Täyttöasteen kannalta kuormalava on erittäin haitallinen osa, sillä se vie kuljetuksessa hyvin paljon tilaa. Esimerkiksi tyypillisessä ulkomitoiltaan 1200 x 800 x 1100 mm lavakuormassa Eur-lava vie tilavuudesta 13,6%. Täyteen ahdetusta rekasta lavojen osuus on siis yli 10 % ja ainoa syy, miksi lavat laitetaan mukaan on se, että ne mahdollistavat kuorman käsittelyn.
Slip sheet on pahvinen tai muovinen arkki, jonka päälle tavarat lastataan. Käsittely tapahtuu trukkiin lisättävällä lisälaitteella, joka koostuu tarraimesta, joka vetää slip sheetin trukin päälle, levystä, jonka päällä kuorma on ja puskimesta, joka työntää kuorman pois levyn päältä. Tavallisella haarukalla slip sheetiä ei voi käsitellä.
Edut ovat valtavat: Tilaa säästyy kymmenisen prosenttia, arkin hinta on huomattavasti lavaa pienempi ja varastotila on minimaalinen lavoihin verrattuna. Arkin paksuus on luokkaa pari milliä, kun kuormalava on yli 100 mm, joten varastotilaakin säästyy merkittävästi. Käsittelyssä tarvittavien välineiden takaisinmaksuaika jää hyvin kohtuulliseksi. Jos rahdin keskihinta on vaikkapa 1000 €/kuorma ja siinä on 40 lavaa, voidaan yhdessä kuormassa säästää 100 € kuljetuskustannuksia ja noin 100 € lavoissa riippuen lavatyypistä. Lisälaitteen 10 000 € hinta saadaan kuoletettua 50 kuormassa.
Sheetien yleistymistä hidastaa käsittelyssä tarvittava lisälaite, joka vaaditaan logistiikkaketjun jokaisessa käsittelypisteessä. Euroopassa slip sheetit eivät ole saavuttaneet merkittävää suosiota, mutta uudella mantereella elintarvikeketjussa nämä ovat arkipäivää. Kaikilla merkittävillä toimijoilla on käsittelyyn tarvittavat välineet. Kun välineet on hankittu, ei lavojen käyttö ole enää järkevää.
Avainsanat: kuormalava, rahti, slip sheet, täyttöaste, trukki
Pakkaussuunnittelu 
Vastaa