Bentseeniä ja tolueenia poistava kuiva-aine

21.8.2016

Ostin kesällä jotain, jonka mukana tuli kuiva-aineena Plantpack-pussi. Pakkausalan asiantuntijatyyliin ostos on unohtunut, mutta pakkaus on jäänyt mieleen. Pussissa oli komea logo päällä, joten piti katsoa heidän sivuiltaan, onko siinä jotain mainostamisen arvoista, ja olihan siinä. Plantpack-pussi ei suojaa tuotetta ainoastaan kosteudelta, vaan myös tolueenilta ja bentseeniltä. En ole koskaan törmännyt tarpeeseen rakentaa suojausta näitä vastaan, joten asiaa piti tutkia tarkemmin.

Löytämäni tutkimuksen mukaan yli 10 %:ssa merikonteista on terveydelle vaarallisia määriä kemikaaleja ja vaara kohdistuu pääasiassa konttien käsittelyssä työskenteleviin ihmisiin. Konteissa esiintyy metyylibromidia estämässä hyönteisten leviämistä ja erilaisia muita kemikaaleja, jotka vapautuvat konteissa olevista tuotteista. Bentseeniä ja tolueenia tulee muun muassa nahkatuotteista. Plantpack tehoaa kosteuden lisäksi vain bentseeniin ja tolueeniin, joten yleiseksi avuksi ei pusseista konttien käsittelyturvallisuuden lisäämisessä ole. Kontin tuulettaminen puhaltamalla vaikuttaisi tehokkaammalta tavalta, sillä se poistaa myös muut kaasut.

Plantpack on kasvipohjainen tuote. Useimmat kuiva-ainepussit sisältävät silicaa tai bentoniittisavea. Silican ongelmana on heikko kierrätettävyys, johon Plantpack markkinoinnissaan vetoaa. Kasvipohjainen tuote on kompostoituva, mutta myös savipohjaiset tuotteet ovat ympäristöystävällisiä.

Tuotteen suojaamisessa pussin tyyppiä tärkeämpi tekijä lienee kuiva-aineen oikea määrä. Kontissa voidaan käyttää konttitason suojausta ripustamalla seinille isoja kuivaimia, joiden määrä on yleensä ohjeistettu valmistajan toimesta. Yksittäistä tuotetta suojattaessa joudutaan käyttämään kosteusbarrieria ilmatilan sulkemiseksi, sillä muutoin saattaa syntyä tilanne, että kontissa on vain pieni määrä kuiva-ainetta ja tilan ollessa muutoin avonainen pari pikkuista pussia yrittää kuivata koko kontin. Lopputuloksena on vettyneet pussit, jotka varmasti pitävät tuotteen lähialueen kosteana.

Siinä sitä on!

Siinä sitä on!

Hyvä ja halpa

26.6.2016

Hyvä ja halpa on varsin napakka speksi pakkaussuunnittelulle. Halpa hinta materiaaleille on melko selkeä tavoite, varsinkin jos saa vähän jotain vertailutietoa, mutta hyvä onkin vaikeampi tapaus. Kuljetuspakkausten tapauksessa pakkauksen hyvyyttä pitää tarkastella useammasta suunnasta.

Kustannuksiin vaikuttavat olennaisesti materiaalihinnan lisäksi pakkaustyö ja kuljetuskustannukset. Tyypillisesti nämä muodostavat suuremman summan kuin materiaalihinta, joten suunnittelussa tuleekin tunnistaa kustannusrakenne ja pyrkiä optimoimaan pakkaus sen perusteella. Erityisesti lentorahdin tapauksessa kannattaa pakkauksen koko ja paino ottaa tarkasteluun ja hakea rahdituspainon kannalta paras ratkaisu.

Asennuksen huomioimalla voidaan vähentää asennuspaikalla käytettävää aikaa ja saada laitteet nopeammin käyttöön. Nyrkkisääntö on, että asennus on kaikkein kalleinta työtä, joten pakkauksen tulee tukea asennustyötä, vaikka tämä lisäisikin pakkaamossa tehtävää työtä. Työn osalta kannattaa noudattaa periaatetta, että kaikki mahdollinen työ siirretään asennukselta tehtaalle ja kaikki tehtaalla tehtävä työ, mitä voidaan välttää, vältetään. Tähän voidaan erityisesti vaikuttaa rakenneratkaisuilla ja osien järjestyksellä.

Brändi korostuu kuluttajapakkauksissa, mutta myös teollisuuspakkauksissa pakkauksella voidaan rakentaa mielikuvaa tuotteesta. Painatuksen lisäksi mielikuvaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi materiaalivalinnoilla ja pakkauksen käytettävyydellä. Tavoitteena on saada käyttäjälle mahdollisimman hyvä mielikuva tuotteesta pakkauksen avaamisvaiheessa.

Pakkauksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojata tuotetta. Mikäli tuote hajoaa, ei pakkaus ole tehnyt tehtäväänsä. Toki kaikkia vaurioita ei ole mielekästä estää, sillä silloin mentäisiin jo ylipakkaamisen puolelle, mutta pakkauksen tulee suojata riittävästi, jotta normaalissa käsittelyssä ei vaurioita synny.

Hyvä ja halpa saadaan valitsemalla oikein osa-alueiden painotukset suunnittelussa.

Pakkaussuunnittelun osa-alueet voidaan kuvata näin. Kuva on RD Velhon markkinointimateriaalia.

Pakkaussuunnittelun osa-alueet voidaan kuvata näin. Kuva on RD Velhon markkinointimateriaalia ja luultavasti allekirjoittaneen tekemä, koska se kuvaa asian niin hyvin.

Innovaatiot pakkaussuunnittelussa

5.6.2016

Innovaatioista on LinkedInissä hauska kirjoitus. Jutun perusviesti oli, että isot lääkefirmat eivät halua innovatiivisia pakkauksia, vaan säilyttää vanhan tyylin vähän paranneltuna, mutta haluavat silti aloittaa innovaatiohankkeita. Onneksi kaikilla aloilla ei ole tällaista toimintamallia ja olenkin päässyt työuran aikana mukaan muutamaan hankkeeseen, jossa on kehitelty täysin uudenlainen pakkaustapa.

Tuotekehitys voidaan jakaa karkeasti neljään vaiheeseen:

  • teknologiakehitys
  • tuotteistaminen
  • toimitussuunnittelu
  • ylläpito

Suurin osa tuotekehitystyöstä lienee tuotteistamisvaihetta.  Siinä on olemassa teknologia, jota hyödynnetään ja suunnitellaan tuote, jota voidaan toimittaa asiakkaille. Näissä hankkeissa on tiukat aikataulut, eikä aikataulussa pysyminen mahdollista sellaisten ratkaisujen kokeilua, joissa epäonnistuminen on todennäköistä. Joudutaan turvautumaan tunnettuun tekniikkaan, jolloin innovaatiota ei synny.

Innovatiivisille tuloksille on kokemukseni mukaan yhteistä, että ne tehdään omana projektinaan. RD Velhon pakkaussuunnittelutiimissä on koeteltu tekniikkaa, jossa uudenlaista pakkaustapaa kokeillaan olemassa olevaan tuotteeseen ja tuotantoon. Ensimmäisessä vaiheessa joukko suunnittelijoita kehittää itsenäisesti uusia ajatuksia, millainen pakkaus voisi olla. Tämän jälkeen ideat esitellään ryhmälle ja niitä jatkojalostetaan. Parhaat ideat viedään protoasteelle ja todennetaan toimivuus.

Protoilun jälkeen voidaan toteuttaa koelähetykset ja saada kentältä palautetta pakkausten toimivuudesta. Kun ideaa kokeillaan tuotannossa olevalle tuotteelle, saadaan pilotointi järjestettyä tehokkaasti. Tuotekehityshankkeissahan tuotanto lähtee yleensä aika hitaasti käyntiin, jolloin palautteen saaminen kestää turhan pitkään.

Innovaatioprojektit kannattaakin eriyttää omiksi hankkeikseen ja todentaa niiden toimivuus olemassa olevan tuotannon kanssa. Kun hankkeesta on saatu hyviä tuloksia, voidaan ideaa hyödyntää menestyksekkäästi seuraavassa tuotekehityshankkeessa.

Innovaatiot tulevat harvoin välähdyksinä.

Innovaatiot tulevat harvoin välähdyksinä.

Pakkauslaakson raportti

22.5.2016

Pakkauslaakso-hankkeen ensimmäisen vaiheen raportti on nyt luettavissa Pakkaus -yhdistyksen sivuilla. Johanna Nikunen ystävällisesti laittoikin linkin jo hankkeesta kertovan postauksen kommentteihin, mutta kommentit eivät erityisesti ponnahda silmille tällä asettelulla.

Nyt on hyvä hetki tutustua ajatuksella Pakkauslaakso -ekosysteemin ideaan ja miettiä, olisiko siinä hyvä olla mukana. Tavoitteenahan tässä vaiheessa on löytää halukkaita yhteistyökumppaneita ja muodostaa näistä arvoa tuottavia ketjuja, jotka vievät Suomen pakkausalaa eteenpäin.

http://www.pakkaus.com/ajankohtaista/

Parcelcopter ilmasiltana

15.5.2016

Miehittämättömien ilma-alusten käyttö pakettien toimituksessa hankalilla seuduilla näytetään otettavan vakavasti DHL:llä. Parcelcopter 3.0 on kokeilu, jossa pientä rahtia toimitetaan kahden maa-aseman välillä. Toinen maa-asema on vuoristossa alueella, jonne on maata pitkin vaikea päästä. Kokeilussa maa-asemat asettavat automaattisesti laatikon kyytiin ja poistavat sen. Kopteri lentää asemien välillä itsenäisesti.

Toistaiseksi laitteiden kantokyky on melko vaatimatonta, sillä rahdin rajoitteet ovat 2 kg ja 4,4 litraa. Kantokykyä olisi teknisesti helppo lisätä, mutta varmaan näin alussa halutaan riskinhallintamielessä pysytellä kevyemmissä laitteissa.

Ajatuksena kopterin ajaminen kahden pakettiautomaatin välillä on hyvä. Suomessakin kokeiltu malli, jossa kopteri laskeutuu sopivalle aukiolle ja jättää paketin sinne, on paljon hankalampi toteuttaa. Tilanne, jossa kopteri menee tiettyyn koordinaattipisteeseen ja etsii alueelta sopivan laskeutumispaikan on melko vaativa toteutettava. Riskinä on, että kopteri törmää johonkin laskeutuessaan ja matka päättyy.

Itse en pidä todennäköisenä, että koptereiden käyttö yleistyisi tiheästi asutuilla alueilla, sillä autolla kuljettaminen on aika kätevää ja halpaa. Vuoristoissa, merialueilla ja muilla vaikean kulkuyhteyksien seuduilla tällä innovaatiolla on taloudellinen menestymismahdollisuus. Suomessa näitä ei ihan heti nähdä, sillä Suomen uusi liberaaliksikin kehuttu RPAS-määräys kieltää kovin monenlaisen toiminnan, käytännössä myös automaattisesti lentävät pakettikopterit.

Parcelcopter 3.0 lähestyy automaattia. http://www.dpdhl.com

Pakkauslaakso -ekosysteemin tapaaminen

7.5.2016

Pakkauslaakso -ekosysteemin kokous keräsi pakkausalan ihmisiä koolle keskiviikkona 4.5.2016 Pöyryn tiloihin Vantaalle. Ekosysteemin tavoitteena on koota yhteen suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia kehittämään pakkausalaa. Yhteistyön avulla voidaan muodostaa ketjuja perustutkimuksesta ja innovoinnista aina kaupallistamiseen saakka. Tällä tavoin voidaan luoda uutta liiketoimintaa ja skaalata sitä kansainvälisille markkinoille.

Tekes on nostanut kuusi osa-aluetta biotalouden vientitähdiksi, josta pitäisi syntyä megaluokan liiketoimintoja, jotka uudistavat suomalaisia elinkeinoja. Pakkausalalla on tunnistettu mahdollisuus yhdistää metsäteollisuuden tuotteet, älykkyys ja digitaaliset palvelut uudenlaisiksi pakkausalan toiminnoiksi. Pakkauslaakso -ekosysteemin tehtävänä on konkretisoida tätä.

Tällä hetkellä tavoitteena on löytää yrityksiä, jotka haluavat mukaan kehittämään toimintaansa yhdessä muiden kanssa. Pakkauslaakso-hankkeelle on myönnetty Tekes-rahoitusta esiselvitykseen, jonka tuottama materiaali jaettiin osallistujille. Materiaali on julkista, mutta en onnistunut löytämään sitä sähköisenä versiona (tässäkin kai haetaan nostetta paperiteollisuudelle). Toisen vaiheen rahoitushakemus on tarkoitus jättää syksyllä. Siihen mennessä ekosysteemin pitäisi muodostaa näkemys, mitkä ovat kärkihankkeita, joita lähdetään edistämään.

Pakkauslaakso on muotoillut missiokseen seuraavaa:

Pakkauslaaksosta muodostuu virtuaalinen ja fyysinen kokonaisuus tukemaan Suomen pakkausalaa

Onnistuakseen hankkeen osallistujien tulee löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joista kuluttajat ja teollisuuden asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Tämä lienee vaikeinta, mutta kun siinä on onnistuttu, voidaan katsoa, millaista osaamista näiden palveluiden tuottamiseen tarvitaan. Osaamisen kehittämiseen on verkosto mainio työkalu, sillä ekosysteemin idea on törmäyttää erilaisia yrityksiä, jotka yhdessä kehittävät kokonaisuuksia. Tällä tavoin suomalaiset yritykset voivat saada aikaan jotain uutta ja erilaista, jolla pärjätään globaaleilla markkinoilla.

Ekosysteemi ei ole vielä valmis, vaan keskiviikon tapaaminen oli vasta aloitus. Mikäli ekosysteemi kiinnostaa, ehti siihen vielä hyvin mukaan. Tietoa on vielä jaossa kovin niukasti, mutta toivottavasti Pakkauslaakso saa pikapuoliin jonkinlaisen nettisivun, jossa taustoista ja tulevista tapahtumista kerrotaan.

Tapahtumasta otettu kuva löytyy sosiaalisesta mediasta. RD Velho edustus näkyy ihan etualalla, kun Marvacon Kai Lankinen ikuisti osanottajajoukon tweettiin.

Kuusi muutosta, jotka säästävät rahaa

16.4.2016

Tuotteiden kustannusjahdissa myös pakkaukset ovat kiinnostuksen kohteena. Pakkaukset ja logistiikka eivät välttämättä ole tuotteen kustannusrakenteessa kovin suuri asia, mutta silti näistäkin voidaan saada merkittäviä säästöjä, kun toimintaa hieman optimoidaan. Logistiikkaan keskittynyt DC Velocity –verkkosivusto on julkaissut hyvä jutun, jossa kerrotaan kuusi vinkkiä, joilla saa säästettyä rahaa.

Vinkit ovat seuraavat:

  1. Pienennä tuotepakkausta
  2. Muuta tuotteiden määrää kuljetuspakkauksessa
  3. Muuta kuljetuspakkauksen kokoa
  4. Jätä rako läppiin
  5. Optimoi laatikkosetin mitat
  6. Käytä parempilaatuista pahvia

Tehostusta on pääosin haettu nimenomaan logistiikan näkökulmasta. Useimmissa vinkeissä pyritään maksimoimaan lavalle menevien tuotteiden määrä, sillä kuljetuksen hintahan ei yleensä muutu, vaikka tuotteita lavalle lisäisikin. Parempilaatuinen pahvikin liittyy kuljetustehokkuuteen. Parempi pahvi tarjoaa paremman suojauksen lisäksi paremman pinottavuuden, jolloin lavoille voi kasata korkeamman pinon tai lavoja voi pinota päällekkäin tilankäytön maksimoimiseksi.

Vinkki neljä, eli aukko on hieman poikkeuksellisempi ajatus. Aukko on tarkoitus jättää laatikossa läppien väliin, jolloin arkkikoko pienenee ja laatikon hinta vastaavasti laskee. Esimerkissä Wal-Mart muutti murojen kuljetuslaatikkoa siten, että arkkikoko pieneni 20 %. Tämä tuotti miljoonan dollarin vuosisäästön. Kelpo muutos!

Alkuperäinen juttu löytyy osoitteesta: http://www.dcvelocity.com/articles/20160309-six-small-packaging-changes-that-can-save-big-money/

IATA päivitti lithiumakkujen kuljetusmääräyksiä

10.4.2016

Lithiumakkujen lentorahtiin liittyvät määräykset kiristyivät jälleen, kun IATA julkaisi uudet vaatimukset. Muutos koskee akun varaustilaa, kun kuljetetaan pelkkiä Lithiumioniakkuja. Uuden määräyksen mukaan akun varaustila saa olla korkeintaan 30 % nimelliskapasiteetista. Lisäksi pelkkien lithiumioniakkujen kuljettaminen matkustajakoneissa on kokonaan kielletty. Säädöksen mukaan akkuja saa edelleen kuljettaa laitteen mukana myös matkustajakoneessa. Myöskään varaustilavaatimus ei koske laitteessa tai laitepakkauksessa olevaa akkua.

Säädösten kehityksessä on ollut selkeä suunta: Ne kiristyvät koko ajan. Toistaiseksi pienehköjä akkuja saa kuljettaa kohtuullisen helposti laitteen mukana, mutta logistiikkaketjun sisältäessä lentorahtia kannattaa pelkkien akkujen kuljettamista välttää. Rahtikonevaatimus tekee operoinnin erityisesti suomessa hankalaksi, sillä rahtikoneita ei lähde täältä joka tunti. Myös varaustilavaatimus edellyttää lataamista toimitusketjussa, jos akut ovat matkalla pitkään, sillä lithiumakku tuhoutuu varaustilan päästessä liian pieneksi.

Kirjoitin aiemmin siitä, että jo tuotekehitysvaiheessa kannattaa vakavasti miettiä, kuljetetaanko akut irrallaan vai laitteessa. Toisaalta myös logistiikkaketjua kannattaa pohtia. Trendinä on selvästi ollut, että vaatimukset kiristyvät, enkä jaksaisi yllättyä, jos vaarallisten aineiden luokkaan 9 menevien akkujen kuljettaminen matkustajakoneissa loppuisi kokonaan. Nyt jo kannattaa asiat suunnitella niin, että toimitukset eivät muuttuvien määräysten vuoksi esty.

Cargo Aircraft Only-lappuja kuluu jatkossa enemmän. IATA näitä myy, jos ei keksi muualta ostaa. Kuvan lainasin myös IATAlta.

Cargo Aircraft Only-lappuja kuluu jatkossa enemmän. Kuvan lainasin IATAn sivuilta.

 

ISO 780 päivittyi

3.4.2016

Pakkausten käsittelysymboleja ohjeistava standardi ISO 780 päivittyi vuoden 2015 lopulla. Standardissa on pidemmän aikaa ollut yksi käytännön tekemisen kannalta epäselvä kohta, nimittäin pinoamismerkinnän raja. Standardi ei kovinkaan selkeästi kerro, sisältääkö luku alimman pakkauksen vai ei. Aiemmin kirjoitinkin asiasta.

ISO 780:n pinontasymboli on peräisin standardista ISO 7000, joka kuvaa tuotteissa käytettävät graafiset symbolit. Tämän standardin taustamateriaaleista selviää, että luku ei sisällä alinta pakkausta. Ongelmalliseksi asian tekee, että vastaava ASTM-standardi selkeästi kertoo luvun sisältävän alimman pakkauksen. Näin ollen sama symboli kuvaa eri asiaa mantereesta riippuen. Sekaannuksen välttämiseksi ISO 780 standardissa olisi hyvä kertoa selkeästi, miten asia on ja mieluiten saattaa se yhdenmukaiseksi ASTM-standardin kanssa.

Stacking limit by number
To indicate that the items shall not be vertically stacked beyond the specified number, either because of the nature of the transport packaging or because of the nature of the items themselves.

Lopputulos oli kuitenkin laiha, sillä tätä kohtaa ei onnistuttu ISO780:2015 eikä ISO7000:2014 -versioissa tarkentamaan. Ehkä asia selvenee seuraavalla kierroksella kymmenen vuoden päästä?

Tältä se näyttää. Lähde:www.iso.org

Pahviset kuormalavat

19.3.2016

Pahviset kuormalavat hiipivät hitaasti mutta varmasti perinteisen puuvaihtoehdon rinnalle, kuten aiemminkin kirjoitin. KraftPal on esimerkki yrityksestä, joka kehittää aktiivisesti puisen lavan korvaajaa. Teknisenä ongelmana pahvilavassa on sen mekaaninen kestävyys lastinkäsittelyssä. Staattisessa tilanteessa kuormankanto on hyvä, mutta raahauksessa tahtovat osat putoilla pois. KraftPalin lavoissa on kestävyyttä tavoiteltu rakenneratkaisuilla siten, että pahvia on taiteltu ja liimattu eri tavoin jalkojen ympärille. Näin rasitusta saadaan jaettua muuallekin kuin yksittäiseen liimasaumaan, jonka vauriomekanismina tapaa olla kartongin palstautuminen.

Huomioni kiinnittyi ensimmäiseksi KraftPalin AF-1 -lavaan, joka on tarkoitettu lentorahtiin, kuten nimikin kertoo. Lavassa huomio kiinnittyy erikoiseen muotoon, jossa päädyt on viistetty. Pakkaussuunnittelun yksi tärkeä osa-alue on kuljetusvälineiden tilan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. AF-1:ssä on keskitytty nimenomaan lentorahdin tilankäyttöön valitsemalla lavan mitat siten, että ne täyttävät lentorahdin alustan mahdollisimman hyvin. Mittoja en löytänyt, mutta veikkaisin lavan pituuden olevan 152 cm ja leveyden 81 cm, jolloin tyypilliselle lentopalletille menee tarkasti kaksi lavaa. Toinen suuri hyöty on lavan keveys. AF-1:n kehutaan olevan 65 % kevyemmän kuin puisen lavan. Tämä tarkoittaa lähes aina suoraan säästöä lentorahdin kustannuksissa.

Markkinoinnissa tuodaan vahvasti esiin ympäristönäkökohdat. Kierrätysvaiheessa pahvia voi aina hyödyntää uudestaan raaka-aineena. Puun kohdalla ei yleensä näin ole, vaan puumateriaali joudutaan hyödyntämään energiana tai jopa viemään kaatopaikalle. Raaka-aineena hyödyntäminen on aina parempi vaihtoehto. Markkinointi on kyllä vähän amerikkalaistyylistä, sillä aaltopahvin sanotaan olevan harvoja pakkausdirektiivin hyväksymiä materiaaleja. Parhaan terän tuosta lausumasta vie fakta, että puu on samassa kategoriassa. Pieni hehkutus kuitenkin sallittaneen, sillä 4 kg pahvilava on parempi kuin 25 kg puulava.

KraftPal AF-1-lava. Nelitie ja kaikki muutkin herkut. http://www.kraftpal.com