Posts Tagged ‘kahva’

Liimattavat kantokahvat

29.11.2015

Kantokahvat nousevat pakkaussuunnittelussa säännöllisesti esiin. Huolellisesti toteutettuna niistä on enemmän hyötyä kuin harmia. Valitettavan usein näkee ratkaisuja, joissa kahva ei toimi toivotulla tavalla. Tutkin jokunen päivä sitten jälleen tarjolla olevia pakkaukseen kiinnitettäviä kahvaratkaisuja ja löysin 3M:n tarjonnasta mielenkiintoisen teipattavan kahvan.

Kahva on tehty siten, että tukevaan teippisuikaleeseen on laitettu liimapuolelle pätkä materiaalia kädensijan kohdalle. Kahva kiinnitetään teipin liimalla laatikkoon haluttuun kohtaan ja näin saadaan toimiva kantoapu vaikkapa vakiolaatikkoon. Esitteen mukaan järein hantaaki kestäisi noin 20 kilon kuorman, joten ratkaisu soveltuu myös vähän painavammalle tavaralle.

Merkittävin hyöty tällaisesta kahvasta on mahdollisuus käyttää huokeita vakiolaatikoita ja lisätä jälkikäteen kantomahdollisuus. Käytännön kokemusta minulla ei näistä vielä ole, joten en osaa sanoa miten kahva käytännössä toimii.

Tällaisessa nipussa ne toimitetaan. http://solutions.3m.com/wps/portal/3M/en_US/Adhesives/Tapes/Products/~/Carry-Handles?N=5486117&rt=r3

Ei ole lahjaa kahvaan katsominen

22.12.2013

RD Velho huolehti tänäkin jouluna työntekijöidensä ravintotilanteesta antamalla lahjaksi mainion einespaketin. Sisällöllisesti paketti oli aivan mainio, mutta laatikon suunnittelija ei ollut ottanut kahvan yksityiskohdissa huomioon massiivista sisältöä. Pikagallupin mukaan kahvan pettämisprosentti nousi huolestuttavan suureksi. Jollakin se ei ollut hajonnut.

Kahvan tekeminen pahvilaatikkoon on vaikeaa. Sivusin aihetta syyskuussa esittelemällä Scanstar-kilpailutyön, jossa kahva oli toteutettu muoviosalla. Yleisesti ottaen muoviset kahvat tai vahvikenauhalla toteutetut kahvat ovat kestäviä myös hieman painavammissa pakkauksissa. Pelkällä pahvilla toteuteut kahvat ovat toimivia vain keveillä pakkauksilla.

Laatikon rakenne oli Fefco 0713S, josta tekee erikoisen nimenomaan kahva. Ongelmana oli, että kahva repesi juuresta irti. Rakenne oli tehty siten, että se muodostui kahdesta kahvasta, mikä vahvistaa sitä jonkin verran. Käytännössä kaksinkertainen rakenne ei kuitenkaan läheskään tuplaa kestävyyttä, sillä niiden saaminen toimimaan täsmälleen yhdessä on mahdotonta. Yleensä ensin kantaa toinen ja kun se alkaa hajota, tulee toinen osa mukaan. Hajoaminen tapahtuu yleensä nopeina peräkkäisinä tapahtumina. Tässä tapauksessa kahvan toimintaa haittaa vielä se, että pystysuorissa osissa on paperin kuitusuunta poikittain.

Pahvi on C-aaltoista ja kaikki paperit ovat asianmukaisesti ensikuitua. Papereiden grammapaino on luokkaa 200 g/m^2. Jos kestävyyttä suunnittelupöydällä tarkastellaan puhtaan teoreettisesti, voidaan kahvalle laskea huomattavan suuri vetolujuus. SCA kertoo 200 -grammaiselle kraftlinerille poikkikuituun vetolujuudeksi 8,2 kN/m. 3 cm kaistale yksiaaltoista pahvia kestäisi 75 kg. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että marginaalia on valtavasti, koska kahvoja on kaksi ja sisältö ei kuitenkaan painanut kuin ehkäpä nelisen kiloa.

Monimutkaisemmat laskelmat ovat suunnittelussa epätodennäköisiä, joten repeämisriskiä ei ole helppo havaita ennen kokeilua. Yksinkertainen vetolujuuden tarkastelu ei paljasta vauriomekanismia. Vaurio syntyi siten, että kahva lähti repeämään tyvialueelta. Kriittiseksi parametriksi nousee repeämislujuus, jonka suhteen paperit ovatkin oikein päin. Kuivana pahvi olisi varmasti kestänytkin, mutta kylmäkuljetuksessa kosteus nousee korkeaksi, jopa kondensoivaksi. Tällöin paperin ominaisuudet heikkenevät, eikä kuivana tehdyt kokeilut enää ole paikkansapitäviä.

Varmin tapa korjata ongelma on käyttää muovisia kahvoja. Laatikossa käytetty pahvi on tuntumani mukaan riittävän hyvää kestämään muovikahvan rasitukset. Toinen vaihtoehto olisi käyttää suuremmalla kahvalla olevaa rakennettea, kuten Fefco 0217. Jos kahvoissa suunnitteluvaiheessa nousee epäilys kestävyydestä, voidaan käytännössä olla varmoja, että lujuus ei riitä. Tässä asiassa ei pidä olla optimisti.

Rakenne petti kriittisestä paikasta.

Rakenne petti kriittisestä paikasta.

Pahvilaatikon kahvat

29.9.2013

Scanstar-kilpailun finaalissa oli tänä vuonna Petersonin Norjassa kehittelemä kahvaratkaisu. Erilaisia muovikahvoja on laatikoissa ollut ennenkin, mutta uutena asiana Petersonilla on keksitty käyttää samaa kahvaa sulkemaan laatikko. Kahvan asentaminen vie joka tapauksessa jonkin verran aikaa, joten käyttämällä samaa osaa suljentaan saadaan työvaiheiden määrä pidettyä ennallaan.

Perinteinen tapa kahvojen tekoon on aukkojen stanssaus laatikon kylkeen. Painon noustessa aukon kestävyys muodostuu ongelmaksi. Mikäli laatikon sisällä käytetään tukipahveja tai muovivaimentimia, voidaan näiden huolellisella suunnittelulla saada lisätukea.

Stanssattua aukkoa voidaan myös lujittaa ajamalla aukon yläreunaan vahvikenauha. Oman kokemukseni mukaan tämä toimii hyvin Suomessa ja lähistöllä. Pahvinvalmistajat ovat sen verran osaavaa porukkaa, että nauha saadaan aaltopahvikoneella täsmälleen oikeaan kohtaan. Aasiassa tilanne tuntuu olevan toinen. Nauha vaeltaa niin paljon, että puolessa tapauksista se stanssataan poikki ja toisessa puolessa se on liian korkealla tukeakseen aukkoa.

Ruiskupuristettu kahva tarjoaa suunnittelijalle laajat mahdollisuudet toteuttaa hyvä ja kestävä nostopaikka laatikkoon. Hyvä toiminnallisuus muodostuu siitä, että pahvit ja muovit yhdessä suunnitellaan kestämään niihin kohdistuva rasitus. Valittaessa omaan käyttötarkoitukseen sopivaa kahvaa, pitää huomioida, että rakenne on suunniteltu toimimaan parina.

Petersonin suunnittelema kahva, joka myös sulkee laatikon. http://www.scanstar.org


%d bloggaajaa tykkää tästä: