakeminen niin lavan hinnassa kuin rahdissakin. Lavat ovat olennaisesti perinteisiä kuormalavoja ohuempia, jolloin rekkaan mahtuu enemmän tuotteita. Konserniviestinnän mukaan voimakkaana ajurina ovat ympäristöasiat, mikä ehkä pitääkin paikkansa, mutta tässä tapauksessa saavutetaan samoilla toimilla sekä rahallisia että ympäristökuormasäästöjä, mikä helpottaa päätöksiä.

Pilottijakso on ollut useita vuosia pitkä. Siinä ajassa on varmaan kehitetty lavarakenteita teknisesti, mutta luultavasti pitkän pilottijakso suurin merkitys on ollut jakeluketjun opettaminen käsittelemään uusia lavoja oikein. Kartonkiset lavat eivät ole lujuudeltaan tukevan puisen lavan kanssa samalla tasolla, mutta lujuus on riittävä oikein käsiteltynä. Ikea onkin tehnyt merkittävän työn lavojen kehittymisen puolesta, sillä suurena tavarantoimittajana se on kouluttanut käyttämänsä logistiikkafirmat käsittelemään kartonkisia ja muovisia lavoja oikein.

Ikea on onnistunut osoittamaan, että kevyet lavarakenteet ovat toimiva vaihtoehto puulavalle, kun logistiikkaketju on hallittu. Yhä useammat rahdinkäsittelijät tottuvat uusiin lavoihin ja niiden ominaisuuksiin, jolloin käsittelyvirheet vähenevät ja kokemukset keveistä lavoista paranevat. Tällainen kehityssuunta ruokkii itseään nopeasti, joten voisi olettaa uusien lavamateriaalien yleistyvän lähivuosina nopeasti.

 

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): pakkausmateriaali | Leave a Comment »

Biohajoavat muovit

30.3.2014

Biohajoavat muovit kehittyvät vauhdilla ja ne ovat alkaneet ottaa markkinaosuutta perinteisiltä muovipakkauksilta. Kaikki kuluttajat ovat varmaan jo tutustuneet biohajoaviin muovipusseihin, mutta kovemmat lämpömuovatut muovipakkaukset ovat vielä vähän vieraita. Kaikki ovat varmaan niitä käsitelleet, mutta harvempi on huomannut asiaa.

Bio-alkuisista muoveista puhuttaessa tulee erottaa kaksi kategoriaa. Biopohjaiset muovit ovat ominaisuuksiltaan käytännössä perinteisten öljypohjaisten muovien kaltaisia. Erona on raaka-aine, joka esimerkiksi biopohjaisen PE:n tapauksessa voi olla sokeriruokopohjainen etanoli. Lopputulokseen raaka-aineella ei ole merkittävää vaikutusta, eikä lopputulos ole kompostoituva. Näitä käytetään normaaleissa muovituotteissa. Biohajoavat muovit ovat oma kategoriansa ja niiden raaka-aine on tyypillisesti tärkkipohjaista tai PLA:ta. Nämä muovit ovat biohajoavia ja käyttökohteet ovat tyypillisesti pakkauksia tai muita lyhyen eliniän omaavia tuotteita.

Biohajoavien muovien kompostoitumisominaisuuksia on kritisoitu runsaasti. Standardi EN 13432 edellyttää kahdeksan viikon kompostoitumisaikaa laitoksessa, mutta on sanottu, että kaikki markkinoilla olevat muovit eivät käyttäydy tyydyttävästi kompostointilaitoksissa. Kotikompostorissa hajoamisaika on huomattavasti pidempi. Etuna perinteisiin muoveihin on kuitenkin se, että biohajoavat muovit kompostoituvat ennemmin tai myöhemmin, kun vastaavasti tavallinen PE säilyy kompostorissa vuosia.

Biohajoavia muovipakkauksia on tarjolla runsaasti tavallisiin elintarvikesovellutuksiin, mutta ei ole mitään estettä, miksi näitä ei voisi käyttää myös muissa pakkaustyypeissä. Kierrätyksen kannalta tällä hetkellä on jossain määrin ongelma, että ihmiset eivät tunnista biohajoavia pakkauksia ja laittavat ne joko sekajakeeseen, energiajakeeseen tai PE-kierrätykseen. Virheellisestä kierrätyksestä ei kuitenkaan ole dramaattista haittaa, sillä pieninä pitoisuuksina (<10%) biohajoavat muovit eivät sotke raaka-ainejakeita.

Tästä merkistä tunnistaa kompostoituvan muovin.

Tästä merkistä tunnistaa kompostoituvan muovin.

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): pakkausmateriaali | 4 Comments »

%d bloggaajaa tykkää tästä: