Posts Tagged ‘merkki’

ISO 780 päivittyi

3.4.2016

Pakkausten käsittelysymboleja ohjeistava standardi ISO 780 päivittyi vuoden 2015 lopulla. Standardissa on pidemmän aikaa ollut yksi käytännön tekemisen kannalta epäselvä kohta, nimittäin pinoamismerkinnän raja. Standardi ei kovinkaan selkeästi kerro, sisältääkö luku alimman pakkauksen vai ei. Aiemmin kirjoitinkin asiasta.

ISO 780:n pinontasymboli on peräisin standardista ISO 7000, joka kuvaa tuotteissa käytettävät graafiset symbolit. Tämän standardin taustamateriaaleista selviää, että luku ei sisällä alinta pakkausta. Ongelmalliseksi asian tekee, että vastaava ASTM-standardi selkeästi kertoo luvun sisältävän alimman pakkauksen. Näin ollen sama symboli kuvaa eri asiaa mantereesta riippuen. Sekaannuksen välttämiseksi ISO 780 standardissa olisi hyvä kertoa selkeästi, miten asia on ja mieluiten saattaa se yhdenmukaiseksi ASTM-standardin kanssa.

Stacking limit by number
To indicate that the items shall not be vertically stacked beyond the specified number, either because of the nature of the transport packaging or because of the nature of the items themselves.

Lopputulos oli kuitenkin laiha, sillä tätä kohtaa ei onnistuttu ISO780:2015 eikä ISO7000:2014 -versioissa tarkentamaan. Ehkä asia selvenee seuraavalla kierroksella kymmenen vuoden päästä?

Tältä se näyttää. Lähde:www.iso.org

Pinoamismerkinnän oikea tulkinta

21.9.2014

ISO 780-standardi määrittää, miten pinoamismerkintää tulee käyttää pakkauksessa. Asia on periaatteessa yksinkertainen, merkissä on jokin kokonaisluku, joka kertoo, kuinka monta pakkausta pinoon saa laittaa. Merkintä pitää kuitenkin sisällään epävarmuuden, lasketaanko alin pakkaus mukaan ilmoitettuun lukumäärään. Nyt sain asiasta varman, ISO:n Japanin konttorista hankitun tiedon. Lukumäärä ei pidä sisällään alinta pakkausta, vaan se kertoo, kuinka monta samanlaista pakkausta saa pinota alimmaisen päälle. Jos n on 4, saa viidestä pakkauksesta muodostaa pinon.

Virheellisen tulkinnan mahdollisuus on huomioitu myös standardoimisorganisaatiossa ja aiheesta on tehty muutosehdotus. Ajatuksena on ollut selventää tekstillä, että numero ei sisällä alimmaista pakkausta. Asia ei kuitenkaan ole vielä edennyt, sillä amerikkalaiset ovat vastustaneet, sillä heidän standardinsa ASTM D5445 ilmoittaa numeron sisältäen alimmaisen pakkauksen. Nyt kuitenkin tiedämme, mikä oikea tulkinta on.

Kiitokset minua sivistäneelle taholle!

Pinontamerkki

Pinontamerkki

Pakkausmerkinnät: PYR

7.9.2014

Pakkausmerkintöjä käsittelevät juttuni ovat olleet lukijoiden suosiossa. Erityisesti eurooppalaiset kierrätysmerkit kerää päivittäin yli kymmenen lukijaa. Kierrätykseen liittyy myös nyt käsiteltävä PYR-merkki. Pakkausalan Ympäristörekisteri, eli PYR, on yritys, joka edistää pakkausten hyötykäyttöä Suomessa. Yrityksille helpoin tapa hoitaa lakisääteiset hyötykäyttövelvoitteet on PYRin palveluiden hyödyntäminen. PYRille raportoidaan markkinoille tuotettu pakkausmäärä ja maksetaan hyötykäyttömaksut tämän perusteella.

PYRiin rekisteröityneillä yrityksillä on oikeus käyttää tuotteissaan PYR-merkkiä. Merkin rooli on lähinnä markkinointiin liittyvä ja sillä viestitään, että yritys hoitaa pakkausten kierrätykseen liittyvät lakisääteiset velvoitteet. Merkin käyttö ei ole pakollista ja sitä näkeekin käytettävän lähinnä kuluttajapakkauksissa. Merkkiä kannattaa käyttää vain sellaisissa pakkauksissa, mitä myydään Suomessa, sillä muihin Euroopan maihin tuotteita myytäessä tulee maksuvelvoitteet hoitaa kyseisen maan tuottajavastuuorganisaatiolle. Tästä syystä teollisuuspakkauksissa ei PYR-merkkiä viljellä, sillä niitä lähes aina toimitetaan useisiin maihin.

PYR-merkki säilyketölkin kyljessa. Blogisti voi luottavaisin mielin käyttää tuotteen ja kierrättää pakkauksen metallien joukossa tuntien prosessin olevan kunnossa.

PYR-merkki säilyketölkin kyljessa. Blogisti voi luottavaisin mielin käyttää tuotteen ja kierrättää pakkauksen metallien joukossa tuntien prosessin olevan kunnossa.

Turhat pakkausmerkit, osa 1

6.4.2014

Pakkauksiin painetaan toisinaan merkkejä, joiden ohjeistama toimintatapa on suurimmalle osalle ihmisistä muutenkin itsestään selvä. Toimitusketjussa on aina yksilöitä, jotka sortuvat virheelliseen toimintaan, mutta merkit tuskin heitä ohjaavat kaidalle polulle.

Laatikon päälle astumisen kieltävä merkki on hyvä esimerkki tarpeettomasta käsittelymerkistä. Normaalilla moraalilla varustetulle henkilölle on selvää, että esimerkiksi kuvan mikroaaltouunilaatikko ei ole tarkoitettu askellusalustaksi, mutta pakkausgrafiikasta päättänyt on todennut, että asiaa pitää erikseen alleviivata. Ehkäpä ajatuksena on, että mahdollisessa virhekäsittelyssä voidaan syy vierittää asianosaisen niskaan. Toisaalta laatikosta, jossa on kengänjälki pinnassa, voi reklamaation tehdä ilman kieltomerkkiäkin.

Merkki kieltää joko astumisten tai sitten rikkinäisen laatikon päällä seisomisen.

Merkki kieltää joko astumisten tai sitten rikkinäisen laatikon päällä seisomisen.

Kierrätysmerkit Euroopassa

2.10.2011

Pakkauksiin on perinteisesti kierrätysmerkin virkaa laitettu hoitamaan kolmesta nuolesta koostuva Möbiuksen rengas. Merkin tavoitteena on kuvata, että materiaali on kierrätettävissä. Merkki sinänsä ei ota kantaa siihen, miten kierrätys tulee tapahtua. Kansalaisen tuleekin itse tunnistaa materiaali ja hoitaa asiat oikein. Pahvien tapauksessa näin yleensä käykin. Useimmissa maissa tällä merkillä ei ole lainsäädännön näkökulmasta roolia.

Nuolimerkki ilman lisäohjeita

Nuolimerkki ilman lisäohjeita

Pakkausdirektiivi määrää, että merkinnät on oltava, mutta ei mene yksityiskohtiin. Sen sijaan direktiivi velvoittaa tekemään ohjeistuksen myöhemmin.

Pakkauksiin on niiden keruun, uudelleenkäytön ja hyödyntämisen, mukaan lukien kierrätys, helpottamiseksi merkittävä niissä käytetyt materiaalit, jotta ne voidaan tunnistaa ja luokitella kyseisellä teollisuuden alalla.

Euroopan Unionin virkamiehet ovat aktivoituneet. He ovat julkaisseet päätöksen 97/129/EC, joka ohjeistaa kierrätysmerkkien sisällön. Dokumentissa mainitaan, että se on ensivaiheessa vapaaehtoinen. Ensivaihe on tietääkseni edelleen menossa.

Muovien osalta 97/129/EC on yleisessä käytössä. Tavallinen kansalainen ei pakkausmuoveja toisistaan erota, joten käyttö on erittäin perusteltua. Muovien numerointi päätöksessä vastaa ISO 1043:a. Päätös sisältää myös muiden yleisten pakkausmateriaalien numeroinnin. Aaltopahvi esimerkiksi on numero 20 ja lisäviite PAP. Numero on näistä painavampi informaatio. Paperipohjaisissa materiaaleissa merkin käyttö on selvästi harvinaisempaa kuin muoveissa. Jos kuitenkin pakkauksen merkinnät halutaan EU:n suositusten mukaisiksi, kannattaa dokumentin ohjeita seurata.

97/129/EC:n mukainen merkintä PET-muoville.

Yleisesti näkee pahvisia pakkauksia, joissa ei ole mitään painatusta. Linjana olen itsekin usein pitänyt, että pahvit osataan kierrättää ilman erillisiä merkkejä. Jos pakkausta ei muuten paineta, ei siihen silloin laiteta kierrätysmerkkiä. Tämä linjaus ei kuitenkaan saa EU:n päämajasta tukea, joskaan se ei ole suoraan vastoin 97/129/EC ohjeistusta.


%d bloggaajaa tykkää tästä: