Posts Tagged ‘logistiikka’

Hyvä ja halpa

26.6.2016

Hyvä ja halpa on varsin napakka speksi pakkaussuunnittelulle. Halpa hinta materiaaleille on melko selkeä tavoite, varsinkin jos saa vähän jotain vertailutietoa, mutta hyvä onkin vaikeampi tapaus. Kuljetuspakkausten tapauksessa pakkauksen hyvyyttä pitää tarkastella useammasta suunnasta.

Kustannuksiin vaikuttavat olennaisesti materiaalihinnan lisäksi pakkaustyö ja kuljetuskustannukset. Tyypillisesti nämä muodostavat suuremman summan kuin materiaalihinta, joten suunnittelussa tuleekin tunnistaa kustannusrakenne ja pyrkiä optimoimaan pakkaus sen perusteella. Erityisesti lentorahdin tapauksessa kannattaa pakkauksen koko ja paino ottaa tarkasteluun ja hakea rahdituspainon kannalta paras ratkaisu.

Asennuksen huomioimalla voidaan vähentää asennuspaikalla käytettävää aikaa ja saada laitteet nopeammin käyttöön. Nyrkkisääntö on, että asennus on kaikkein kalleinta työtä, joten pakkauksen tulee tukea asennustyötä, vaikka tämä lisäisikin pakkaamossa tehtävää työtä. Työn osalta kannattaa noudattaa periaatetta, että kaikki mahdollinen työ siirretään asennukselta tehtaalle ja kaikki tehtaalla tehtävä työ, mitä voidaan välttää, vältetään. Tähän voidaan erityisesti vaikuttaa rakenneratkaisuilla ja osien järjestyksellä.

Brändi korostuu kuluttajapakkauksissa, mutta myös teollisuuspakkauksissa pakkauksella voidaan rakentaa mielikuvaa tuotteesta. Painatuksen lisäksi mielikuvaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi materiaalivalinnoilla ja pakkauksen käytettävyydellä. Tavoitteena on saada käyttäjälle mahdollisimman hyvä mielikuva tuotteesta pakkauksen avaamisvaiheessa.

Pakkauksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojata tuotetta. Mikäli tuote hajoaa, ei pakkaus ole tehnyt tehtäväänsä. Toki kaikkia vaurioita ei ole mielekästä estää, sillä silloin mentäisiin jo ylipakkaamisen puolelle, mutta pakkauksen tulee suojata riittävästi, jotta normaalissa käsittelyssä ei vaurioita synny.

Hyvä ja halpa saadaan valitsemalla oikein osa-alueiden painotukset suunnittelussa.

Pakkaussuunnittelun osa-alueet voidaan kuvata näin. Kuva on RD Velhon markkinointimateriaalia.

Pakkaussuunnittelun osa-alueet voidaan kuvata näin. Kuva on RD Velhon markkinointimateriaalia ja luultavasti allekirjoittaneen tekemä, koska se kuvaa asian niin hyvin.

Kuusi muutosta, jotka säästävät rahaa

16.4.2016

Tuotteiden kustannusjahdissa myös pakkaukset ovat kiinnostuksen kohteena. Pakkaukset ja logistiikka eivät välttämättä ole tuotteen kustannusrakenteessa kovin suuri asia, mutta silti näistäkin voidaan saada merkittäviä säästöjä, kun toimintaa hieman optimoidaan. Logistiikkaan keskittynyt DC Velocity –verkkosivusto on julkaissut hyvä jutun, jossa kerrotaan kuusi vinkkiä, joilla saa säästettyä rahaa.

Vinkit ovat seuraavat:

  1. Pienennä tuotepakkausta
  2. Muuta tuotteiden määrää kuljetuspakkauksessa
  3. Muuta kuljetuspakkauksen kokoa
  4. Jätä rako läppiin
  5. Optimoi laatikkosetin mitat
  6. Käytä parempilaatuista pahvia

Tehostusta on pääosin haettu nimenomaan logistiikan näkökulmasta. Useimmissa vinkeissä pyritään maksimoimaan lavalle menevien tuotteiden määrä, sillä kuljetuksen hintahan ei yleensä muutu, vaikka tuotteita lavalle lisäisikin. Parempilaatuinen pahvikin liittyy kuljetustehokkuuteen. Parempi pahvi tarjoaa paremman suojauksen lisäksi paremman pinottavuuden, jolloin lavoille voi kasata korkeamman pinon tai lavoja voi pinota päällekkäin tilankäytön maksimoimiseksi.

Vinkki neljä, eli aukko on hieman poikkeuksellisempi ajatus. Aukko on tarkoitus jättää laatikossa läppien väliin, jolloin arkkikoko pienenee ja laatikon hinta vastaavasti laskee. Esimerkissä Wal-Mart muutti murojen kuljetuslaatikkoa siten, että arkkikoko pieneni 20 %. Tämä tuotti miljoonan dollarin vuosisäästön. Kelpo muutos!

Alkuperäinen juttu löytyy osoitteesta: http://www.dcvelocity.com/articles/20160309-six-small-packaging-changes-that-can-save-big-money/

Miten älyä voitaisiin hyödyntää kuljetuspakkauksissa

10.2.2013

Passiivisia indikaattoreita on käytetty kuljetusten seurannassa pitkään. Näiden hyöty on rajallinen, sillä ne eivät kerro määränpäässään milloin virheellinen käsittely tapahtui. Näin virheelliseen käsittelyyn syyllistyvää tahoa ei voida ohjata kaidalle tielle. Toisaalta iskuanturit eivät myöskään kerro, onko tuote rikki, sillä vaurioon johtavaa rasitustasoa ei useimmiten tunneta.

Älypakkausten kehittyminen mahdollistaa aktiivisten antureiden sijoittamisen pakkauksiin. Aktiivinen anturi tallentaa tapahtumat muistiin, jolloin saadaan talteen tapahtuman lisäksi aika. Tulevaisuudessa voidaan pakkauksiin varmasti integroida myös paikan määrittämiseen soveltuvaa älyä, vaikkapa matkapuhelinverkkoa hyväksi käyttäen. Mikäli järjestelmä rakennetaan sellaiseksi, että nämä tiedot siirtyvät tietojärjestelmään, voidaan pakkauksen kulkua seurata reaaliaikaisesti.

Seuranta mahdollistaa kuljetuksen ongelmapisteiden löytymisen ja virheelliseen toimintaan puuttumisen. Älyä hyödyntämällä pyritään muuttamaan kuljetusolosuhteita paremmaksi. Kun tällainen toiminta yleistyy, voidaan pakkauksia keventää ja näin saadaan sekä taloudellisia että rahallisia hyötyjä. Äly tuo linkin pakkaussuunnittelun ja logistiikan välille ja mahdollistaa pakkausten jatkuvan parantamisen.

Teknologia olisi jo olemassa, mutta business case ei taida olla vielä riittävä, jotta systeemit saataisiin kaikkiin pakkauksiin. Toistaiseksi on tyytyminen loggereihin, jotka pitää pyytää maailmalta takaisin. Uskon kuitenkin tekniikan kehittyvän niin, että kohta on saatavilla järkevän hintainen aktiivinen mittalaite.

Pakkauksia voidaan optimoida, kun tunnetaan tarkasti kuljetusolosuhteet.

Pakkauksia voidaan optimoida, kun tunnetaan tarkasti kuljetusolosuhteet.

Pakkauksen koko

9.11.2009

HK lähestyi kuluttajia markkinaviestillä, jossa kerrottiin, että pakkauksen koko on pienentynyt jopa 59 %. Muutoksen ansiosta kotitalouksiin tulee vuosittain 115000 kg vähemmän jätettä, minkä ympäristöarvoa korostettiin. HK:n sivujen uutisessa mainitaan myös ohimennen, että vuositasolla säästetään 30 rekkakuormaa. Sinänsä tuo luku on hämmästyttävän pieni, jos pakkausten koosta leikataan keskimäärin vaikkapa 30 %, mutta ilmeisesti leikkelemarkkinat ovat tällaiset.

HK:n tapauksessa tavaraa kuljetetaan ilmeisesti vain lähialueelle, joten 30 rekkakuormaa ei aiheuta valtavaa ympäristörasitusta. Jos ajatellaan, että yksi rekka-ajelu kuluttaa keskimäärin vaikkapa 200 litraa dieseliä, puhutaan kokonaisuudessaan noin 6000 litrasta. Näin ollen pakkausmateriaalin ympäristökuormitus on merkittävästi suurempi.

Konepaja- ja elektroniikkateollisuudessa on usein lähtötilanne sama, eli pakkausten kokoa voidaan pienentään kymmeniä prosentteja. Kuljetusmatkat vastaavasti ovat aivan eri luokkaa kuin elintarvikepuolella. Normaalisti tavara kiertää vähintään kerran maapallon ennen kuin päätyy asiakkaalle. Tällöin logistiikkakustannuksia voidaan merkittävästi pienentää pakkaussuunnittelulla.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa 1 m^3 pakkaus. Lentorahdissa siitä laskutetaan 167 kg verran, mikäli se muuten on alle veloituspainon. Kun tavaraa lennätetään Euroopasta Aasiaan, maksaa se luokkaa 2 €/kg, riippuen suunnasta. Jos pakkausta pienennetään 30%, säästetään jokaisen tuotteen kohdalla 100 €. Jos tuotteita lennätetään vaikkapa 10000 kpl, tulee muutoksesta säästöä vuodessa 1 M€.

Olen useasti tavannut tilanteen, jossa pakkauksesta on tehty melko suuri, jotta säästetään pakkausmateriaalikustannuksissa. Ajatuksena tuotekehitysvaiheessa on ollut, että tuotetta ei kuljeteta kauas, eikä ainakaan lentokoneella. Sitten tilanne on muuttunut ja on päädytty käyttämään lentorahtia, mutta ei suunnittelemaan pakkausta uuteen tilanteeseen sopivaksi. Tällöin ei olla HK:n tapaisessa taloudellisessa optimissa.


%d bloggers like this: