Posts Tagged ‘optimointi’

Nimikkeiden määrä

6.11.2016

Nimikkeiden määrän optimointi on eräs pakkaussuunnittelun vaikeimmista osa-alueista. Tämä on sellainen asia, jossa intuitioni osoittautuu excel-jumpassa useimmin vääräksi, sillä toisinaan tuntuu täysin loogiselta yhdistää useampi tuote samaan pakkaukseen, mutta se ei osoittaudukaan taloudellisesti kannattavaa.

Nimikkeiden määrän minimointi on tuotannon ja oston kannalta toivottavaa. Tuotannossa on varastotilasta aina puutetta ja nimikkeelle tarvitaan lähes aina vähintään yksi lavapaikka. Osat pitää myös saada pakkauspisteelle kätevästi saataville, joten runsas nimikemäärä tekee pakkauspisteen suunnittelusta haastavan. Jos erilaisia osia on todella paljon, tapahtuu myös väärinkäyttöä, sillä pakkaajat käyttävät mielestään sopivinta materiaalia, vaikka se ei olisikaan tuoterakenteen määrittelemä osa. Tämä johtaa varastonhallinnan ongelmiin, sillä varastomäärät menevät sekaisin.

Ostolle suuret nimikemäärät aiheuttavat lisätyötä, sillä kaikkia niitä on ostettava ja niistä on pidettävä muutenkin huolta. Suuri määrä erilaisia pakkausmateriaaleja johtaa myös aina tilanteeseen, että useimmilla ostomäärä jää pieneksi. Tällöin pakkausten hintaa rasittaa tuotannon asetusaika, kun ajetaan pieniä sarjoja. Pienistä sarjoista huolimatta varaston kierto on ongelmallista.

Loogisesti voisi ajatella, että laittamalla useita erilaisia tuotteita samaan laatikkoon saadaan hyötyä. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä laatikkomäärän minimointi johtaa sisäosien määrän kasvamiseen, ellei käytetä jotain yleiskäyttöistä täytettä. Oston kannalta on melko yhdentekevää, ostavatko he yhden laatikon ja yhden sisäosan vai kaksi laatikko. Optimointihankkeessa joudutaan aina selvittelemään, miten tuote saadaan pidettyä paikallaan.

Kuljetuksen täyttöastetta ei pidä unohtaa. Laatikoiden yhdistäminen johtaa aina kuljetusmittojen kasvamiseen ja mittojen kasvaminen johtaa kasvaviin kuljetuskustannuksiin. Näiden määrä on nimenomaan se, mitä pakkaamosta on vaikea nopealla vilkaisulla hahmottaa ja summat ovat usein merkittävästi suuremmat, mitä työtä, varastopaikkoja ja tuotantoeriä optimoimalla voidaan saavuttaa.

Nimikkeiden määrä on aina kompromissi tuotantoerien, tuotannon tilankäytön ja kuljetuskustannusten välillä. Asiaa kannattaa kuitenkin tarkastella, sillä parhaassa hankkeessa, jossa olen ollut mukana, on pakkausnimikkeiden määrää pudotettu yli kolmesta sadasta vähän yli kymmeneen saavuttaen samalla kustannussäästöjä.

One size fits all ei ole yleensä ideaalitilanne. Pakollinen lakiteksti: By Solomon203 (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], via Wikimedia Commons

One size fits all ei ole yleensä ideaalitilanne. Pakollinen lakiteksti: By Solomon203 (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)%5D, via Wikimedia Commons

Kuusi muutosta, jotka säästävät rahaa

16.4.2016

Tuotteiden kustannusjahdissa myös pakkaukset ovat kiinnostuksen kohteena. Pakkaukset ja logistiikka eivät välttämättä ole tuotteen kustannusrakenteessa kovin suuri asia, mutta silti näistäkin voidaan saada merkittäviä säästöjä, kun toimintaa hieman optimoidaan. Logistiikkaan keskittynyt DC Velocity –verkkosivusto on julkaissut hyvä jutun, jossa kerrotaan kuusi vinkkiä, joilla saa säästettyä rahaa.

Vinkit ovat seuraavat:

  1. Pienennä tuotepakkausta
  2. Muuta tuotteiden määrää kuljetuspakkauksessa
  3. Muuta kuljetuspakkauksen kokoa
  4. Jätä rako läppiin
  5. Optimoi laatikkosetin mitat
  6. Käytä parempilaatuista pahvia

Tehostusta on pääosin haettu nimenomaan logistiikan näkökulmasta. Useimmissa vinkeissä pyritään maksimoimaan lavalle menevien tuotteiden määrä, sillä kuljetuksen hintahan ei yleensä muutu, vaikka tuotteita lavalle lisäisikin. Parempilaatuinen pahvikin liittyy kuljetustehokkuuteen. Parempi pahvi tarjoaa paremman suojauksen lisäksi paremman pinottavuuden, jolloin lavoille voi kasata korkeamman pinon tai lavoja voi pinota päällekkäin tilankäytön maksimoimiseksi.

Vinkki neljä, eli aukko on hieman poikkeuksellisempi ajatus. Aukko on tarkoitus jättää laatikossa läppien väliin, jolloin arkkikoko pienenee ja laatikon hinta vastaavasti laskee. Esimerkissä Wal-Mart muutti murojen kuljetuslaatikkoa siten, että arkkikoko pieneni 20 %. Tämä tuotti miljoonan dollarin vuosisäästön. Kelpo muutos!

Alkuperäinen juttu löytyy osoitteesta: http://www.dcvelocity.com/articles/20160309-six-small-packaging-changes-that-can-save-big-money/

Lastin optimointi ja ERP-integraatio

24.3.2013

Pakkaussuunnittelussa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan pakkausten mittojen sopivuus kuljetusvälineiden mittoihin. Tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että kuorma täytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kokeneet trukkikuskit onnistuvat kuormaamaan rekat hyvin, mutta aloittelevammalla henkilöllä tulos jää heikommaksi. Heikko lastaussuorite johtaa lisääntyneeseen kuljetuskustannukseen, koska laskutus perustuu pääsääntöisesti käytettyyn tilaan.

Parhaaseen lopputulokseen pääseminen edellyttää käytännössä tietokoneavusteista laskentaa. Laskenta on helppo tehdä, jos tiedetään pakkausten mitat, pinottavuudet ja kuljetusvälineen mitat. Yrityksillä on käytössään ERPpejä, joihin yleensä on syötetty pakkausten mitat. Ei olisi ihmeellinen ohjelmointitekninen asia tehdä ohjelmistoa, joka lähetyslistan perusteella tekisi myös ohjeen, joka opastaa tehokkaimman lastauksen.

Kuorman optimointiohjelmia on ollut saatavilla jo vuosia. Tällaisia ovat esimerkiksi Cube IQ ja MaxLoad Pro. Näiden ongelmana on se, että optimointi pitää tehdä käsin. Tämä on ylimääräistä työtä, sillä tarvittavat tiedot ovat jo olemassa tai helposti saatavissa lähetyslistaan. ERPpien kohtuuton monimutkaisuus hidastaa uusien ominaisuuksien saamista. Pienenkin ominaisuuden saaminen kestää vuosia. Cube IQ ainakin tarjoaa valmista rajapintaa, mutta integroituna käytössä en ole montaa nähnyt.

Pakkaustyön hinta

19.8.2012

Ikean konsepti, jossa kokoonpanotyö on siirretty asiakkaan tehtäväksi on loistava. Kuluttajat katsovat keskimäärin enemmän omasta lompakosta karkaavaa rahavirtaa kuin oman ajan käyttöä. Teollisuustyössä tällainen katsantokanta johtaa kasvaviin tuotantokustannuksiin, joka johtaa herkästi tehtaan siirtoon halvempiin maihin.

Pakkaussuunnittelussa voidaan materiaali- ja rakennevalinnoilla vaikuttaa erittäin paljon siihen, miten paljon pakkaustyöhön kuluu aikaa. Esimerkiksi puupakkauksissa voidaan kansipuut ottaa pakkausvalmistajalta tai sahata itse pakkaamossa sirkkelillä. Pitkän sahatavaran ostohinta on pienempi kuin mittaan sahatun, mutta pakkausvalmistaja pystyy varmasti sahaamaan puut tehokkaammin mittaan nipussa kuin pakkaaja yksitellen. Mikäli pakkaajilla ei ole viljalti ylimääräistä aikaa, on kannattavampaa siirtää työ sinne, missä se tehokkaimmin saadaan tehtyä.

Toinen tyypillinen esimerkki on valinta muotoon valmistettujen sisäosien ja pahvisten sisäosien välillä. Pahvista stanssatut sisäosat ovat huokeita, mutta monimutkaisemmilla muodoilla muotittamalla saadaan lähes poikkeuksetta lyhyempi pakkausaika. Mikäli katsotaan vain ostohintaa, on valinta selvä: Pahvi voittaa aina. Jos kuitenkin katsotaan myös pakkaamon työaikaa, muuttuu tilanne usein toiseksi.

Alueelliset palkkaerot vaikuttavat huomattavasti eri tekniikoiden painotukseen. Materiaalihinnoissa ei ole globaalisti niin suuria eroja kuin työn hinnassa. Näin ollen Aasiassa kannattaakin usein suosia pakkaamoa työllistäviä rakenteita, joiden hankintahinta on halpa. Euroopassa painotus on toisin päin.

Standardi pakkausten optimointiin

3.6.2012

Toukokuun lopulla kokoontui ISO:n pakkauksista vastaava työryhmä. Kokoontumisessa päätettiin lopullinen muoto ISO 18602 ”Optimization of the packaging system” standardille. Standardin ennakoidaan saavan virallisen statuksen tämän vuoden loppupuolella.

Standardin tavoitteena on määritellä menetelmät, joilla todennetaan pakkauksen olevan optimoitu käyttötarkoitukseensa. Laajemmin tavoitteena lienee pakkausmateriaalin käytön vähentäminen, jotta kierrätettävän materiaalin määrä vähenisi. Standardille on käyttöä, mikäli se on hyvä. En ole vielä päässyt tutustumaan sisältöön, joten en osaa arvioida käyttökelpoisuutta. Tällä hetkellä EN 13428 määrittelee jonkinlaiset ohjeet, miten materiaalin määrä minimoidaan. Kyseinen menettelytapa on kuitenkin niin raskas, että käytännössä sitä ei voi noudattaa.

Hyvä ja halpa pakkaus

13.6.2010

Pakkausten optimoinnissa keskitytään useimmiten pakkausten hinnan alentamiseen. Ostajalle annetaan tiukat vaatimukset saada hinnasta prosentteja pois. Hinta putoaa varmasti valitsemalla heikompia materiaaleja ja käyttämällä samaa pakkausta useammassa tuotteessa, jolloin ostomäärät kasvavat.

Pakkausten hintaoptimoinnissa on tuloksena alentuneen ostohinnan lisäksi kasvanut ajankäyttö pakkaamossa ja heikentynyt täyttöaste kuljetuksissa.

Pakkaustyön lisääminen johtaa tilanteeseen, jossa joudutaan käyttämään enemmän kallista ihmistyöaikaa. Kun työn osuus tuotteen hinnassa nousee tarpeeksi merkittäväksi, siirretään tuotanto halvemman työvoiman maahan. Kokonaisuudessaan saatettiin saada säästöja, mutta lopputulos ei silti ole mukava.

Logistiikka on lähes aina kustannukseltaan merkittävämpi menoerä, kuin pakkaus. Näin ollen kannattaa keskittyä täyttöasteen virittämiseen, jota ei voi tehdä pakkausten hintaa excelissä pyörittämällä. Raaka-aineista tinkimällä saattaa hinta laskea, mutta miinuspuolelle on kirjattava pinottavuuden menettäminen. Minulle ei ole koskaan tullut vastaan tilannetta, jossa kannattaisi kustannussyistä pinonnasta luopua.

Jos ei tiedä, miten pakkauksiin liittyvä kokonaiskustannus muodostuu, täytyy yksittäisen osa-alueen optimoinnissa olla varovainen.


%d bloggaajaa tykkää tästä: