Posts Tagged ‘pakkaus’

Pakkausalan ammattilehdet

16.2.2014

Tiedonjanoiselle pakkausalan ammattilaiselle ei välttämättä kotimainen Pakkaus-lehti riitä alan uutuuksien seurantaan. Ulkomaalaisista lehdistä esimerkiksi tieteellisen lähestymistavan omaava Packaging Technology and Science tarjoaa hyvää tietoa alan viimeisimmästä tutkimuksesta. Lehden lukemista on hidastanut vaatimaton parin tuhannen euron vuosikustannus.

Yliopistopalvelut ovat eräs suomalaisen yhteiskunnan hienoimpia piirteitä. Yliopistot tarjoavat kirjastopalvelunsa kaikkien käyttöön, mutta tietyt palvelut, kuten sähköiset lehdet on rajattu vain opiskelijoille. Tämä ei kuitenkaan ole kovin paha rajoite, sillä opiskelijoita ovat myös avoimessa yliopistossa opiskelevat. Aalto-yliopiston kirjaston lehtien lukuun tarvittavat oikeudet saa ilmoittautumalla jollekin avoimen yliopiston kurssille. Tämä maksaa 60 €, mikä on varsin kohtuullista koko sisältö huomioiden. Samaan hintaan voi sitten käydä sen kurssinkin.

Sähköisestä arkistosta löytyvät seuraavat pakkausalan lehdet:

  • Advanced packaging
  • Package printing and converting
  • Packaging digest
  • Packaging magazine
  • Packaging news
  • Packaging technology and science
  • Paperboard packaging

Pakkaukset tulevaisuudessa

9.2.2014

Pakkausmateriaalien kehityksessä voimakkaimpana muutoksen ajurina ovat erilaiset materiaalin tehokkaaseen käyttöön liittyvät seikat. Tällaisia ovat pakkausmateriaalin määrän vähentäminen, hävikin minimointi ja kierrätysasteen parantaminen. Pakkaussuunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa voimakkaasti materiaalin määrään.

Esimerkkinä keventämisestä on Innis & Gunn -panimon uusi pullo, jossa pullon painoa onnistuttiin suunnittelun ja oikean materiaalivalinnan avulla pienentämään 245 grammasta 195 grammaan. Tästä syntyy välittömiä kustannushyötyjä niin materiaali- kuin kuljetuspuolellakin. Lisäksi saadaan positiivinen markkinointiviesti nostamalla ympäristönäkökohdat esiin.

Materiaalien kehitys on jakaantunut kahteen osaan. Pakkausten kierrättäminen raaka-aineena vähentää ympäristökuormitusta ja säästää rahaa. Ongelmana kierrätyksessä on raaka-aineen ominaisuuksien heikkeneminen, jota tuotekehittäjät yrittävät minimoida. Paperipuolella alkaa olla aika poikkeuksellista, että pakkauskartongeissa ei olisi yhtään kierrätysraaka-ainetta. Täysin ensikuidusta valmistettuja kartonkeja käytetään vain erityistä lujuutta vaativissa kohteissa.

Kierrätysmateriaaleja kiinnostavampia ovat täysin uudet pakkausmateriaalit, jotka on tehty jonkin muun prosessin jätteestä. Esittelin aiemmin sienirihmastosta tehdyn vaimentimen, jossa raaka-aineena on viljan kuorintajäte. Se on mainio esimerkki siitä, miten jonkin toisen prosessin jätteelle saadaan uusi käyttötarkoitus, mikä tarkoittaa merkittävää raaka-ainesäästöä.

Uutena tulokkaana on palmuöljyn valmistuksen sivutuotteena syntyvän kasvijätteen hyödyntäminen paperin raaka-aineena. Palmusellun valmistaja Thai Gorilla Pulp kertoo, että heidän uusi raaka-aineensa on ominaisuuksien puolesta parempaa kuin kierrätyspaperi, mutta hinnaltaan houkuttelevampaa. Tällaiset uudet materiaalit muuttavat koko pakkausalaa, sillä hyvälaatuiset materiaalit, joiden hinta on matala ja ympäristökuormitus jopa positiivinen, ovat pakkausten käyttäjien näkökulmasta erittäin houkuttelevia.

Palmuöljyä tuottaessa syntyy sivutuotteena runsaasti kuitua. Lähde:www.packwebasia.com

Hiilijalanjälki kuluttajien mielikuvissa

2.2.2014

Pakkausten ympäristövaikutuksiin liittyvät keskustelut nojaavat hyvin voimakkaasti ihmisten mielipiteisiin ja uskomuksiin. Viime viikolla kirjoitin pakkausten elinkaarianalyysistä, joka on kelvollinen työkalu vertailtaessa erilaisia materiaalivaihtoehtoja pakkaussuunnittelussa. Työkalun avulla päästään eroon mielikuviin pohjautuvasta ajatusmallista, jossa muovi saa aina huonommat arvosanat kuin kuitupohjaiset materiaalit. Pienen ammattilaisjoukon käyttämät työkalut eivät kuitenkaan muuta suuren kansan ajatuksia.

Kuluttajilla on yleisesti sellainen mielikuva, että pakkaus on merkittävässä roolissa elintarvikkeiden ympäristökuormituksessa. Tämä johtunee siitä, että pakkaus joudutaan hävittämään itse ja syntyvän jätemäärän voi jokainen itse havaita. Mielikuva ei kuitenkaan ole oikea.

FutuPackEco-hankkeessa on tehty tutkimus pakkauksen roolista elintarvikeketjussa. Tutkimuksen mukaan elintarvikkeissa tyypillisesti valmistusprosessi aiheuttaa päästöistä noin 90 %, hävikki 5 %, pakkausmateriaali 4 % ja pakkauksen hävitys viimeisen prosentin. Taulukosta voidaan nähdä, että erityisesti lihan tapauksessa raaka-aineen tuotanto vastaa lähes kaikesta päästöstä.

Pakkauksen osuuden jäädessä marginaaliseksi pakkauksen rooli tuotteen suojauksessa nousee erittäin merkittäväksi. Pakkaustapaa valittaessa joudutaan kuitenkin hankalaan kompromissitilanteeseen. Huolellinen pakkaaminen olisi ympäristön näkökulmasta paras ratkaisu, mutta saattaa aiheuttaa tietämättömälle kuluttajalle väärän mielikuvan.

Ympäristövaikutuksen jakaantuminen elintarvikkeessa. Taulukon on laatinut F. Silvenius kumppaneineen.

Ympäristövaikutuksen jakaantuminen elintarvikkeessa. Taulukon on laatinut F. Silvenius kumppaneineen.

Hiilijalanjälki pakkauksen painolastina

26.1.2014

Hiilijalanjäljen laskennassa tai paremminkin elinkaarianalyysissä on suurin hype jo ohi, mutta asia on edelleen tärkeä. Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tutkittava kohde vapauttaa elinkaarensa aikana. Pakkauksen osalta elinkaaressa ajatellaan materiaalin valmistus, konvertointi, kuljetukset ja hävitys. B2B-alueella alleviivataan voimakkaasti koko elinkaaren aikaisia päästöjä.

LCA-esityksestä erinomainen esimerkki on KONEen Ecospace-hissin esite. Siitä ilmenee, miten kasvihuonekaasujen päästöt jakautuvat hiilidioksidin, typpioksidin ja rikkioksidin välillä. Merkittävää on huomata, että vain 10% päästöistä syntyy valmistusvaiheessa. On tunnettua, että metallituotteiden valmistus on huomattavasti energiaa kuluttavampaa kuin paperi- ja puutuotteiden valmistaminen. Näin ollen voidaan todeta, että pakkauksen osuus koko tuotteen elinkaaren aikaisista päästöistä on selvästi alle prosentti.

RD Velhon pakkaussuunnitteluosastolla olemme miettineet, miten LCA-analyysiä voitaisiin hyödyntää pakkaussuunnittelussa. Absoluuttisella arvolla ei ole juurikaan merkitystä. Se voidaan liittää osaksi koko tuotteen analyysiä, jos laskentamenetelmät ovat samoja. Pelkällä pakkausten CO2-luvulla ei tee mitään: Jos kerrotaan, että tulos on vaikkapa 3,2 kg ilman mitään vertailukohtaa, ei tiedolla ole arvoa.

Vertailu vanhaan pakkaukseen on hedelmällistä, jos ollaan tekemässä puhtaasti pakkausmuutosta. Näitä harvemmin tehdään, vaan tuote muuttuu myös, jolloin lähtökohdat eivät ole pakkausten välillä samoja. Paras tapa lienee vertailla erilaisia pakkauskonsepteja ja kasvattaa näin tietoutta erilaisten materiaalien suhteesta toisiinsa. Tällä tavoin voidaan suunnittelussa painottaa ympäristöystävällisempiä ratkaisuja, mutta kuitenkin niin, että LCA-vertailu on vain yksi parametri, joka vaikuttaa valittavaan pakkaustapaan. Laskelmat auttavat esimerkiksi yleisessä keskustelussa, onko pahvivaimentimet paremmat kuin muovivaimentimet. Samoilla painoilla ehkä ovat, mutta materiaalin tyypin lisäksi käytettävä määrä on hyvin merkittävä parametri.

Onkohan vihreä kierrätysmerkki mustaa ympäristöystävällisempi?

Amazonin jättilaatikko

12.1.2014

Amazonin jättimäinen laatikko on herättänyt hämmästystä netissä. Itsekin epäilin, että kyseessä on Photoshopin tuotoksia. Kuvan nähtyäni totesin heti, että kyseessä on joko feikki tai mainostemppu. Laatikko näytti teippauksen perusteella fefcon 0201-rakenteelta. Teippikin tosin olisi puolisen metriä leveää. Arkin leveyden tulisi olla noin 3,5 metriä. Tällaisia koneita tuskin on Amerikassakaan, vaikka siellä kaikki on suurta.

Laatikko on kokoluokaltaan sellainen, että noihin on tapana tehdä puurunko ja vaneripinnoitus. Ainakaan meidän projekteissamme ei kyllä olla tässä kokoluokassa käytetty teippisuljentaa. Kuvissa ei myöskään näy kuormansidontaa, joka tässä mittaluokassa nousee pakkauksen toiminnallisuudessa erittäin tärkeää rooliin. Näistä näkökohdista voidaan päätellä, että tuolla virityksellä ei ole toiminnallista merkitystä.

Recode-blogisti sai kaivettua esiin tiedon, että kyseessä on oikea kuva. Pakkaus on osa Amazonin ja Nissanin markkinointikampanjaa, jossa mainostetaan mahdollisuutta tilata Amazonin kautta Nissan Verso Note. Ilmeisesti laatikon sisällä on todellakin auto. Olettaisin kuitenkin tilanteen olevan sellainen, että ensin on laitettu auto lavalle ja sitten nostettu laatikko päälle. Veikkaisin, että jos Amazonista tilaa Nissanin, tuollaista laatikkoa ei tule mukana.

Nissan tulee! Lähde:www.recode.net

Innovointi

29.12.2013

Kehitystyö on nimensä mukaan työtä. Hyvät ideat harvoin ovat suoraan toteutuskelpoisia, vaan käyttöönotossa tarvitaan useita iteraatiokierroksia ja työssä joudutaan ratkomaan ongelmia, joita ei alussa tiedetty olevankaan. Kehitystyön luonteeseen kuuluu myös epäonnistuminen. Läheskään aina hyvät ideat eivät kanna loppuun asti, vaan suunnittelutyön edetessä havaitaan idean toteuttamiskelvottomuus.

Pakkaussuunnittelu päästään testaamaan ja viimeistelemään tuotekehitysprojekteissa siinä vaiheessa, kun tuote on niin pitkällä, että siitä on fyysisiä malleja olemassa. Muovituotteiden osalta vaaditaan vielä muotilla tehdyt muovit, jotta ne toimivat testeissä oikealla tavalla. Tässä vaiheessa ollaan niin lähellä tuotteen päätymistä valmistukseen, että pakkaussuunnittelun epäonnistuminen aiheuttaisi suuria ongelmia tuotannon käynnistyksessä.

Menestyneimmät kehityshankkeet, joissa olen ollut mukana, on tehty tuotannossa olevalle tuotteelle. Tällä tavoin voidaan pakkaus testata huolella ilman tuotekehityksen aikataulupaineita. Tuotteita on myös saatavilla testeihin silloin, kun niitä tarvitaan. Merkittävä hyöty pakkauksen suunittelusta olemassaolevaan tuotteeseen on realistisen vertailukohdan saaminen pakkaukselle. Uutta pakkausta voidaan suoraan verrata vanhaan niin hinnaltaan, mitoiltaan, suojaavuudeltaan kuin pakattavuudeltaankin.

Kehitysprojektin päästyä siihen pisteeseen, että testattu tekniikka on todettu toimivaksi, voidaan se pilottikäyttää tuotannossa. Näin saadaan käytännön kokemukset toimivuudesta toimitusketjussa. Pilotoinnin jälkeen voidaan uutta tapaa soveltaa seuraaviin tuotekehitysprojekteihin. Kun perusongelmat on ratkottu voidaan luottavaisin mielin toteuttaa konsepti tiukassa tuotekehityksen aikataulussa.

Ei ole lahjaa kahvaan katsominen

22.12.2013

RD Velho huolehti tänäkin jouluna työntekijöidensä ravintotilanteesta antamalla lahjaksi mainion einespaketin. Sisällöllisesti paketti oli aivan mainio, mutta laatikon suunnittelija ei ollut ottanut kahvan yksityiskohdissa huomioon massiivista sisältöä. Pikagallupin mukaan kahvan pettämisprosentti nousi huolestuttavan suureksi. Jollakin se ei ollut hajonnut.

Kahvan tekeminen pahvilaatikkoon on vaikeaa. Sivusin aihetta syyskuussa esittelemällä Scanstar-kilpailutyön, jossa kahva oli toteutettu muoviosalla. Yleisesti ottaen muoviset kahvat tai vahvikenauhalla toteutetut kahvat ovat kestäviä myös hieman painavammissa pakkauksissa. Pelkällä pahvilla toteuteut kahvat ovat toimivia vain keveillä pakkauksilla.

Laatikon rakenne oli Fefco 0713S, josta tekee erikoisen nimenomaan kahva. Ongelmana oli, että kahva repesi juuresta irti. Rakenne oli tehty siten, että se muodostui kahdesta kahvasta, mikä vahvistaa sitä jonkin verran. Käytännössä kaksinkertainen rakenne ei kuitenkaan läheskään tuplaa kestävyyttä, sillä niiden saaminen toimimaan täsmälleen yhdessä on mahdotonta. Yleensä ensin kantaa toinen ja kun se alkaa hajota, tulee toinen osa mukaan. Hajoaminen tapahtuu yleensä nopeina peräkkäisinä tapahtumina. Tässä tapauksessa kahvan toimintaa haittaa vielä se, että pystysuorissa osissa on paperin kuitusuunta poikittain.

Pahvi on C-aaltoista ja kaikki paperit ovat asianmukaisesti ensikuitua. Papereiden grammapaino on luokkaa 200 g/m^2. Jos kestävyyttä suunnittelupöydällä tarkastellaan puhtaan teoreettisesti, voidaan kahvalle laskea huomattavan suuri vetolujuus. SCA kertoo 200 -grammaiselle kraftlinerille poikkikuituun vetolujuudeksi 8,2 kN/m. 3 cm kaistale yksiaaltoista pahvia kestäisi 75 kg. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että marginaalia on valtavasti, koska kahvoja on kaksi ja sisältö ei kuitenkaan painanut kuin ehkäpä nelisen kiloa.

Monimutkaisemmat laskelmat ovat suunnittelussa epätodennäköisiä, joten repeämisriskiä ei ole helppo havaita ennen kokeilua. Yksinkertainen vetolujuuden tarkastelu ei paljasta vauriomekanismia. Vaurio syntyi siten, että kahva lähti repeämään tyvialueelta. Kriittiseksi parametriksi nousee repeämislujuus, jonka suhteen paperit ovatkin oikein päin. Kuivana pahvi olisi varmasti kestänytkin, mutta kylmäkuljetuksessa kosteus nousee korkeaksi, jopa kondensoivaksi. Tällöin paperin ominaisuudet heikkenevät, eikä kuivana tehdyt kokeilut enää ole paikkansapitäviä.

Varmin tapa korjata ongelma on käyttää muovisia kahvoja. Laatikossa käytetty pahvi on tuntumani mukaan riittävän hyvää kestämään muovikahvan rasitukset. Toinen vaihtoehto olisi käyttää suuremmalla kahvalla olevaa rakennettea, kuten Fefco 0217. Jos kahvoissa suunnitteluvaiheessa nousee epäilys kestävyydestä, voidaan käytännössä olla varmoja, että lujuus ei riitä. Tässä asiassa ei pidä olla optimisti.

Rakenne petti kriittisestä paikasta.

Rakenne petti kriittisestä paikasta.

Ympäristömerkinnät: PEFC ja FSC

15.12.2013

Kierrätysmerkkiaiheinen kirjoitukseni on saanut lukijoilta valtavan suosion. Tästä innostuneena päätin selvittää muita pakkauksissa esiintyviä merkintöjä. Näitä on lähinnä erilaiset raaka-aineiden ja tuotannon ympäristönäkökohtiin keskittyvät merkit.

Puumateriaalin osalta on tärkeää varmistua siitä, että puutavara on tuotettu kestävällä tavalla. Yrityksen imagolle on merkittävää haittaa, jos osoittautuu, että puu on kestämättömällä tavalla tuotettu. Tuskin mikään yritys haluaa aarniometsäaiheisia banderolleja pääkonttorinsa julkisivuun.

Hankkimalla puumateriaalin sertifioidusta metsästä varmistuu siitä, että hakkuutyö ei vaaranna ekologisesti tärkeitä metsäalueita ja työvoiman kohtelu on asiallista. Lisäksi sertifiointi varmistaa, että metsät eivät muutu puuplantaaseiksi ja kemikaalien käyttö pysyy kohtuudessa. Globaalisti metsistä on sertifioitu vasta 10 %, joten joissain maissa saattaa olla hankalaa saada sertifioitua puuta. Toisaalta näissä maissa riski saada epäeettisesti tuotettua puuta on korkea, joten sertifioidun puun hankkiminen lienee kuitenkin järkevää.

PEFC-sertifikaatti on saanut Suomessa vankan jalansijan. Metsistä suuri osa on sertifikaatin piirissä, sillä Metsänomistajien liittojen järjestämän ryhmäsertifioinnin avulla saadaan pienemmätkin tuottajat sertifioinnin piiriin. Suomessa PEFC-sertifioitua metsää on runsaat 20 miljoonaa hehtaaria. Suomen metsäpinta-ala on noin 26 miljoonaa hehtaaria, joten PEFC:n kattavuus on erittäin hyvä Suomessa.

PEFC-merkintä. www.pefc.fi

PEFC-merkintä. http://www.pefc.fi 

FSC on toinen yleinen metsäsertifikaatti, joskin globaalistikin pienemmän pinta-alan omaava kuin PEFC. Suomessa FSC-sertifioituja metsiä on noin 400 000 hehtaaria. Syy PEFC:tä vähäisempään määrään lienee se, että FSC-ryhmäsertifikaatteja ei ole kattavasti pienmetsänomistajille. Sertifikaatin ovat hankkineet lähinnä suuret metsäyhtiöt omille metsilleen.

FSC-merkintä. www.fi.fsc.org

FSC-merkintä. fi.fsc.org

Tavoitteiltaan PEFC ja FSC ovat yhteneväiset. Molemmat tähtäävät vastuulliseen metsänhoitoon. Yritysten kannattaa vaatia sertifioitua puumateriaalia, jotta imagoriski minimoituu ja toisaalta suurempi osa metsistä liitetään sertifikaattien piiriin. PEFC:tä ja FSC:tä ei ole tarpeen laittaa paremmuusjärjestykseen, vaan molemmat tarjoavat riittävän varmuuden siitä, että puumateriaali on asiallisesti tuotettua.

Kätevä korkki

8.12.2013

Pakkaussuunnittelu-blogin työryhmä, eli allekirjoittanut, jalkautui jokunen päivä sitten pakkausten pariin. Tämä tapahtui paikallisessa Citymarketissa, joka on pakkausten osalta todellinen graalin malja. Siellä näkee kaikkea hienoista kosmetiikkapakkauksista metyylibromidilla käsiteltyyn kiinalaiseen puuhun.

Kiinnostusta herätti tällä kertaa erityisesti uusi Valion 2 dl ruokakermapurkki. Purkin hienoutena on korkki, joka on laitettu vinosti taiteltuun kanteen. Pakkauksesta on saatu ilmeeltään näyttävä ja olettaisin saavutetun myös tilansäästöä verrattuna pystyssä olevaan korkkiin. Arvioni on, että laittamalla korkin suoran yläosan päälle joudutaan pakkauksen kokonaismittaa kasvattamaan enemmän. Suurempi vaikutus on varmasti ollut kuitenkin yleisilmeellä ja korkin käyttötuntumalla.

Korkkia ei saa keskitettyä sauman vuoksi, joten epäsymmetrisyys kannessa saa yleisilmeen paremmaksi. Kokonaisuudessaan korkki on sen verran iso elementti pakkauksen päällä, että rakennetta on varmasti jouduttu protoilemaan kerran jos toisenkin ennen tuotannollisen ratkaisun saamista.

Pakkaus on Tetra Pakin tuotantoa. Se ei ole varsinaisesti enää mikään uutuus, mutta merkittävää on pakkauksen päätyminen suomalaisiin maitotiskeihin. Pakkaus vaikuttaa ensituntumalta hyvältä, mutta pakkauksen erilaisuus ja järeähköt koneinvestoinnit tekevät käyttöönottopäätöksestä hitaan. Uuden innovaation suurin kynnys on käyttöönotto. Parhaillakaan keksinnöillä ei ole arvoa, jos ne jäävät myyntiesitteen koristeiksi. Käyttöönotossa vaaditaan uuden pakkauksen käyttäjältä rohkeutta tehdä käyttöönottopäätös. Oma mielipiteeni on, että Valion ratkaisu on sekä oikea että rohkea.

Uusi ruokakermapurkki.

Uusi ruokakermapurkki.

Pistemäinen isku

24.11.2013

Kuljetuspakkausten yleinen vauriotyyppi on pistemäinen isku, joka läpäisee pakkauksen. Erityisesti tästä ongelmasta kärsivät sellaiset lavakuormat, joissa tuotepakkaus on samalla kuljetuspakkaus. Pistovaurion jäljiltä pakkaus ei anna enää kovin laadukasta kuvaa tuotteesta. Käytettäessä erillistä kuljetuspakkausta saadaan vauriot usein pysymään kuljetuspakkauksen puolella, jolloin tuotepakkaus pysyy priimana.

Ongelmaa voidaan simuloida testillä. ISTA 3B-testisarjaan kuuluu, tosin vapaaehtoisena, pistemäisen iskun simulointi. Testi suoritetaan siten, että 1,4 kg painoinen 32 mm pyöristetyllä päällä oleva tanko asennetaan kahdella narulla roikkumaan. Pakkaus asetetaan heilurin viereen ja heiluri nostetaan radallaan 380 mm ylöspäin. Siitä paino päästetään mätkähtämään pakkauksen kyljeen ja lopuksi arvoidaan, menikö testi läpi.

Testin hyväksyntäkriteerinä käytetään yleensä tuotteen ehjänä pysymistä. Pakkauksen tulee siis suojata tuotetta niin, että heiluri ei pääse lyömään tuotteeseen. Toisaalta voidaan myös asettaa hyväksyntäkriteeri, jossa edellytetään, että kuljetuspakkauksen sisällä oleva tuotepakkaus pysyy vaurioitumattomana.

Perinteisten aaltopahville tehtävien testien kanssa ASTM:n iskutesti vastaa ehkä parhaiten Mullennia eli burst strength-testiä. Toinen vastaava testi on buncture resistance-testi, mutta se tehdään terävällä kärjellä, joten korrelaatio lienee Mullenia huonompi. Pohdittaessa, miten saada mahdollisimman hyvä puhkaisulujuus aaltopahvipakkaukseen, nousee pintalainerin hyvä laatu ja riittävä paksuus merkittävään rooliin.

Iskutestin suorittamisperiaate. Lähde: www.ista.org

Iskutestin suorittamisperiaate. Lähde: http://www.ista.org