Posts Tagged ‘pakkaus’

Ripustuksen kestävyys

26.5.2013

Kaupassa myytävien kartonkipakkausten yksi perushaasteista on saada ripustusaukko tarpeeksi lujaksi. Erityisesti ongelmia esiintyy silloin, kun tuote on painava. Ongelmia tulee myös silloin tuote on sellainen, että se otetaan useasti pois piikistä ja laitetaan takaisin. Jos reikä hajoaa, jää tuote myymättä.

Haltuuni joutui grillinsuojus, jossa oli päädytty käyttämään sulkijassa täysin kierrätetystä materiaalista tehtyä kartonkista sulkijaa. Huppu oli melko painava, joten ripustusreiät oli päätetty vahvistaa muovisella ruiskupuristetulla osalla, joka estää aukon repeämisen. Näyttää siltä, että muoviosat on painettu käsin paikalleen. Muovissa on ura, joka lukittaa vahvikkeen paikalleen.

Toinen ratkaisu on käyttää tarpeeksi korkealaatuista ensikuidusta tehtyä sulkijaa. Tällöin kartonki on niin lujaa, että repeäminen ei muodostu ongelmaksi. Ongelmaksi sen sijaan muodostuu hyvälaatuisen raaka-aineen saatavuus ja hinta. Pohjoismaissa riittää puhelu tukkuun ja tavaraa tulee. Aasiassa ja Itä-Euroopassa ensikuidun saatavuus on heikompaa. Hyvälaatuiset kartongit ovat tuontitavaraa ja hinta sen mukainen. Onkin yleisesti järkevämpää käyttää paikallisia materiaaleja ja tarvittaessa lisätä vahvisteet kasvavasta työmäärästä huolimatta.

Muovipuristeosilla vahvistettu pussinsuljin.

Muovipuristeosilla vahvistettu pussinsuljin.

Toptesterille ISTA-sertifikaatti

5.5.2013

Toptester on saanut ISTA:lta sertifioinnin 2A-testisarjalle. 2A testisarja pitää sisällään sääkaapissa tehtävän kosteus- ja lämpötilatestin, kompression, kaksi tärinätestiä ja pudotustestin. Sarja on tarkoitettu korkeintaan 68 kg tuotteelle. Testi simuloi käsin käsiteltävän pakkauksen kuljetuksenaikaista rasitusta.

Sertifiointi tarkoittaa sitä, että laboratoriolla on välineet ja osaaminen suorittaa testi. Tämän lisäksi heidän tekemällään testiraportilla voidaan anoa Transit tested-tunnusta pakkaukseen. Tunnuksella ei ole mitään käsittelyyn tai vastuukysymyksiin liittyvää statusta, joten sitä ei kovin usein näe käytettävän.

ISTA:n testisarjat on rakennettu siten, että vaatimustaso kasvaa numeron kasvaessa. 1A on käsin käsiteltävien pakkausten perustesti. 3A on rakennettu simuloimaan USA:n pakettijärjestelmän kuormitustasoa. 2A on näiden välimuoto, joka mielestäni on vaatimuksiltaan soveltuva yleiseen käyttöön 1A:n ohella. 3A:ssa pakkausten hinta nousee tarpeettoman suureksi, sillä testit ovat todella vaativia.

Testisarjat on rakennettu siten, että jos pystyy tekemään 2A-testisarjan, laitteisto soveltuu myös 1A:han. Uskoisin, että Toptesterillä on kyky suorittaa myös tietyissä tapauksissa 3A:n mukainen testi. Siinä tulee lisänä lähinnä tärinä kompression alaisena.

Toptesterin panostus ISTA-testeihin on todella tervetullut lisä suomalaiseen pakkaustestitarjontaan. Tähän asti testien perässä on matkustettu Tukholmaan. Ehkäpä jatkossa matkat suuntautuvat Rovaniemelle.

Transit tested-tunnus, joka voidaan anoa hyväksytysti testatulle pakkaukselle.

Jakelukeskuksen toiminta

14.4.2013

Pienten pakkausten kuljetusvaurioista kuriirilähetysten osuus on erittäin suuri. Syynä on osittain tietysti se, että kuriiritoimituksia on runsaasti. Toisaalta merkittävä osa pienistä pakkauksista kuljetetaan lavakuormina, jolloin käsittely on koneellista ja vaurioita tapahtuu vähän.

Lähetysten lajittelu jakelukeskuksissa tapahtuu käsin. Paketit mahdollisesti tunnistetaan automaattisesti, mutta ihminen poimii ne linjalta ja siirtää rullakkoon, joka on menossa haluttuun kohteeseen. Ongelmapisteenä on nimenomaan rullakoiden täyttö. Läheskään aina lajittelija ei jaksa kävellä rullakon viereen ja sijoittaa pakkausta huolellisesti rullakkoon.

Kun katsoo videoita jakelukeskuksista, ymmärtää, että käsittelymerkinnöillä ei ole mitään vaikutusta normaaliin toimintaan. Pakkaukset asettuvat painovoiman avustuksella sopivaan asentoon. Jos pieni heittäminen on hyödyllistä työn tehokkuuden kannalta, sitä tehdään. Tietysti löytyy myös tapauksia, jossa aina pakkaukset heitellään kohti määränpäätä. Youtubea selailemalla löytyy inhorealistia pätkiä.

Pienten tuotteiden pakkauksessa pitää tehdä päätös, pakataanko kaikki tuotteet kestämään kuriirilähetystä, vai kannattaisiko lavakuormana lähtevät pakata kevyemmin ja laittaa tukevampi pakkaus kuriiritoimituksiin. Mikäli kuriiritoimituksia on vain pieni osa, kannattaa lavalliset lähettää halvemmissa pakkauksissa ja tehdä järeämpi pakkaus kuriiritoimituksia varten. Toiminnan kannalta joustavinta on pakata normaalipakkaus suojaavamman pakkauksen sisään.

Jakelukeskuksen toimintaa voi katsella allaolevasta youtube-videosta. Sitä katsoessa herää kysymys, mikä on etualalla oleilevan leidin tehtävä.

Humoristisempi lopputoimitus.

RePack: Uudelleen käytettävät pakkaukset verkkokaupassa

16.3.2013

Suomen markkinoille on tullut yritys, jonka liikeideana on tarjota verkkokaupoille pantillisia pahvilaatikoita. Laatikoiden nimi on RePack. Ajatuksena on, että kuluttaja valitsee verkkokaupassa toimituspakkaukseksi RePackin ja maksaa siitä pantin. Kun pakkaus palautetaan, saa siitä panttia suuremman lahjakortin kyseiseen kauppaan. Toiminnassa on siis panttijärjestelmän lisäksi myös myynninedistämispiirteitä.

Pantin takaisinmaksu perustuu siihen, että johonkin tietojärjestelmään taltioidaan tieto jokaisen pakkausyksilön liikkeistä. Palautus tapahtuu taittelemalla loora kasaan ja pudottamalla se postin vietäväksi. Kun pakkaus saapuu takaisin lähtöpisteeseen, maksetaan pantti takaisin. Pakkaukset tarkastetaan ja ehjät laitetaan uudestaan kiertoon.

Toiminta on pakkausten ympäristönäkökulmia ajatellen esimerkillistä. Laatikko kestää käyttöä muutaman kerran. Elinkaaren loppupuolella se saattaa olla jo vähän nuhjuinen, mutta se ei haittaa toiminnallisuutta. Vastaavia panttijärjestelmiä on juomapakkausten lisäksi olemassa myös kuormalavoille ja kuljetuskonteille. Uskoisin, että kuluttajapuolen pienemmissä pakkauksissa näille on kasvava kysyntä.

Mikäli joku haluaa heti kokeilla pakkauksen toimivuutta, voi sellaisen saada GlobeHope-verkkokaupasta. Lisää tietoa aiheest: www.originalrepack.com

RePack laatikko. Kuva on lainattu osoitteesta www.originalrepack.com. Itse en olisi noin hienoa osannut ottaa.

RePack-laatikko. Kuva on lainattu osoitteesta http://www.originalrepack.com. Itse en olisi noin hienoa osannut ottaa.

Asennuksen huomioiminen pakkaussuunnittelussa

3.3.2013

Suunnittelussa on helpoin huomioida ne osa-alueet, jotka itse näkee. Teollisuuslaitosten laitteiden pakkauksissa huomio keskittyy helposti siihen, miten tuotannossa saadaan komponentit pakattua mahdollisimman helposti. Toinen helposti huomioitava seikka on osien järjestys pakkauksen näkökulmasta. Raskaat osat on järkevää laittaa alimmaiseksi ja kevyemmät päälle.

Kustannusten näkökulmasta työ, joka tehdään asennuspaikalla on aina kalliimpaa kuin työ, joka tehdään tehtaalla. Lisäksi asennuspaikalla on huonommat välineet, joten tuottavuuskin jää alhaisemmaksi. Näin ollen pakkaussuunnittelussa kannattaa huomio keskittää siihen, mitä asennuksessa tapahtuu.

Suunnittelun johtavana ajatuksena tulee pitää toimintaa asennuspaikalla. Komponentit tulee pakata asennusjärjestykseen. Näin asentajan ei tarvitse etsiä osia ja kadonneiden osien määrä vähenee. Rakenteellisesti pakkauksesta tulee monimutkaisempi, mikä nostaa hintaa. Samoin tuotannossa joudutaan järjestelemään osat uudella tavalla. Taloudellisten laskelmien avulla voidaan kuitenkin osoittaa asennuksen tuomat hyödyt.

Pakkaussuunnittelu ei ole tarpeellista yksinomaan suurivolyymiselle kappaletavaratuotannolle, vaan myös yksittäisissä isoissa laitetoimituksissa voidaan saada taloudellista hyötyä tehostamalla asennuksen toimintaa. Olennaista on huomata että hyöty syntyy tyystin muualta kuin materiaalikustannuksista.

Pakkausten elinkaarianalyysi

23.2.2013

Pakkaus on osa tuotetta, mikä johtaa tarpeeseen selvittää myös pakkausten aiheuttama ympäristörasitus osana tuotteen elinkaarianalyysiä. Billerud Korsnäs on helpottanut laskijan työtä tekemällä useista omista kartonkilaaduistaan laskelmat valmiiksi ja ilmoittanut ne netissä. Billerudin laskelmia voi hyödyntää tehtäessä koko tuotteen analyysiä, sillä pelkän pakkauksen tai kartongin analyysillä ei ole kovin suurta arvoa.

Laskelmissa on huomioitu olennaiset tiedot koko valmistusprosessissa kartonkitehtaan ovelle saakka. Myös kuljetuspakkaukset ovat mukana, mutta ei kuljetusta asiakkaalle. Raaka-ainevalmistajan tarjoamien tietojen lisäksi tarvitaan hieman dataa pakkausvalmistajalta ja toimitusketjusta, jotta saadaan koko pakkauksen elinkaarianalyysi tehtyä.

Elinkaarianalyysien teko on hankalaa, sillä tietoa tarvitaan runsaasti eri osapuolilta ja laskennassa joudutaan tekemään jonkinlaisia yleistyksiä, jotta saataisiin tuloksiakin. Suurin hyöty saadaan, kun laskentamallit pidetään vakiona ja tehdään kaikille pakkauksille laskelmat. Näin voidaan seurata pakkausten ympäristövaikutusten trendiä ja toivottavasti voidaan pitää käyrä laskevana. Yksittäisen laskelman arvo on melko vähäinen.

Laskelmien ilmoittaminen julkisesti netissä on järkevää toimintaa. Luvuissa tuskin on mitään salaista, mutta ne antavat hyvän kuvan yrityksen toiminnasta ja helpottavat tietoa tarvitsevien työtä. Suosittelen vastaavaa muillekin.

http://www.korsnas.com/en/Om-Korsnas/Foretaget/Sustainability/Miljovarudeklarationer/

Miten älyä voitaisiin hyödyntää kuljetuspakkauksissa

10.2.2013

Passiivisia indikaattoreita on käytetty kuljetusten seurannassa pitkään. Näiden hyöty on rajallinen, sillä ne eivät kerro määränpäässään milloin virheellinen käsittely tapahtui. Näin virheelliseen käsittelyyn syyllistyvää tahoa ei voida ohjata kaidalle tielle. Toisaalta iskuanturit eivät myöskään kerro, onko tuote rikki, sillä vaurioon johtavaa rasitustasoa ei useimmiten tunneta.

Älypakkausten kehittyminen mahdollistaa aktiivisten antureiden sijoittamisen pakkauksiin. Aktiivinen anturi tallentaa tapahtumat muistiin, jolloin saadaan talteen tapahtuman lisäksi aika. Tulevaisuudessa voidaan pakkauksiin varmasti integroida myös paikan määrittämiseen soveltuvaa älyä, vaikkapa matkapuhelinverkkoa hyväksi käyttäen. Mikäli järjestelmä rakennetaan sellaiseksi, että nämä tiedot siirtyvät tietojärjestelmään, voidaan pakkauksen kulkua seurata reaaliaikaisesti.

Seuranta mahdollistaa kuljetuksen ongelmapisteiden löytymisen ja virheelliseen toimintaan puuttumisen. Älyä hyödyntämällä pyritään muuttamaan kuljetusolosuhteita paremmaksi. Kun tällainen toiminta yleistyy, voidaan pakkauksia keventää ja näin saadaan sekä taloudellisia että rahallisia hyötyjä. Äly tuo linkin pakkaussuunnittelun ja logistiikan välille ja mahdollistaa pakkausten jatkuvan parantamisen.

Teknologia olisi jo olemassa, mutta business case ei taida olla vielä riittävä, jotta systeemit saataisiin kaikkiin pakkauksiin. Toistaiseksi on tyytyminen loggereihin, jotka pitää pyytää maailmalta takaisin. Uskon kuitenkin tekniikan kehittyvän niin, että kohta on saatavilla järkevän hintainen aktiivinen mittalaite.

Pakkauksia voidaan optimoida, kun tunnetaan tarkasti kuljetusolosuhteet.

Pakkauksia voidaan optimoida, kun tunnetaan tarkasti kuljetusolosuhteet.

Hyötyjen puute hidastaa älypakkausten yleistymistä

3.2.2013

Älypakkausseminaari keräsi viime viikolla parikymmenpäisen osallistujajoukon Otaniemeen. Älypakkausten kehittäminen on ollut toistaiseksi enimmäkseen perustutkimusta. VTT on panostanut erityisesti painettavan älyn kehittämiseen, seminaarissa VTT:tä edustikin neljä puhujaa. Käytännön sovellutuksissa teknisesti edistyksellisiä ratkaisuja tarjoaa Stora Enso. Heidän älypakkaussovellutuksensa ovat keskittyneet pääasiassa lääkepakkauksiin.

Heikki Seppä teki hyvän yhteenvedon koko tilaisuuden viestistä: Älypakkausten teknologia on nyt riittävän pitkällä. Seuraavaksi pitää kehittää tietojärjestelmät, joiden avulla niitä voidaan hyödyntää. RFID on hyvä esimerkki älykkäästä ominaisuudesta, jonka hyödyntäminen on hankalaa ilman toimivia tietojärjestelmiä. RFID käytännössä yksilöi jokaisen tuotteen, mutta inventaario ja muu tieto pitää tuottaa tietojärjestelmissä.

Markkinoille on tuotu erilaisia antureita, jotka visuaalisesti kertovat elintarvikkeen pilaantumisesta. Nämä ovat hyviä esimerkkejä pakkauksen älystä, joka ei tuo lisäarvoa toimitusketjussa, vaan pikemminkin haittaa. Tavaran tuottajan pitää lisätä pakkaukseen indikaattori, joka tietysti maksaa. Myöhemmin tuote kertoo kaupassa kuluttajalle, onko ruoka aloittanut pilaantumisprosessin. Kuluttajat toimivat siten, että he eivät ota tuotetta, joka kertoo pilaantumisen alkaneen, vaikka tuote olisikin vielä käyttökunnossa. Tämä käyttäytyminen johtaa suureen hävikkiin kaupassa. Näin ollen toimitusketjussa indikaattoreista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Oli miellyttävää havaita, että olemme teollisuuspuolella ottaneet laajasti käyttöön pakkausten aktiiviset ominaisuudet, kun kuluttajapuolella vielä mietitään, mistä hyöty syntyy. Teollisuudessa on usein tilanne sellainen, että tuotteet ovat hyvin kalliita, jolloin senttien tai jopa eurojen lisähinta pakkauksessa ei ole kriittinen. Tämä on mahdollistanut antureiden, RFID:n ja kemiallisten korroosiosuojamenetelmien yleistymisen.

OnVu lämpöindikaattori, joka kertoo, onko tuote altistunut lämmölle. Ne tuotteet, jotka ovat saaneet lämpöä, joutuvat roskiin, eli tieto lisää tuskaa. Lähde: http://www.bizerba-openworld.com

Automaattinen mittaus

1.1.2013

Logistiikkafirmat ovat havainneet, että asiakkaiden ilmoittamiin kollimittoihin ei kannata luottaa. Ilmeisesti on käynyt niin, että asiakkailla on ollut taipumusta pyöristää alaspäin. Ratkaisuna on kollien automaattinen mittaus logistiikkakeskuksessa. Systeemi toimii siten, että kolli kuljetetaan mittauspisteen läpi ja siitä otetaan äärimitat ja paino, joihin laskutus perustuu.

Mittauksen yleistyessä laskutuksen kannalta on merkityksetöntä, mitä rahtifirmalle ilmoittaa. Buukkauksen kannalta tilanne ei muutu, joten oikeellisuuteen kannattaa pyrkiä. Käytännössä tähän asti lavaylityksellä olevat eurolavat on laskutettu todellista pienempiin mittoihin ja asiakas on näin hyötynyt lavaylityksestä. Kone ei moisia pyöristyksiä harrasta, joten ylitykset laskutetaan normaalisti.

Pakkaussuunnittelun näkökulmasta pidän automaattista mittausta erittäin positiivisena asiana. Erilaiset lavaylitykset eivät mene kuljetuksessa ilmaiseksi, jolloin saadaan jälleen yksi peruste suljettua pois, miksi lavaylitys kannattaisi hyväksyä.

Nostojen välttäminen

18.12.2012

Pari viikkoa sitten kirjoittelin nostamiseen liittyvistä määräyksistä. Nostaminen on kiinnostava aihepiiri myös pakkaustyön joutuisuuden näkökulmasta, sillä erityisesti nosturilla tapahtuva nosto on yleensä hitain yksittäinen työvaihe pakkaamossa.

Nosturilla tuotteen pakkaukseen nostaminen vie helposti aikaa 3-5 minuuttia, sillä työvaihe vaatii harkintaa ja keskittymistä. Tämä aika voidaan useissa tapauksissa poistaa kokonaan tai lähes kokonaan prosessista siten, että tuote laitetaan pakkausalustalle kokoonpanon päätteeksi.

Valmistusprosesseissa on yleensä nosto kokoonpanojigiltä tai testauksesta. Koska työvaiheen keston kannalta ei ole kovin suurta merkitystä, mihin nosto päätyy, on järkevintä kohdistaa nosto siirtoalustan sijaan lopulliselle pakkausalustalle. Toki pakkauksessa kohdistaminen vie ehkä hieman enemmän aikaa, mutta kyse on huomattavan pienestä ajasta verrattuna ylimääräiseen nostoon.

Pakkausta suunniteltaessa kannattaakin tutustua tarkoin valmistusprosessiin ja miettiä saataisiinko pakkaamon työtä nopeutettua siirtämällä viimeinen nosto prosessissa aikaisempaan vaiheeseen ja liikuttamalla tuotetta lopullisella lavalla. Useimmiten tämä on mahdollista ja kannattavaakin. Normaalissa tapauksessa joudutaan hieman keskustelemaan tuotannon kanssa pienestä lisätyöstä, joka kokoonpanoon tulee, mutta kokonaisuuden pitäisi ratkaista.