Posts Tagged ‘suunnittelu’

Innovaatiot pakkaussuunnittelussa

5.6.2016

Innovaatioista on LinkedInissä hauska kirjoitus. Jutun perusviesti oli, että isot lääkefirmat eivät halua innovatiivisia pakkauksia, vaan säilyttää vanhan tyylin vähän paranneltuna, mutta haluavat silti aloittaa innovaatiohankkeita. Onneksi kaikilla aloilla ei ole tällaista toimintamallia ja olenkin päässyt työuran aikana mukaan muutamaan hankkeeseen, jossa on kehitelty täysin uudenlainen pakkaustapa.

Tuotekehitys voidaan jakaa karkeasti neljään vaiheeseen:

  • teknologiakehitys
  • tuotteistaminen
  • toimitussuunnittelu
  • ylläpito

Suurin osa tuotekehitystyöstä lienee tuotteistamisvaihetta.  Siinä on olemassa teknologia, jota hyödynnetään ja suunnitellaan tuote, jota voidaan toimittaa asiakkaille. Näissä hankkeissa on tiukat aikataulut, eikä aikataulussa pysyminen mahdollista sellaisten ratkaisujen kokeilua, joissa epäonnistuminen on todennäköistä. Joudutaan turvautumaan tunnettuun tekniikkaan, jolloin innovaatiota ei synny.

Innovatiivisille tuloksille on kokemukseni mukaan yhteistä, että ne tehdään omana projektinaan. RD Velhon pakkaussuunnittelutiimissä on koeteltu tekniikkaa, jossa uudenlaista pakkaustapaa kokeillaan olemassa olevaan tuotteeseen ja tuotantoon. Ensimmäisessä vaiheessa joukko suunnittelijoita kehittää itsenäisesti uusia ajatuksia, millainen pakkaus voisi olla. Tämän jälkeen ideat esitellään ryhmälle ja niitä jatkojalostetaan. Parhaat ideat viedään protoasteelle ja todennetaan toimivuus.

Protoilun jälkeen voidaan toteuttaa koelähetykset ja saada kentältä palautetta pakkausten toimivuudesta. Kun ideaa kokeillaan tuotannossa olevalle tuotteelle, saadaan pilotointi järjestettyä tehokkaasti. Tuotekehityshankkeissahan tuotanto lähtee yleensä aika hitaasti käyntiin, jolloin palautteen saaminen kestää turhan pitkään.

Innovaatioprojektit kannattaakin eriyttää omiksi hankkeikseen ja todentaa niiden toimivuus olemassa olevan tuotannon kanssa. Kun hankkeesta on saatu hyviä tuloksia, voidaan ideaa hyödyntää menestyksekkäästi seuraavassa tuotekehityshankkeessa.

Innovaatiot tulevat harvoin välähdyksinä.

Innovaatiot tulevat harvoin välähdyksinä.

Pakkaussuunnittelijan koulutusmahdollisuudet

28.12.2014

RD Velhon pakkaussuunnittelutiimiin etsittiin uutta pakkaussuunnittelijaa. Ilmoitusta tehtäessä pohdiskelin jälleen, millainen on sopiva pohjakoulutus kuljetuspakkausten suunnittelijalle. Toimintamme keskittyy pääosin pakkauksen fyysisten ominaisuuksien optimoimiseen rakenteen avulla. Pyrimme saamaan riittävän suojauksen mahdollisimman pienillä pakkauksilla ja suunnittelemaan rakenteen siten, että pakattavuus olisi mahdollisimman hyvä. Graafinen suunnittelu on toiminnassa vain pieni osa kokonaisuutta.

Pakkaussuunnittelua koulutetaan Suomessa ainakin Lahden muotoiluinstituutissa. Koulutusta kutsutaan pakkausmuotoiluksi ehkäpä opinahjon nimen mukaan. Pääpainopisteenä on pakkauksen visuaalinen puoli. Tämä on ymmärrettävää, sillä pakkausalalla kuluttajille suunnatut pakkaukset ovat ehdottomasti suurin ryhmä. Muotoilupainotteinen koulutus ei kuitenkaan anna kovin hyviä valmiuksia järeämpien pakkausten rakennesuunnittelulle, joka on lähempänä koneensuunnittelua kuin graafista suunnittelua.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on pakkaustekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma konetekniikan osastolla. LUTin toiminta pakkauspuolella keskittyy vahvasti materiaalipuolelle. He ovat kunnostautuneet kuitupohjaisten elintarvikepakkausten kehittelyssä. Koulutus antaa hyvän pohjan toimia pakkauspuolen tuotekehitystehtävissä, mutta ehkä tämäkään koulutus ei anna kovin hyviä valmiuksia toimia suunnittelutehtävissä. Muillakin teknillisillä yliopistoilla on materiaali- tai paperipuolen koulutusohjelmissa pakkauksiin liittyviä kursseja täydentävinä opintoina.

Teollisuuden pakkaussuunnittelussa tärkeä osaamisalue on koneensuunnittelun perustaidot, joita oman käsitykseni mukaan tehokkaimmin opetetaan AMK-tasoisessa konetekniikan koulutusohjelmassa. Tällainen koulutus tarjoaa perusosaamisen 3D-cadeista ja piirustustekniikasta, jotka ovat välttämättömiä taitoja suunnittelutyössä. Mikään koulu ei kykene tarjoamaan sen laajuista osaamista materiaaleista ja niiden käytöstä, mitä esimerkiksi RD Velhon pakkaussuunnitteluosastolla tarvitaan. Tällä osa-alueella työssä oppiminen on tehokkain koulutustapa.

Pakkausalalle tyypillistä on, että hyvin harvalla alalla toimivalla on alan koulutus. Meidänkin tiimissämme taitaa yhdellä olla edes vähän pakkausalaa liippaava koulutus. Tärkein tekijä onkin aito halu tehdä pakkaussuunnittelua.

Tunnelmia Empack-messuilta

23.11.2014

Empack-messut ovat nyt takana. Messukeskuksessa oli samaan aikaan Slush-tapahtuma, joka sai aavistuksen enemmän mediahuomiota, mutta se ei vähentänyt yhtään pakkausmessujen arvoa. Tapahtuma palveli perinteiseen tapaan erinomaisena kohtaamispaikkana. Suuri joukko pakkaus- ja logistiikka-alan ammattilaisia oli kokoontunut tapahtumaan verkostoitumaan ja kuulemaan esityksiä. Nimenomaan messukohtaamiset ovat tapahtuman parasta antia.

Esityksistä taisi suurimman joukon vetää Tami Tamminen, joskin itse pidin kiinnostavampana esimerkiksi Marika Perätalon esitystä pakkaussuunnittelun asemasta tuotekehitysprosessissa. Vaikka teemat elintarvikepakkauspuolella ovat varsin erilaiset teollisuuspakkauksiin verrattuna, on haasteet hyvin yhteneväiset. Miten saada yhteinen ymmärrys, mitä ollaan tekemässä ja milloin pakkaus kannattaa suunnitella ovat universaaleja kysymyksiä pakkausalalla.

Pakkaus Suomesta 2014-osastolla oli esillä vuoden parhaita pakkausinnovaatiota. Suurin osa esitellyistä töistä edusti perusajatukseltaan perinteistä pakkausta, johon oli lisätty jokin hieno tai käytännöllinen piirre, kuten hologrammi tai näppärä avattavuus. Käsittääkseni kaikki esitellyt työt ovat käytössä, joten aivan kummalliset viritykset karsiutuvatkin jo suunnittelupöydällä.

Kokonaisuudessaan tapahtuma oli mitoitettu sopivaksi yleisö- ja esittelijämäärään nähden. Kuten aiemmin arvioinkin, ei teollisuuspakkauspuolella ollut suuria uutuuksia, mutta messuilla tapasi tehokkaasti paljon ihmisiä, joten käynti oli kannattava.

Kätevästi kaupassa avattava yrttipakkaus.

Kätevästi kaupassa avattava yrttipakkaus.

Konseptointi kannattaa

23.6.2013

Pakkaussuunnitteluprojektin alussa eri osapuolilla on hyvin lavea joukko vaatimuksia, jotka pitäisi ottaa suunnittelussa huomioon.Vaatimukset ovat usein ristiriidassa, mutta aloituspalaverin päättyessä kaikilla osapuolilla on käsitys, että heidän esittämänsä toiveet otetaan täysimääräisesti huomioon suunnittelussa.

Pakkaussuunnittelu on aina kompromissien tekemistä. Voi olla mahdotonta saada hyvä suojaus, pieni osien määrä ja pienet työkalukustannukset yhdistettyä samaan lopputulokseen. Suunnitteluvaiheessa käy helposti niin, että pakkaussuunnittelija tekee omat johtopäätöksensa vaatimusten tärkeysjärjestyksestä ja tekee suunnitelmansa tämän pohjalta.

Pakkauksen ollessa katselmointivaiheessa projektiryhmälle paljastuu, millaista lopputulosta ollaan tarjoamassa. Tässä vaiheessa projektiryhmä näkee, mitä oltiin tekemässä ja pääsee antamaan kommenttinsa. Vasta katselmointivaiheessa suunnitelma on niin konkreettinen, että eri sidosryhmien edustajat pystyvät konkreettisesti kertomaan tahtotilansa ja päästään yhteisymmärrykseen tärkeysjärjestyksestä. Toisella kierroksella sitten osutaan jo lähelle toivottua lopputulosta.

Tuotekehitysprojekteissa on pula ajasta ja rahasta. Evoluutioon perustuva suunnittelu kuluttaa molempia tarpeettoman paljon. Suunnittelukierrosten määrä täytyy pitää mahdollisimman pienenä. Pakkaussuunnittelussa on melko helppoa tehdä projektin alussa karkeita konsepteja erilaisista vaihtoehdoista. Näiden avulla projektiryhmä näkee, mitä ollaan tekemässä ja voidaan jo projektin alussa päättää, mitä todella halutaan.

Concurrent engineering-mallissa pyritään tekemään asioita rinnakkain. Usean vaihtoehdon rinnakkainen konseptointi on tämän mallin mukaista toimintaa.

 

Tuotantoerän vaikutus hintaan

9.4.2012

Pakkaussuunnittelussa on tärkeää tietää arvio siitä, kuinka paljon pakkauksia vuositasolla tarvitaan. Tietoa hyödynnetään ohjaavana tekijänä valmistustavan ja osien määrän valinnassa.

Pakkausteollisuus, erityisesti pahvipuoli, on suuntautunut massatuotantoon. Tuotantolinjalta tulee tunnissa jopa 20000 pakkausta. Elektroniikka- ja konepajateollisuudessa volyymit harvoin yltävät elintarviketeollisuuden tasolle. On aivan tavallista, että jotain tuotetta tehdään 500 kpl vuodessa.

Pakkauksen hintaan vaikuttaa tuotantomenetelmä ja erityisesti asetusaika. Asetusaika lienee tyypillisesti noin 15 minuuttia. Jos tehdään koko vuoden tarve kerralla, eli 500 pakkausta, on asetusaika ja tuotantoaika yhteensä 17 minuuttia, eli ajoaika jää vain kahteen minuuttiin. On varsin ymmärrettävää, että kasvattamalla tilauserää saadaan yksikkökohtaista hintaa pudotettua reilusti.

Pakkaussuunnittelun näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että pienivolyymisilla tuotteilla pyritään käyttämään mahdollisimman vähän räätälöityjä osia.

Pakkausvalmistajan tuotantovälineet vaikuttavat myös järkevään tilauserään. Isolla aaltopahvitehtaalla saattaa mennä painolaattaa kohdistettaessa pienen tilauserän verran materiaalia hylkyyn. Muutaman kymmenen pahviosan erään pienempi arkkijalostaja onkin sopivampi valmistaja. Tieto potentiaalisesta valmistajasta on myös suunnittelun kannalta tärkeää, jotta voidaan ohjata tuotos sellaiseksi, että kyseisen valmistajan koneilla voidaan osa valmistaa.

Vuosimäärän ollessa yli sadantuhannen ei tuotannon asetusajalla ole juurikaan merkitystä. Tällöin pakkaussuunnittelussa voidaan keskittyä optimoimaan osan valmistettavuutta halutulle tuotantomenetelmälle sekä myös miettimään onko pakattavuuden kannalta järkevämpi käyttää yhtä vai useampaa osaa. Osien määrän lisääntyessä ei suurilla määrillä hinta automaattisesti kasva reilusti, sillä tuotantoerän kasvaessa materiaalikustannuksen määrä on suuremmassa roolissa.

Tällaisella laitteella voidaan tehdä vähän pienempiäkin eriä. Lähde:www.sweetpak.com


%d bloggers like this: