Posts Tagged ‘täyttöaste’

Pakkaussuunnittelulla logistista etua

6.4.2015

PYR:in uusimmassa infokirjeessä oli erinomainen artikkeli IKEAn pakkauskehityksestä ja tavoista, miten pakkauksia kehittämällä säästetään luonnonvaroja ja rahaa. Ikean toiminnan mittakaava on niin suuri, että pienilläkin muutoksilla saadaan suuria hyötyjä. Esimerkiksi parantamalla kynttilälavan täyttöastetta 252 pakkauksesta 360 pakkaukseen vähennetään vuositasolla 200 rekkakuljetusta varastosta myymälään.

Pakkaussuunnittelun näkökulmasta on ilahduttavaa kuulla esimerkistä, jossa valaisimen rakennetta on muutettu paremman täyttöasteen saavuttamiseksi. Kuljetettaessa tuotetta puoli kierrosta maapallon ympäri on kuljetuskustannus merkittävässä roolissa tuotteen kokonaiskustannuksesta. Valitettavan usein hyvän täyttöasteen saavuttaminen jätetään yksin pakkaussuunnittelijan vastuulle, vaikka tilankäyttöön on vaikea vaikuttaa tuotteen ollessa valmis. Ikean tapauksessa tuotteen tehokas jakelu on ilmeisen merkittävä kilpailutekijä, jolloin pakkauksen rooli korostuu. Olisi myös kiinnostavaa tietää, saatiinko uudelleensuunnittelulla tuotteen hintaa painettua alaspäin. Jutun mukaan osien määrä väheni 33:sta 24:ään, mikä viittaa myös tuotteen kokoonpanokustannusten vähenemiseen.

Pakkausten vaurioituminen kuljetuksessa on toisinaan väistämätöntä. Ikealla on tämä ongelma ratkaistu uudelleenpakkaamalla myymälässä ne tuotteet, joiden pakkaus on vaurioitunut. Recovery-osastolla tuotteelle leikataan leikkurilla pahviarkista uusi pakkaus. Pakkausten koostuessa lähes kokonaan pahvista saadaan suurelle osalle tuotteista tehtyä uudet pakkaukset arkkitavarasta. On poikkeuksellista, että pakkausvalmistus on siirretty käyttökohteeseen.

Uudelleenpakkaaminen logistiikkaketjun loppupäässä tuntuu järkevältä toimintatavalta. Valitettavan usein näkee järjestelyn, jossa tuote tulee huoltopisteeseen uudelleenpakattavaksi tai se hävitetään pakkauksen vaurioiduttua, vaikka ongelmat saataisiin ratkaistua toimittamalla logistiikkaketjun loppupäähän varaosana pakkauksia tai valmistamalla ne paikallisesti, kuten IKEA on suuren volyymiin perustuen valinnut.

PYR:in jutussa viitattiin Lundin yliopistossa tehtyyn case-tutkimukseen, jonka voi lukaista täältä: http://lup.lub.lu.se/luur/download?func=downloadFile&recordOId=541306&fileOId=626088

Mainokset

Slip sheetit kuormalavan korvaajana

15.3.2014

Täyttöasteen kannalta kuormalava on erittäin haitallinen osa, sillä se vie kuljetuksessa hyvin paljon tilaa. Esimerkiksi tyypillisessä ulkomitoiltaan 1200 x 800 x 1100 mm lavakuormassa Eur-lava vie tilavuudesta 13,6%. Täyteen ahdetusta rekasta lavojen osuus on siis yli 10 % ja ainoa syy, miksi lavat laitetaan mukaan on se, että ne mahdollistavat kuorman käsittelyn.

Slip sheet on pahvinen tai muovinen arkki, jonka päälle tavarat lastataan. Käsittely tapahtuu trukkiin lisättävällä lisälaitteella, joka koostuu tarraimesta, joka vetää slip sheetin trukin päälle, levystä, jonka päällä kuorma on ja puskimesta, joka työntää kuorman pois levyn päältä. Tavallisella haarukalla slip sheetiä ei voi käsitellä.

Edut ovat valtavat: Tilaa säästyy kymmenisen prosenttia, arkin hinta on huomattavasti lavaa pienempi ja varastotila on minimaalinen lavoihin verrattuna. Arkin paksuus on luokkaa pari milliä, kun kuormalava on yli 100 mm, joten varastotilaakin säästyy merkittävästi. Käsittelyssä tarvittavien välineiden takaisinmaksuaika jää hyvin kohtuulliseksi. Jos rahdin keskihinta on vaikkapa 1000 €/kuorma ja siinä on 40 lavaa, voidaan yhdessä kuormassa säästää 100 € kuljetuskustannuksia ja noin 100 € lavoissa riippuen lavatyypistä. Lisälaitteen 10 000 € hinta saadaan kuoletettua 50 kuormassa.

Sheetien yleistymistä hidastaa käsittelyssä tarvittava lisälaite, joka vaaditaan logistiikkaketjun jokaisessa käsittelypisteessä. Euroopassa slip sheetit eivät ole saavuttaneet merkittävää suosiota, mutta uudella mantereella elintarvikeketjussa nämä ovat arkipäivää. Kaikilla merkittävillä toimijoilla on käsittelyyn tarvittavat välineet. Kun välineet on hankittu, ei lavojen käyttö ole enää järkevää.

Ylipakkaaminen

1.12.2013

Kiinan viranomaiset uudistivat muutama vuosi sitten pakkauksiin liittyvää lainsäädäntöä. Kuluttajapakkauspuolelle asetettiin pakkauksille varsin tiukka täyttöastevaatimus, 50 %. Nyt Kiinasta on kantautunut ensimmäiset uutiset, joissa kerrotaan lain noudattamisen valvonnasta. Muutama kauppa on saanut uhkasakon, jolla painostetaan kauppoja lopettamaan liiallisesti pakattujen tuotteiden myynti.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on nimenomaan tuo uhkasakon kohde. Sitä ei annettu niille firmoille, jotka valmistavat liian suuriin pakkauksiin laitettuja tuotteita, vaan kaupoille. Järjestelmä on tehokas. Tuskinpa kauppa pitää ylipakattuja tuotteita enää myynnissä, joten valmistajat on pakotettu pienentämään pakkausta.

http://www.china.org.cn/business/2013-09/06/content_29945584.htm

Lastin optimointi ja ERP-integraatio

24.3.2013

Pakkaussuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan pakkausten mittojen sopivuus kuljetusvälineiden mittoihin. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että kuorma täytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kokeneet trukkikuskit onnistuvat kuormaamaan rekat hyvin, mutta aloittelevammalla henkilöllä tulos jää heikommaksi. Heikko lastaussuorite johtaa lisääntyneeseen kuljetuskustannukseen, koska laskutus perustuu pääsääntöisesti käytettyyn tilaan.

Parhaaseen lopputulokseen pääseminen edellyttää käytännössä tietokoneavusteista laskentaa. Laskenta on helppo tehdä, jos tiedetään pakkausten mitat, pinottavuudet ja kuljetusvälineen mitat. Yrityksillä on käytössään ERPpejä, joihin yleensä on syötetty pakkausten mitat. Ei olisi ihmeellinen ohjelmointitekninen asia tehdä ohjelmistoa, joka lähetyslistan perusteella tekisi myös ohjeen, joka opastaa tehokkaimman lastauksen.

Kuorman optimointiohjelmia on ollut saatavilla jo vuosia. Tällaisia ovat esimerkiksi Cube IQ ja MaxLoad Pro. Näiden ongelmana on se, että optimointi pitää tehdä käsin. Tämä on ylimääräistä työtä, sillä tarvittavat tiedot ovat jo olemassa tai helposti saatavissa lähetyslistaan. ERPpien kohtuuton monimutkaisuus hidastaa uusien ominaisuuksien saamista. Pienenkin ominaisuuden saaminen kestää vuosia. Cube IQ ainakin tarjoaa valmista rajapintaa, mutta integroituna käytössä en ole montaa nähnyt.

Ylipakkaaminen

12.5.2012

Pakkaus- ja kuljetuskustannusten minimoimiseksi pakkauksen tulee olla tarkoituksenmukainen. Yleensä tarkoituksenmukainen tarkoittaa sitä, että pakkaus ei ole aivan tolkuttomasti tuotetta suurempi. Kiinalaiset ovat intoutuneet lainsäädännöllisesti ohjaamaan täyttöastetta paremmaksi. Hyvänä tasona siellä pidetään noin 50 prosenttia.

Aina ei ole mahdollista päästä hyvään täyttöasteeseen. Pakkauksen tulee olla sen verran iso, että siihen mahtuu lähetyslappu. Esimerkiksi yksittäisen muistikortin toimituspakkauksesta tulee väistämättä kohtuuttoman iso.  Jos laittaisi täyttöasteeksi 50 %, niin ei siihen osoitetta enää saisi tai jos saisikin, niin paketti katoaisi kuljetuksessa.

Linkin takaa löytyy esimerkkejä ylipakkaamisesta. Tällaiselle listalle ei olisi mukava päätyä itse määrittelemillään pakkauksilla.

http://mightylists.blogspot.com/2010/02/12-examples-of-excessive-packaging.html

Ylipakkaamista Mighty Lists-blogista.

Kontin täyttöaste

3.4.2011

Kontillinen tupakkaa jäi tulliin Kotkassa uutisoi Iltalehti 29.3.2011. Kuvassa kiinnitti huomiota kohtin mainio täyttöaste. Pojilla on ollut ilmeisesti henkilökohtaisesti mielenkiintoa siihen, että tavaraa saadaan mahdollisimman paljon yhteen kuljetukseen. Tähän tavoitteeseen on päästy lastaamalla lavat korkeiksi ja latomalla loput laatikot niin, että tila hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Näin hyvää täyttöä ei juuri Euroopassa näytetä harrastettavan. Ongelman syykin on selvä: Lastaus ja purku vaativat käsityötä. Aasiassa käytäntö on yleinen. Työvoiman ollessa edullista kuljetuksen hintaa kannattaa pienentää käyttämällä aikaa lastaukseen.

Toinen keskeinen etu täydestä kuormasta on se, että kuormaa ei tarvitse sitoa. Kuvan laatikot eivät pääse liikkumaan, joten turha tuonne on enää mitään dunnage bageja survoa.

Pakkaussuunnittelun kannalta kuvan lastaustapa edellyttää mitoituksen miettimistä. Laatikoita sijoitetaan kyljelleen, mikäni ne eivät muuten mahdu. Mitat tuleekin suunnitella juuri konttiin tai rekkaan sopivaksi, jotta kyljelleen asettelu ei ole tarpeen. Toinen vaihtoehto on tehdä pakkauksesta sellainen, että se kantaa joka suuntaan.

Hyvin täytetty kontti, IL 29.3.2011

Täyttöaste kuljetuspakkauksissa

9.1.2011

Pakkauksen täyttöasteella on suuri merkitys kuljetuskustannusten muodostumiseen erityisesti keveillä tuotteilla. Tällaisia ovat tyypillisesti esimerkiksi elektroniikkalaitteet. Ne ovat keveitä ja lentorahtia käytetään runsaasti, jotta laitteet ehtivät asiakkaille ennen seuraavan sukupolven julkaisua.

Lentorahdissa rahdituspaino on 167 kg/m^3. Kuulostaa varsin alhaiselta arvolta, varsinkin, jos on tottunut pakkaamaan konepajapuolen rautaosia. Kuitenkin tyypillinen pakkaustapa on laittaa laitteet ensin yksittäispakkauksiin ja sitten ryhmäpakkaukseen, jossa on lava alla. Materiaalivahvuus yksikköpakkauksessa on vaimentimineen usein noin 4 cm.

Vaimennetulla yksikköpakkauksella kohtuullinen täyttöaste on 65 %. Näitä kun laitetaan ryhmäpakkauksen sisään, ei juuri koskaan saada 100 % täyttöastetta. Hyvä, jopa erittäin hyvä arvo on 90 %. Jos tehdään sekalastauksia, jää tulos useimmiten jonnekin 60% ja 80% väliin. Tästä suuremmaksi pääseminen vaatisi simulointeja. Ihmisen aivot ovat rajalliset.

Pahvisessa ryhmä- tai kuljetuspakkauksessa seinämävahvuudeksi voidaan laskea 3 cm, paitsi tietysti pohjassa, jossa lava vie ylimääräiset 10 cm tai jopa enemmän. Tällöin kuution kokoisen laatikon täyttöasteeksi tulee riippuen hieman muodosta noin 80 %.

Näillä parametreilla saadaan joko pakkauskokonaisuuden täyttöasteeksi 47 %.  Tästä voidaan havaita, että laitteen tiheyden pitää olla vähintään 350 kg/m^3, jotta lentorahdissa mennään todellisen painon mukaisessa laskutuksessa. Tämä on sellainen tiheys, että siihen ei läheskään kaikki tuotteet pääse.

 

 

Pakkauksen koko

9.11.2009

HK lähestyi kuluttajia markkinaviestillä, jossa kerrottiin, että pakkauksen koko on pienentynyt jopa 59 %. Muutoksen ansiosta kotitalouksiin tulee vuosittain 115000 kg vähemmän jätettä, minkä ympäristöarvoa korostettiin. HK:n sivujen uutisessa mainitaan myös ohimennen, että vuositasolla säästetään 30 rekkakuormaa. Sinänsä tuo luku on hämmästyttävän pieni, jos pakkausten koosta leikataan keskimäärin vaikkapa 30 %, mutta ilmeisesti leikkelemarkkinat ovat tällaiset.

HK:n tapauksessa tavaraa kuljetetaan ilmeisesti vain lähialueelle, joten 30 rekkakuormaa ei aiheuta valtavaa ympäristörasitusta. Jos ajatellaan, että yksi rekka-ajelu kuluttaa keskimäärin vaikkapa 200 litraa dieseliä, puhutaan kokonaisuudessaan noin 6000 litrasta. Näin ollen pakkausmateriaalin ympäristökuormitus on merkittävästi suurempi.

Konepaja- ja elektroniikkateollisuudessa on usein lähtötilanne sama, eli pakkausten kokoa voidaan pienentään kymmeniä prosentteja. Kuljetusmatkat vastaavasti ovat aivan eri luokkaa kuin elintarvikepuolella. Normaalisti tavara kiertää vähintään kerran maapallon ennen kuin päätyy asiakkaalle. Tällöin logistiikkakustannuksia voidaan merkittävästi pienentää pakkaussuunnittelulla.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa 1 m^3 pakkaus. Lentorahdissa siitä laskutetaan 167 kg verran, mikäli se muuten on alle veloituspainon. Kun tavaraa lennätetään Euroopasta Aasiaan, maksaa se luokkaa 2 €/kg, riippuen suunnasta. Jos pakkausta pienennetään 30%, säästetään jokaisen tuotteen kohdalla 100 €. Jos tuotteita lennätetään vaikkapa 10000 kpl, tulee muutoksesta säästöä vuodessa 1 M€.

Olen useasti tavannut tilanteen, jossa pakkauksesta on tehty melko suuri, jotta säästetään pakkausmateriaalikustannuksissa. Ajatuksena tuotekehitysvaiheessa on ollut, että tuotetta ei kuljeteta kauas, eikä ainakaan lentokoneella. Sitten tilanne on muuttunut ja on päädytty käyttämään lentorahtia, mutta ei suunnittelemaan pakkausta uuteen tilanteeseen sopivaksi. Tällöin ei olla HK:n tapaisessa taloudellisessa optimissa.


%d bloggers like this: