Pakkaussuunnittelu

PYR:in uusimmassa infokirjeessä oli erinomainen artikkeli IKEAn pakkauskehityksestä ja tavoista, miten pakkauksia kehittämällä säästetään luonnonvaroja ja rahaa. Ikean toiminnan mittakaava on niin suuri, että pienilläkin muutoksilla saadaan suuria hyötyjä. Esimerkiksi parantamalla kynttilälavan täyttöastetta 252 pakkauksesta 360 pakkaukseen vähennetään vuositasolla 200 rekkakuljetusta varastosta myymälään.

Pakkaussuunnittelun näkökulmasta on ilahduttavaa kuulla esimerkistä, jossa valaisimen rakennetta on muutettu paremman täyttöasteen saavuttamiseksi. Kuljetettaessa tuotetta puoli kierrosta maapallon ympäri on kuljetuskustannus merkittävässä roolissa tuotteen kokonaiskustannuksesta. Valitettavan usein hyvän täyttöasteen saavuttaminen jätetään yksin pakkaussuunnittelijan vastuulle, vaikka tilankäyttöön on vaikea vaikuttaa tuotteen ollessa valmis. Ikean tapauksessa tuotteen tehokas jakelu on ilmeisen merkittävä kilpailutekijä, jolloin pakkauksen rooli korostuu. Olisi myös kiinnostavaa tietää, saatiinko uudelleensuunnittelulla tuotteen hintaa painettua alaspäin. Jutun mukaan osien määrä väheni 33:sta 24:ään, mikä viittaa myös tuotteen kokoonpanokustannusten vähenemiseen.

Pakkausten vaurioituminen kuljetuksessa on toisinaan väistämätöntä. Ikealla on tämä ongelma ratkaistu uudelleenpakkaamalla myymälässä ne tuotteet, joiden pakkaus on vaurioitunut. Recovery-osastolla tuotteelle leikataan leikkurilla pahviarkista uusi pakkaus. Pakkausten koostuessa lähes kokonaan pahvista saadaan suurelle osalle tuotteista tehtyä uudet pakkaukset arkkitavarasta. On poikkeuksellista, että pakkausvalmistus on siirretty käyttökohteeseen.

Uudelleenpakkaaminen logistiikkaketjun loppupäässä tuntuu järkevältä toimintatavalta. Valitettavan usein näkee järjestelyn, jossa tuote tulee huoltopisteeseen uudelleenpakattavaksi tai se hävitetään pakkauksen vaurioiduttua, vaikka ongelmat saataisiin ratkaistua toimittamalla logistiikkaketjun loppupäähän varaosana pakkauksia tai valmistamalla ne paikallisesti, kuten IKEA on suuren volyymiin perustuen valinnut.

PYR:in jutussa viitattiin Lundin yliopistossa tehtyyn case-tutkimukseen, jonka voi lukaista täältä: http://lup.lub.lu.se/luur/download?func=downloadFile&recordOId=541306&fileOId=626088

Avainsanat: ikea, pakkaus, pyr, täyttöaste

This entry was posted on 6.4.2015 at 6:24 pm and is filed under Linkkejä ja vinkkejä. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.