Archive for the ‘pakkaussuunnittelu’ Category

Vanhemmat artikkelit

Worldstar Shoeller Allibertille

30.4.2017

Schoeller Allibert voitti jo tovi sitten World Star -pakkauspalkinnon uudella EuroClick-muovilaatikollaan. Voittajaratkaisuussa on pari hienoa innovaatiota. Toinen on kehä, jolla korkeutta voidaan kasvattaa. Korokekehä asettuu laatikon päälle ja napsahtaa kiinni, josta nimikin ilmeisesti tulee. Toinen hieno ominaisuus on laatikon kylkeen kiinnitettävä asiakirjapidike, joka niin ikään lukittuu kiinni.

Teknisten pikkunäppäryyksien sijaan kokonaisuudessa kiinnittyy huomio muotoiluun. Perinteisesti muovilaatikot ovat piirteiltään valmistustekniikan ohjaamia ja työvälineenä on suunnittelussa käytetty enimmäkseen suoraa viivotinta. Euroclickissä on käytettävyys huomioitu kaikissa piirteissä. Nurkkiin on tehty laaja pyöristys, jotta kuljettimilla matka sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Kahvat on muotoiltu käteen sopiviksi ja pintojen puhtaana pysymiseen on kiinnitetty huomiota. Lisäksi piirteitä optimoimalla on saatu painoakin pudotettua verrattuna edelliseen sukupolveen.

EuroClick on hieno esimerkki onnistuneesta suunnittelutyöstä. Mikään yksityiskohta yksinään ei tee voittajatyöstä erityisen onnistunutta, mutta kaikki yhdessä tekevät käytettävyydestä palkinnon arvoisen.

EuroClick-laatikko. Lähde: https://www.worldstar.org/winner/2017/euroclick%C2%AE-new-modular-crate-schoeller-allibert

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | 1 Comment »

Käytettävyys muodostuu pienistä asioista

5.3.2017

Hyvän ja huonon käytettävyyden pakkauksessa erottaa yksityiskohdista. Käytettävyyttä voi parantaa pienillä yksityiskohdilla ja parhaimmillaan tämä ei vaikuta pakkauksen kustannuksiinkaan mitenkään. Hieno esimerkki on Serlan leivinpaperipakkaus. Sen kanteen on tehty perforoimalla avaus, josta  rullan voi lukita peukalolla, kun paperia leikkaa.

Suunnitteluhankkeissa halutaan pakkauksiin usein monenlaisia ominaisuuksia. Kokemukseni on, että usein ominaisuudet, joilla käytettävyyttä parannetaan tapaavat tehdä rakenteesta monimutkaisen. Taitavan pakkaussuunnittelijan tunnistaa siitä, että hän pystyy löytämään yksinkertaisia ratkaisuja, jotka tekevät käytettävyydestä hyvän.

Pakkauksen lukitusaukko demokäytössä.

Pakkauksen lukitusaukko demokäytössä.

Avainsanat:,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Nimikkeiden määrä

6.11.2016

Nimikkeiden määrän optimointi on eräs pakkaussuunnittelun vaikeimmista osa-alueista. Tämä on sellainen asia, jossa intuitioni osoittautuu excel-jumpassa useimmin vääräksi, sillä toisinaan tuntuu täysin loogiselta yhdistää useampi tuote samaan pakkaukseen, mutta se ei osoittaudukaan taloudellisesti kannattavaa.

Nimikkeiden määrän minimointi on tuotannon ja oston kannalta toivottavaa. Tuotannossa on varastotilasta aina puutetta ja nimikkeelle tarvitaan lähes aina vähintään yksi lavapaikka. Osat pitää myös saada pakkauspisteelle kätevästi saataville, joten runsas nimikemäärä tekee pakkauspisteen suunnittelusta haastavan. Jos erilaisia osia on todella paljon, tapahtuu myös väärinkäyttöä, sillä pakkaajat käyttävät mielestään sopivinta materiaalia, vaikka se ei olisikaan tuoterakenteen määrittelemä osa. Tämä johtaa varastonhallinnan ongelmiin, sillä varastomäärät menevät sekaisin.

Ostolle suuret nimikemäärät aiheuttavat lisätyötä, sillä kaikkia niitä on ostettava ja niistä on pidettävä muutenkin huolta. Suuri määrä erilaisia pakkausmateriaaleja johtaa myös aina tilanteeseen, että useimmilla ostomäärä jää pieneksi. Tällöin pakkausten hintaa rasittaa tuotannon asetusaika, kun ajetaan pieniä sarjoja. Pienistä sarjoista huolimatta varaston kierto on ongelmallista.

Loogisesti voisi ajatella, että laittamalla useita erilaisia tuotteita samaan laatikkoon saadaan hyötyä. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä laatikkomäärän minimointi johtaa sisäosien määrän kasvamiseen, ellei käytetä jotain yleiskäyttöistä täytettä. Oston kannalta on melko yhdentekevää, ostavatko he yhden laatikon ja yhden sisäosan vai kaksi laatikko. Optimointihankkeessa joudutaan aina selvittelemään, miten tuote saadaan pidettyä paikallaan.

Kuljetuksen täyttöastetta ei pidä unohtaa. Laatikoiden yhdistäminen johtaa aina kuljetusmittojen kasvamiseen ja mittojen kasvaminen johtaa kasvaviin kuljetuskustannuksiin. Näiden määrä on nimenomaan se, mitä pakkaamosta on vaikea nopealla vilkaisulla hahmottaa ja summat ovat usein merkittävästi suuremmat, mitä työtä, varastopaikkoja ja tuotantoeriä optimoimalla voidaan saavuttaa.

Nimikkeiden määrä on aina kompromissi tuotantoerien, tuotannon tilankäytön ja kuljetuskustannusten välillä. Asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella, sillä parhaassa hankkeessa, jossa olen ollut mukana, on pakkausnimikkeiden määrää pudotettu yli kolmesta sadasta vähän yli kymmeneen saavuttaen samalla kustannussäästöjä.

One size fits all ei ole yleensä ideaalitilanne. Pakollinen lakiteksti: By Solomon203 (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], via Wikimedia Commons

One size fits all ei ole yleensä ideaalitilanne. Pakollinen lakiteksti: By Solomon203 (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)%5D, via Wikimedia Commons

Avainsanat:, ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Hyvä ja halpa

26.6.2016

Hyvä ja halpa on varsin napakka speksi pakkaussuunnittelulle. Halpa hinta materiaaleille on melko selkeä tavoite, varsinkin jos saa vähän jotain vertailutietoa, mutta hyvä onkin vaikeampi tapaus. Kuljetuspakkausten tapauksessa pakkauksen hyvyyttä pitää tarkastella useammasta suunnasta.

Kustannuksiin vaikuttavat olennaisesti materiaalihinnan lisäksi pakkaustyö ja kuljetuskustannukset. Tyypillisesti nämä muodostavat suuremman summan kuin materiaalihinta, joten suunnittelussa tuleekin tunnistaa kustannusrakenne ja pyrkiä optimoimaan pakkaus sen perusteella. Erityisesti lentorahdin tapauksessa kannattaa pakkauksen koko ja paino ottaa tarkasteluun ja hakea rahdituspainon kannalta paras ratkaisu.

Asennuksen huomioimalla voidaan vähentää asennuspaikalla käytettävää aikaa ja saada laitteet nopeammin käyttöön. Nyrkkisääntö on, että asennus on kaikkein kalleinta työtä, joten pakkauksen tulee tukea asennustyötä, vaikka tämä lisäisikin pakkaamossa tehtävää työtä. Työn osalta kannattaa noudattaa periaatetta, että kaikki mahdollinen työ siirretään asennukselta tehtaalle ja kaikki tehtaalla tehtävä työ, mitä voidaan välttää, vältetään. Tähän voidaan erityisesti vaikuttaa rakenneratkaisuilla ja osien järjestyksellä.

Brändi korostuu kuluttajapakkauksissa, mutta myös teollisuuspakkauksissa pakkauksella voidaan rakentaa mielikuvaa tuotteesta. Painatuksen lisäksi mielikuvaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi materiaalivalinnoilla ja pakkauksen käytettävyydellä. Tavoitteena on saada käyttäjälle mahdollisimman hyvä mielikuva tuotteesta pakkauksen avaamisvaiheessa.

Pakkauksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojata tuotetta. Mikäli tuote hajoaa, ei pakkaus ole tehnyt tehtäväänsä. Toki kaikkia vaurioita ei ole mielekästä estää, sillä silloin mentäisiin jo ylipakkaamisen puolelle, mutta pakkauksen tulee suojata riittävästi, jotta normaalissa käsittelyssä ei vaurioita synny.

Hyvä ja halpa saadaan valitsemalla oikein osa-alueiden painotukset suunnittelussa.

Pakkaussuunnittelun osa-alueet voidaan kuvata näin. Kuva on RD Velhon markkinointimateriaalia.

Pakkaussuunnittelun osa-alueet voidaan kuvata näin. Kuva on RD Velhon markkinointimateriaalia ja luultavasti allekirjoittaneen tekemä, koska se kuvaa asian niin hyvin.

Avainsanat:, , , , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Innovaatiot pakkaussuunnittelussa

5.6.2016

Innovaatioista on LinkedInissä hauska kirjoitus. Jutun perusviesti oli, että isot lääkefirmat eivät halua innovatiivisia pakkauksia, vaan säilyttää vanhan tyylin vähän paranneltuna, mutta haluavat silti aloittaa innovaatiohankkeita. Onneksi kaikilla aloilla ei ole tällaista toimintamallia ja olenkin päässyt työuran aikana mukaan muutamaan hankkeeseen, jossa on kehitelty täysin uudenlainen pakkaustapa.

Tuotekehitys voidaan jakaa karkeasti neljään vaiheeseen:

  • teknologiakehitys
  • tuotteistaminen
  • toimitussuunnittelu
  • ylläpito

Suurin osa tuotekehitystyöstä lienee tuotteistamisvaihetta.  Siinä on olemassa teknologia, jota hyödynnetään ja suunnitellaan tuote, jota voidaan toimittaa asiakkaille. Näissä hankkeissa on tiukat aikataulut, eikä aikataulussa pysyminen mahdollista sellaisten ratkaisujen kokeilua, joissa epäonnistuminen on todennäköistä. Joudutaan turvautumaan tunnettuun tekniikkaan, jolloin innovaatiota ei synny.

Innovatiivisille tuloksille on kokemukseni mukaan yhteistä, että ne tehdään omana projektinaan. RD Velhon pakkaussuunnittelutiimissä on koeteltu tekniikkaa, jossa uudenlaista pakkaustapaa kokeillaan olemassa olevaan tuotteeseen ja tuotantoon. Ensimmäisessä vaiheessa joukko suunnittelijoita kehittää itsenäisesti uusia ajatuksia, millainen pakkaus voisi olla. Tämän jälkeen ideat esitellään ryhmälle ja niitä jatkojalostetaan. Parhaat ideat viedään protoasteelle ja todennetaan toimivuus.

Protoilun jälkeen voidaan toteuttaa koelähetykset ja saada kentältä palautetta pakkausten toimivuudesta. Kun ideaa kokeillaan tuotannossa olevalle tuotteelle, saadaan pilotointi järjestettyä tehokkaasti. Tuotekehityshankkeissahan tuotanto lähtee yleensä aika hitaasti käyntiin, jolloin palautteen saaminen kestää turhan pitkään.

Innovaatioprojektit kannattaakin eriyttää omiksi hankkeikseen ja todentaa niiden toimivuus olemassa olevan tuotannon kanssa. Kun hankkeesta on saatu hyviä tuloksia, voidaan ideaa hyödyntää menestyksekkäästi seuraavassa tuotekehityshankkeessa.

Innovaatiot tulevat harvoin välähdyksinä.

Innovaatiot tulevat harvoin välähdyksinä.

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Robotit pakkaustyössä

13.3.2016

Pakkaus-lehden numerossa 5/2015 (vähän laahaa minulla lukeminen perässä…) on juttu pakkausroboteista. Roboteilla voidaan saavuttaa ihmistyötä parempi tuottavuus ja samalla saadaan raskas ja monotoninen pakkaustyö konevoimaiseksi. Robotiikan yleistymistä on hidastanut pakkaustyön kompleksisuus. Suomessa on melko harvinaista, että kappaletavaratuotannon linjalla valmistettaisiin vain yhdenlaista tuotetta, mikä on robotiikan kannalta helpoin tapaus. Yleensä tuotevariaatioiden määrä on suuri, mikä asettaa toteutukselle kovat vaatimukset.

Ohjelmoinnin haasteeseen on löytynyt ratkaisu opettamisesta. Ihminen voi opettaa robotille toiminnan tarttumalla robotin käteen ja ohjaamalla se tekemään haluttu asia. Tällä tavoin ohjelmointityön määrä vähenee olennaisesti ja tuotannossa on mahdollista opettaa robotti suurellekin tuotejoukolle tuotannon ohessa. Perinteinen malli, missä koodari tekee uuden ohjelman jokaiselle erilaiselle tuotteelle on raskas, mikäli tuotteita on kymmeniä tai satoja erilaisia.

Robotiikan kehittyessä sen käyttö tuotannossa tulee yleistymään. Perinteisesti automaattisen pakkauslinjan käyttöönotto on ollut niin suuri projekti, että läheskään aina ei sille ole ollut järkevää takaisinmaksuaikaa. Syynä on ollut nimenomaan ohjelmistopuolen suuri työmäärä. Tulevaisuudessa ohjelmistokehitystä voidaan olennaisesti vähentää käyttöönotossa, kun ihminen voi opettaa robotin tekemään oikeat toiminnot ja tämä työ voidaan tehdä siinä tahdissa, kun tuotannossa oikeasti tarvitaan toiminnallisuuksia. Tällä tavoin saadaan käyttöönoton kynnystä pienennettyä.

Pakkaussuunnittelu automatisoituun linjaan poikkeaa aika tavalla suunnittelusta käsipakkaamiseen. Robotille aiheuttaa suunnatonta tuskaa erilaiset pujottelut ja asettelut. Pakkausta suunniteltaessa tulee valita sellaisia rakenteita, joihin pakattavat osat on suoraviivaista asettaa. Rakenteessa tulee myös miettiä, miten estää törmäilyt. Käytännössä toiminta joko pysähtyy tai osat siirretään selvittelyyn, jos prosessissa kaksi osaa törmäävät väärään aikaan. Näin voi käydä vaikkapa kappaleen osuessa laatikon läppään. Robotiikan edut katoavat, jos robottia joutuu vahtimaan ja tukoksia siivoamaan.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Fefco 0713 lukitusläppä

30.8.2015

Laatikoissa, joiden kannen etuläppä painuu laatikon sisään käytetään toisinaan laatikon etuseinästä tulevaa lukitusta, joka estää kannen tahattoman aukeamisen. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi Fefco 0713, 0215 ja 0421. Lukitusläppä mahdollistaa kuitenkin kannen virheellisen suljennan, mikäli kokonaisuus on sopivasti mitoitettu. Oikeassa suljentatavassa kannen etureunan läpän kuuluu painua laatikon sisälle. Mikäli kannen etureunan läppä on lyhyempi kuin lukitusläpän etuseinän avautuva osa, voi laatikon sulkea väärin. Tällöin etureunan läppä jää laatikon ulkopuolelle ja lukitusläppä pitää koko kannen kiinni.

Virheen voi estää siten, että mitoittaa kannen etuläpän niin pitkäksi, että lukitus ei mahdu sulkeutumaan, mikäli kansi on väärin suljettu. Toisaalta virheellinen suljentatapa saattaa olla tarkoituksenmukainenkin. Mikäli on riski, että koko kansi taipuu laatikon sisälle voidaan kannen tukevuutta lisätä sillä, että jätetään etuläppä ulkopuolelle. Tällöin ei kansi painu laatikon sisään. Mitoitusta tehtäessa kannttaa tehdä tietoinen valinta ja ohjata suunnittelulla oikeaan toimintatapaan.

Mitan A1 ja A2 suhteella saa halutun toiminnan aikaiseksi. Jos asiaa ei ajattele, saa myös ei halutun lopputuloksen.

Mitan A1 ja A2 suhteella saa halutun toiminnan aikaiseksi. Jos asiaa ei ajattele, saa myös ei halutun lopputuloksen.

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

BCT ECT:stä

12.4.2015

Laatikon puristuslujuus eli BCT-arvo on käytännön toiminnassa aaltopahvin reunapuristuslujuutta eli ECT:tä kiinnostavampi arvo, sillä yleensä tiedetään, montako kiloa laatikon päälle voi tulla painoa. ECT:stä ei voi suoraan laskea laatikon pinontalujuutta kertomalla ECT-arvon laatikon ympärysmitalla. Tuloksen toki saa, mutta se antaa aivan liian optimistia tuloksia.

McKee-niminen herra kehitti 60-luvulla yksinkertaisen kaavan, jonka avulla voidaan laskea BCT ECT:n avulla. Kaava on karkea yleistys, sillä siinä huomioidaan ainoastaan laatikon pituus, leveys ja pahvin ECT-arvo. Kokeellisten tulosten perusteella kaavaa voi käyttää tilanteeseen, jossa laatikon ympärysmitta on vähintään seitsemänkertainen korkeuteen nähden. Kaava on seuraava:

{\color{Blue}BCT} = 5.876 \times {\color{Red}ECT} \times \sqrt{U \times d}

Kaavassa U on laatikon ympärysmitta milleissä ja d on pahvin paksuus. BCT:stä kannattaa huomata, että sen yksikkö on Newton. Tässäkin kannattaa aina kriittisesti arvioida tulosta, ja jos dekadin virhe menee läpi, on syytä kriittisesti arvioida omaa arviointiprosessia.

Yksinkertaistettu malli ei huomioi esimerkiksi korkeuden vaikutusta pinontalujuuteen, eikä myöskään pituuden ja leveyden suhdetta. Laatikon kuormitustilanteessa nurkat kantavat pääosan voimasta kylkien ollessa lommahtaneena.

Pakkaussuunnittelutyössä tarvitsee usein laskea pinontalujuuden karkea arvo, kun tiedetään pahvin laatu. McKeen kaavalla saa helposti likiarvon laskettua. Itse käytän työssäni tarkempaa kaavaa, mutta nopealla testailulla näyttää eroa olevan vain 10 % suuntaan tai toiseen. Kannattaa laittaa käyttämänsä kaava valmiiksi Exceliin, jolla saa nopeasti laskettua lukuarvot, kun niitä tarvitaan.

 

Avainsanat:, , , , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | 1 Comment »

S.O.S (Save Our Samples)

8.3.2015

Pakkausmallien säilyttäminen H-hetkeen asti on eräs pakkaussuunnittelun haastavimmista tehtävistä. Minunkin urallani on sattunut useita tapauksia, joissa mallit on saatu, mutta tavalla tai toisella ne on onnistuttu kadottamaan ennen tarkempaa tarkastelua. Nämä ovat aina kirveleviä tappioita, kun suurella vaivalla hankitut protot joutuu tilaamaan uudestaan.

Siivoojat ovat merkittävä riskin aiheuttaja. Olenkin oppinut, että siivoojat pitää erikseen opastaa, että tilasta, jossa tehdään pakkaussuunnittelua ei missään tapauksessa saa milloinkaan heittää pois mitään pakkausmateriaalia. Siivoojalla ei voi olla tietoa, mitä tarvitaan ja mitä ei. Katkerin tapaus siivoojarintamalla kävi vajaa kymmenen vuotta sitten, kun siivooja yllättäen vaihtui. Uusi siivooja päätti eräänä varhaisena aamuna laittaa pakkaussuunnitteluosaston järjestykseen ja keräili kaikki tyhjät laatikot kierrätykseen. Voi sanoa, että olimme vähän hämmästyneitä, kun tulimme aamulla töihin siistiin officeen.

Kollegat, jotka työskentelevät samoissa tiloissa muiden asioiden parissa kuuluvat myös riskiryhmään. Olin tarkastelemassa pakkauskokonaisuutta toimistolla seuraavan päivän koepakkausta varten. Olin levittänyt kaikki osat tarkasteltavaksi, kun kollegani pamahti paikalle etsimään laatikkoa. Siitä hän sitten poimi yhden ja totesi, että otan tämän. Ilmoitin ko. henkilölle, että vastavuoroisesti käyn hakemassa hänen tietokoneestaan kovalevyn, kun satun tarvitsemaan juuri sen kokoista palikkaa. Ulkopuolisille tuntuu olevan myös vaikea ymmärtää, että pahvipaavo, joka on täynnä pahvia on arvokas näyte-erä. Sieltä ei saa ilman lupaa ottaa mitään, eikä sinne satunnaisten laatikoiden survominen nosta erän arvoa.

Kuormalavanäytteet kuuluvat vaikeimmin säilytettävien joukkoon. Ne eivät kunnolla mahdu näytehyllyihin, joten niitä usein yritetään säilyttää lastauslaitureilla. Muistan erään tapauksen, jossa olin saanut Kiinasta kuormalavanäytteen. Näin sen lastauslaiturilla, mutta en heti siirtänyt sitä pois, kun siinä kuitenkin oli isolla lappu, jossa oli nimeni. Parin päivän päästä joku oli siivonnut aluetta ja heittänyt kuormalavan roskiin. Vähän nolotti ilmoittaa Kiinaan, että saisiko uuden lavan, kun heitettiin se edellinen vahingossa roskiin.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Nopeasti kasattavat laatikkorakenteet

26.10.2014

Laatikon rakenteella voidaan vaikuttaa teippaamistyön määrään. Valitsemalla laatikon pohjan rakenne siten, että se muodostaa itse itsensä tai sen voi taitella kätevästi ilman teippiä, saadaan pakkaustyöstä yksi vaihe kokonaan pois.

Automaattipohjalla tarkoitetaan rakennetta, jossa laatikon pohja lukittuu oikeaan asentoon, kun laatikon aukaisee aihiosta. Laatikon pohja on muotoiltu ja liimattu siten, että aihiona pohja painuu laatikon sisään ja aihiota avattaessa se muodostaa pohjan. Rakenne vaatii läppälaatikkoa monimutkaisemman liimakoneen. Tätä pohjaa käytetään usein ohuilla pahvilaaduilla tilanteissa, jossa yhden laatikkokoon tuotantomäärä on kohtuullisen pieni tai laatikonmuodostus tehdään muusta syystä käsin. Voi sen tosin muodostaa automaattisestikin, jolloin muodostaja on yksinkertainen. Fefco-luettelosta näitä pohjia löytyy ryhmästä 07xx

Fefco rakenne 0713.

Fefco rakenne 0713.

Pikapohjalla tarkoitetaan rakennetta, jossa pohjan läpät taittelemalla rakenne lukittuu itsestään ilman teippausta. Rakenteen muodostaminen on selvästi hitaampaa kuin automaattipohjalla, mutta työ on silti teippaamista nopeampaa. Pikapohja ei vaadi erityistä liimakonetta laatikkovalmistajalla, joten pikapohjan kustannusvaikutukset liittyvät lähinnä arkin käyttöön sekä tietysti stanssaukseen, jos vaihtoehtona on avauskone. Fefcon luettelosta pikapohja löytyy esimerkiksi rakenteesta 0215. Automaattipohjaa voidaan käyttää järeämmilläkin pahvilaaduilla, joten se on hyvä vaihtoehto painaville tuotteille.

Fefco rakenne 0215

Fefco rakenne 0215

Pikapohjalla ja automaattipohjalla tavoitellaan nopeaa pakkaustyötä verrattuna teipattaviin rakenteisiin. Kokonaistyömäärää arvioitaessa pitää miettiä myös kannen rakennetta, joita löytyy molemmille pohjaratkaisuille Fefcon luettelosta useita. Kuvissa olevat kansiläppärakenteet ovat nopeita sulkea, mutta niitä ei ole varmistettu mitenkään. Kuljetuspakkauksessa pitääkin käyttää sellaisia kansia, joita ei saa auki helposti, jotta tavaraa ei katoa matkalla.

 

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Vanhemmat artikkelit
%d bloggaajaa tykkää tästä: