Laatikon puristuslujuus eli BCT-arvo on käytännön toiminnassa aaltopahvin reunapuristuslujuutta eli ECT:tä kiinnostavampi arvo, sillä yleensä tiedetään, montako kiloa laatikon päälle voi tulla painoa. ECT:stä ei voi suoraan laskea laatikon pinontalujuutta kertomalla ECT-arvon laatikon ympärysmitalla. Tuloksen toki saa, mutta se antaa aivan liian optimistia tuloksia.
McKee-niminen herra kehitti 60-luvulla yksinkertaisen kaavan, jonka avulla voidaan laskea BCT ECT:n avulla. Kaava on karkea yleistys, sillä siinä huomioidaan ainoastaan laatikon pituus, leveys ja pahvin ECT-arvo. Kokeellisten tulosten perusteella kaavaa voi käyttää tilanteeseen, jossa laatikon ympärysmitta on vähintään seitsemänkertainen korkeuteen nähden. Kaava on seuraava:
Kaavassa U on laatikon ympärysmitta milleissä ja d on pahvin paksuus. BCT:stä kannattaa huomata, että sen yksikkö on Newton. Tässäkin kannattaa aina kriittisesti arvioida tulosta, ja jos dekadin virhe menee läpi, on syytä kriittisesti arvioida omaa arviointiprosessia.
Yksinkertaistettu malli ei huomioi esimerkiksi korkeuden vaikutusta pinontalujuuteen, eikä myöskään pituuden ja leveyden suhdetta. Laatikon kuormitustilanteessa nurkat kantavat pääosan voimasta kylkien ollessa lommahtaneena.
Pakkaussuunnittelutyössä tarvitsee usein laskea pinontalujuuden karkea arvo, kun tiedetään pahvin laatu. McKeen kaavalla saa helposti likiarvon laskettua. Itse käytän työssäni tarkempaa kaavaa, mutta nopealla testailulla näyttää eroa olevan vain 10 % suuntaan tai toiseen. Kannattaa laittaa käyttämänsä kaava valmiiksi Exceliin, jolla saa nopeasti laskettua lukuarvot, kun niitä tarvitaan.
Avainsanat: BCT, ECT, kaava, McKee, pinontalujuus, puristuslujuus
Pakkaussuunnittelu 
10.5.2015 5:54 pm |
[…] tapa on määrittää käytetyn pahvin reunapuristuslujuus eli ECT ja itse laskea, että haluttu pinontalujuus saavutetaan. Tällöin valmistajan tehtäväksi jää valita […]