Posts Tagged ‘jäte’

Intia harkitsee muovipakkausten kieltämistä

8.8.2015

Intiassa National Green Tribunal –niminen taho esittää lainsäädäntöä muutettavan siten, että muovien käyttö pakkauksissa kiellettäisiin pois lukien biohajoavat materiaalit. NGT on Intian valtion ylläpitämä taho, joka valvoo ympäristöasioita, joten taustalla ei ole kansalaisjärjestö, vaan valtiovalta. Tavoitteena muovikiellolla on estää muovimateriaalien päätyminen luontoon tai kaatopaikalle. Täyskielto onkin menetelmänä tehokas.

Radikaali ehdotus on saanut teollisuuden käymään vastaiskuun, sillä tällä hetkellä muoville ei ole järkeviä vaihtoehtoja. Muovista luopuminen tarkoittaisi elintarvikkeiden irtomyynnin lisääntymistä, mikä aiheuttaa hävikkiä ja pilaantumista tai jyrkästi kasvavia pakkauskustannuksia. Barrierominaisuuksia haettaessa muovi voidaan korvata joko lasilla tai metallilla. Valmistusprosessin kannalta molemmat ovat huonoja muoveihin verrattuna.

FICCI-niminen organisaatio on julkaissut laajan esityksen muovipakkauskiellon seurauksista. Siinä tuodaan hyvin esille se, että jäteongelmaa ei ole järkevää ratkaista kieltämällä materiaali ilman realistista korvaavaa vaihtoehtoa. FICCI esittääkin jäteongelman ratkaisuksi kierrätyksen parantamista. Jo nyt PET kiertää hyvin, sillä siitä maksetaan. Muiden muovijakeiden uudelleenkäyttöä tehostamalla saadaan näillekin jakeille arvoa, jolloin ihmisten motivaatio toimittaa muovit hyötykäyttöön paranevat.

Biohajoavia muoveja on jo nyt markkinoilla, mutta näistä ei teknisiltä ominaisuuksiltaan ja kustannuksiltaan vielä löydy sellaisia vaihtoehtoja, että kaikki nykyiset muovimateriaalit voitaisiin korvata uusilla materiaaleilla. Tästä syystä täyskielto johtaisi pikemminkin vanhanaikaisiin pakkausratkaisuihin. Uusien materiaalien kehittäminen vie vielä vuosia. Enpä haluaisi vaihtaa teollisuuspuolella VCI-kalvoa ja PET-vanteita tervapaperiin ja teräsvanteisiin. Sillä ei maailmaa pelasteta.

Muovipakkauksia odottamassa uutta kierrosta.

Pakkausten tuottajavastuu nostaa kierrätysmaksuja

11.5.2014

Pakkauksille on tulossa täysi tuottajavastuu, mikä tarkoittaa sitä, että yritysten on järjestettävä keräys ja jatkokäsittely markkinoille tuottamilleen pakkausmateriaaleille. Käytännössä kaikki siirtävät vastuun edelleen tuottajayhteisöille, jotka järjestävät keräyksen ja hyötykäytön. Verrattuna aiempaan uutena asiana on tulossa kuluttajapakkausten keräyksen järjestäminen, mikä tarkoittaa keräyspisteiden määrän merkittävää lisääntymistä.

Keräysverkoston laajentaminen johtaa väistämättä kierrätysmaksujen nousuun. PYR:in hinnaston mukaan nousu on tänä vuonna pääosin melko maltillinen, mutta jatkossakin on nousua odotettavissa. Nousevat kustannukset eivät varmasti riemastuta tuottajia, joten nousevia kustannuksia kannattaa pyrkiä omilla toimilla kompensoimaan.

  • Yritykseen kannattaa luoda järjestelmä, jonka avulla saadaan tarkasti määriteltyä, mitkä pakkaukset päätyvät Suomen markkinoille ja mitkä menevät muualle. Yrityshän on velvollinen maksamaan Suomeen vain niistä pakkauksista, jotka on saattanut Suomen markkinoille. Muut pakkaukset raportoidaan ja maksetaan muualle. Erityisesti hyötyä syntyy silloin, kun osa pakkauksista menee maihin, joissa ei jätemaksuvelvoitetta ole.
  • Kierrätysmaksuja voidaan pienentää käyttämällä sellaisia pakkauksia, joissa maksu on pienempi. Hyvä esimerkki on pantittoman lasipakkauksen vaihtaminen pantilliseen.
  • Pakkaussuunnittelun avulla voidaan pienentää pakkausmateriaalin määrää.

 

PYR:in hintataulukko. http://www.pyr.fi

Roskanpoisto

6.1.2014

Pakkaamon toiminnallisuuteen vaikuttaa nostojen ja taitteluiden lisäksi myös pakkauksista tuleva roska. Lattioilla ja pöydillä lojuvat pahvinpalaset eivät edistä tehokasta työntekoa. Normaalisti roskat poistetaan stanssauksen jälkeen pahveista, mutta aina näin ei tapahdu. Erityisesti ongelmia aiheuttavat pienet ja kapeat avaukset, joihin epätäydellisen stanssauksen seurauksena jää helposti roskia. Toisinaan stanssaus tehdään niin, että roskia ei edes yritetä poistaa.

Siisteyden ylläpitämisestä on tullut suorastaan muoti-ilmiö. Tähän tarkoitukseen on kehitetty jopa omia työkalujaan, kuten 5S. Lattian peittävä kerros pahvinpaloja ei istu 5S-filosofiaan. Ongelmaa voidaan lähestyä seuraavin tavoin:

  • Vältetään pieniä avauksia.
  • Yhdistetään useat pienet muodot kannaksilla isommaksi kokonaisuudeksi.
  • Tehdään muodoista sellaisia, että roska saa jäädä paikalleen.
  • Hankitaan harja pakkaamoon.
Erityisesti pienet muodot ovat hankalia roskanpoiston kannalta.

Erityisesti pienet muodot ovat hankalia roskanpoiston kannalta.

Uudenlainen pakkaus kengille

9.5.2010

Puma on  teettänyt laajamittaisen kehitystyön, jotta kenkien pakkaus ei rasittaisi ympäristöä yhtä paljon kuin aiemmin. Oletettavasti pakkausten hintaa on myös samalla saatu pienennettyä, mikä lienee vähintään yhtä tärkeä ajuri projektille. Uudenlainen pakkaus on tarkoitus ottaa käyttöön 2011.

Ideoinnin tuloksena on pakkaus, jossa on 65 % vähemmän pahvia, kuin vanhassa. Lisäksi laatikko on korvattu kudotulla muovipussilla, joka toimii kauppakassina ja kenkien suojapussina myöhemmässä käytössä. Tuotantoprosessissa kuluu 60% vähemmän energiaa kuin aiemmin.

Tämä kehityshanke on erinomainen esimerkki, millaisia tuloksia saadaan aikaan, kun luovutaan perinteisestä ajattelusta. Hieman yli vuoden kestäneessä hankkeessa on varmasti ideoitu laajamittaisesti mahdollisuuksia tehdä uudenlainen pakkaus. Hinnallisesti hanke ei ole ollut aivan halpa, mutta lopputulos on sellainen, että työ on ollut kannattavaa.

Olen varma, että teollisuuden parissa voidaan saada vastaavia tuloksia aikaiseksi, mikäli halua on. Tämä vaatii kehitysbudjettiin jonkinlaisen panostuksen ja ennenkaikkea oikean asenteen. Mikäli kehitysprojektiin lähdetään asenteella, että mitään ei saa muuttaan, on lopputulos melko lähellä vanhaa toimintamallia.

Kuva Puman pakkauksesta (lähde:www.lovelypackage.com.)

Pakkaus ja sen tehtävät

5.4.2010

Pakkauksia käsitellään ympäristöasioista keskusteltaessa omana tuotteenaan ja aprioidaan, mitä pahaa se aiheuttaa ympäristön kannalta. Tällaisessa ajattelumallissa on ongelmana se, että siinä ei aina huomioida pakkauksen tehtävää. Pakkauksen perustehtävä on suojella tuotetta matkalla valmistajalta kuluttajalle. Sillä on myös muita tehtäviä, kuten myydä tuote, mutta nämä voidaan ympäristökeskustelun kannalta nähdä toissijaisina.

Mikäli pakkauksessa säästetään liikaa siinä toivossa, että tuotetaan vähemmän pakkausjätettä ja näin kuormitetaan ympäristöä vähemmän, saatetaan pilata tarpeettomasti tavaroita. On väistämättä niin, että on kannattavampaa ympäristön kannalta käyttää hieman enemmän kierrätyskelpoista materiaalia kuin valmistaa tuote, pakata se, kuljettaa kuluttajalle ja havaita, että se on rikki. Tällöin tuote joutuu kaatopaikalle tai kierrätykseen ilman, että siitä on saatu mitään hyötyä.

Ympäristön kannalta on järkevää käytää riittävästi pakkausmateriaalia, jotta ympäristöä enemmän kuormittava tuote ei vaurioidu. Säästämällä tässä ei maailma pelastu.


%d bloggers like this: