Posts Tagged ‘kiina’

Ylipakkaaminen

1.12.2013

Kiinan viranomaiset uudistivat muutama vuosi sitten pakkauksiin liittyvää lainsäädäntöä. Kuluttajapakkauspuolelle asetettiin pakkauksille varsin tiukka täyttöastevaatimus, 50 %. Nyt Kiinasta on kantautunut ensimmäiset uutiset, joissa kerrotaan lain noudattamisen valvonnasta. Muutama kauppa on saanut uhkasakon, jolla painostetaan kauppoja lopettamaan liiallisesti pakattujen tuotteiden myynti.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on nimenomaan tuo uhkasakon kohde. Sitä ei annettu niille firmoille, jotka valmistavat liian suuriin pakkauksiin laitettuja tuotteita, vaan kaupoille. Järjestelmä on tehokas. Tuskinpa kauppa pitää ylipakattuja tuotteita enää myynnissä, joten valmistajat on pakotettu pienentämään pakkausta.

http://www.china.org.cn/business/2013-09/06/content_29945584.htm

Kiinan ympäristölainsäädäntö

11.3.2012

”Excessive packaging fosters extravagance and corruption” sanoo lainsäätäjä Wang Guangtao.

Pari vuotta sitten Kiinassa laaditiin erilaisia määräyksiä pakkauksiin liittyen. Tällöin väläyteltiin muun muassa EPs:n käytön kieltämistä, formaldehydirajoitteita ja täyttöastevaatimuksia. Kirjoittelin blogiin lyhyen jutun aiheesta, mutta sittemmin uusista määräyksistä ei ole kuulunut mitään.

Nyt Kiinassa on jälleen herätty asiaan. Lakia on valmisteltu hiljaiselon aikana ja uusi laki astuu voimaan heinäkuussa 2012. Siirtymäaikaa on siis ruhtinaalliset vajaa neljä kuukautta.

http://www.china.org.cn/china/2012-03/01/content_24767029.htm

Keskeinen sisältö lienee sama kuin vanhassa esityksessä:

  • Pakkauksen hinta saa olla korkeintaan 20% tuotteen (myynti)hinnasta
  • Pakkauksessa saa olla korkeintaan kolme kerrosta
  • Täyttöasteen tulee olla riittävän korkea (mutta mikä on riittävä?)

Uutta lakiesitystä ei ilmeisesti ole vielä saatavissa englanniksi, mutta vanhan version voi lukea täältä.

Merkittävä avoin asia on se, mitä tuotteita laki koskee. Se saattaa olla rajattu vain kuluttajatuotteisiin, mutta voi yhtä lailla koskea myös B2B-tuotteita.

Kiinnostavaa olisi myös tietää, onko tässä siirtymäaikaa. Jos ei ole, niin tuotannossa olevien tuotteiden pakkauksia pitäisi kohtapuoliin alkaa muuttaa, mikäli ne eivät täytä vaatimuksia. Lain valvonta jää myös nähtäväksi. Kiinahan perinteisesti on hieman hankalaa seutua, mitä tulee valvonnan yhdenmukaisuuteen. Esimerkiksi puun käsittelyvaatimus ISPM-15 on voimassa Kiinassa. Kuitenkin olen kuullut, että joillakin yrityksillä on ongelmia saada standardin mukaisia EUR-lavoja tullista läpi. Toisilla menee ilman mitään ongelmia.

Pakkaukset ja Aasian ympäristölainsäädäntö

17.10.2010

Pari viikkoa sitten pääsin kuuntelemaan Stuard Hoggardin esitystä Aasian tulevista pakkauslainsäädännöistä. Euroopassa olemme kierrätyksessä aika lailla jälkessä siitä tasosta, jossa Japani tällä hetkellä on. Siellä on päälinjana se, että kaikki pakkausmateriaalit kierrätetään raaka-aineena. Mitään ei saa viedä kaatopaikalle eikä polttaa, mikäli raaka-aineen pystyisi vielä hyödyntämään.

Kiina on kopioinut Japanin vaatimukset lähes 1:1. Aikataulu on suurelta osin vielä auki, mutta tavoitteena on, että pakkausmateriaalien kierrätettävyyttä parannetaan. Kiina on suomalaiselle teollisuudelle paljon merkittävämpi markkina-alue kuin Japani, joten muutoksia on tulossa. Tavoite on hyvin ymmärrettävä, sillä Aasian väestökasvu on sitä luokkaa ravakka, että raaka-aineet loppuvat kesken. Samoin jäteongelma on jo räjähtänyt käsiin. Jotain pitää tehdä. Ymmärrykseni mukaan seuraavat asiat tulevat vaikuttamaan eniten:

  • Puupakkauksista pyritään eroon. Kertakäyttöisissä kuormalavoissa puu tultaneen kieltämään kokonaan ja muissa pakkaustyypeissä sille tulee jonkinlainen haittavero. Syynä tähän on puupakkausten heikko kierrätettävyys raaka-aineena.
  • Tiettyjen muovilaatujen käyttöä tullaan rajoittamaan. Ainakin polystyreeni on ollut listoilla eri muodoissaan.
  • Täyttöasteen tulee olla korkea. Mikäli tuote ei täytä kunnolla pakkausta, tulee sanktioita.
  • Pakkaus ei saa olla yli 15 % koko tuotteen hinnasta. Tämänkin valvonta edellyttää sellaista tietoa, jota yleensä ei haluta kaikille kertoa.

Aikataulujen osalta on edelleen auki, milloin nämä määräykset tulevat voimaan. On lähes varmaa, että ne tulevat ja sitten, kun siirtymäaika alkaa, on kiire. Oma veikkaukseni on, että yli vuoden siirtymäaikaa ei tule mihinkään muutokseen.

Pakkauksen täyttöastevaatimus Kiinassa

31.1.2010

Kiinan viranomaiset päättivät asettaa useita rajoituksia pakkauksille vuosituhannen alkupuolella. Määräyksiä saatettiin voimaan tai oli tarkoitus saatta voimaan 2008 vuodesta lähtien. Tavoitteena oli vähentää pakkausjätettä ja velvoittaa tahoja, jotka saattavat pakkaukset markkinoille, keräämään ne myös pois.

Keräysvelvoite ei ole yleisesti ottaen mitenkään uusi asia. EU:n pakkausdirektiivi 94/62/EC määrittää, että EU:n jäsenmaiden tulee järjestää vastaavanlainen kierrätysjärjestelmä, kuin mitä kiinalaiset ovat suunnitelleet.

Kiinan vaatimuksissa ongelmana on tiedonsaanti. Määräyksiä voivat tehdä useat tahot, joista tärkein on AQSIQ. Heidän nettisivuja vilkaisemalla huomaa, että läheskään kaikkea sisältöä ei ole käännetty englanniksi. Näin ollen kiinassa toimiville yrityksille saattaa osa määräyksistä tulla yllätyksenä. Parhaiten tietoa näyttäisi saavan Packaging South Asia:n nettisivuilta.

Eräs mielenkiintoinen vaatimus, joka tiettävästi astui voimaan 1.1.2009 on pakkauksen täyttöastevaatimus.

-Tyhjää tilaa ei saa pakkauksessa olla kuin 55%
-Pakkaus ei saa ylittää 15% myyntihinnasta

55% tilavaatimus on hieman avoin sen suhteen, lasketaanko se tuotteen ääriulkomitat vs. pakkaksen ulkomitat. Jos näin on, ei lavalla olevaa tuotetta voi vaimentaa juurikaan, sillä tuo prosenttiluku ylittyy helposti. Toistaalta jos puhutaan tuotteen ulkomitta vs. pakkauksen sisämitta, niin ongelma on merkittävästi pienempi. Tavoitteena tässä on luultavasti pienentää prameita kuluttajapakkauksia, mutta säännöksissä ei teollisuuspakkauksia ole eroteltu.

15 % hintavaatimus on myöskin haastava tuotteille, joiden arvo on vähäinen. Jos toimitetaan vaikkapa tyhjä peltikaappi siten, että pakkauksen tulee sopia lentokoneeseen, on vaatimus todella tiukka.

Sanktiotkin on näiden vaatimusten tueksi asetettu. Tuntematonta ainakin minulle on, miten Kiinan viranomaiset valvovat näitä määräyksiä. Myös tarkka sisältö on arvailujen varassa, sillä ainakin tapauksissa, joissa Kiinan viranomaiset ovat tehneet käännökset englanniksi, on osoittautunut, että niissä on suuriakin virheitä.


%d bloggaajaa tykkää tästä: