Archive for the ‘pakkausmateriaali’ Category

CUBE-raamipakkaus

9.12.2012

Du Pont on jälleen palkinnut vuoden parhaita pakkausinnovaatioita. Tulokset julkaistiin tosin jo pitkän aikaa sitten, mutta Pakkaussuunnittelu.net -blogi ei kiirehdi asioiden kommentoinnilla. Suurin osa palkituista pakkauksista on jälleen odotetusti elintarvike- ja kosmetiikkapakkauksia, mutta löytyypä sieltä kuljetuspakkauksiinkin liittyen palkittu idea.

Smart Packaging Systems tarjoaa The Cube-pakkausta, jonka perusajatuksena on korvata pahviset tai vaneriset kuljetuspakkaukset kartonkilistasta kasatulla pakkauksella. Nerokas idea on kasata raamipakkaus vanteilla. The Cube-systeemissä on muovista tehdyt nurkkapalat, joihin kartonkilista lukittuu. Kokonaisuuden koossapysyminen varmistetaan nurkkien kautta kulkevilla vanteilla.

Muovisten nurkkapalojen ansiosta pakkaamossa tarvitaan ainoastaan vannekone. Kokoonpanoon ei liity jigejä, joten näille ei tarvita tilaakaan. Rakenteen suoruus varmistetaan ilmeisesti tuotteella tai lavan avulla.

Kuljetuspakkausten parissa työskentelevien kannattaa vilkaista Smart Packaging Systemsin esimerkkikuvat. Sieltä löytyy hienoja tapoja tehdä erilaisia pakkauksia. Olisi mukava saada noita nurkkapalikoita kokeiltavaksi, jotta pääsisi todella testaamaan palkittua ideaa.

Ilmaistointilaitteen pakkaus. Lähde: http://www.smartpackagingsystems.com

Kartonkiset kuormalavat

28.10.2012

Tutkin viikonlopun kuluksi pahvisten kuormalavojen markkinaosuutta. Pahviset kuormalavat ovat viimeisten vuosien aikana tasaiseen tahtiin yleistyneet puisten kertakäyttöisten lavojen korvaajana.

Bloombergin artikkelin mukaan pahvi-, muovi- ja teräslavojen osuus on edelleen alle 10 % USA:n markkinaosuudesta. Tilanne lienee vastaavan suuntainen muuallakin. Artikkeli suhtautuu hieman skeptisesti vaihtoehtoisiin lavoihin, mutta minun oma tuntumani on, että nimenomaan pahvisten lavojen markkinaosuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Kierrätys- ja painoedut ovat selvät.

Täysin pahvinen vaihtoehto tuskin tulee puulavaa korvaamaan lähivuosikymmeninä. Itse en näe pahvia standardien mukaisille uudelleenkäytettäville puulavoille varteenotettavaa korvaajaa. Jämerää puulavaa voidaan käyttää monta kierrosta, jolloin hinta ja ympäristönäkökulmat muuttuvat puulavalle edulliseksi. Molemmille on siis paikkansa.

Pahvilavan yleistyminen on itseään ruokkiva ilmiö. Tärkein syy olla käyttämättä pahvia puhuttaessa kertakäyttöisistä lavoista on epäilys niiden kestämisestä. Käytännön kokemus on, että logistiikkaketjun tottuessa oikeaan käsittelytapaan vauriot eivät ole merkittävä ongelma. Pahvin yleistyessä siis ongelmat vähenevät.

Elteten kartonkilava. Eltete on viime vuosina tehnyt voimakkasti työtä kartonkilavan rakenteen kehittämiseksi. Lähde: http://www.eltetetpm.com/fi/tuotteet/lavaratkaisut/kartonkilava/

http://www.eltetetpm.com/fi/tuotteet/lavaratkaisut/kartonkilava/

Innovaatio taantuman sivutuotteena

5.8.2012

Kesäloma tuli suoritetuksi, joten on aika jälleen keskittyä täydellä tarmolla pakkausalan tapahtumiin. Kesän aikana taloudellinen epävarmuus ei juurikaan hälventynyt.Talouden epävarmuus ei ole yksinomaan negatiivinen asia, sillä silloin kustannuksia katsotaan poikkeuksellisen tarkasti. Tarkka kustannusjahti johtaa siihen, että totuttuja toimintatapoja joudutaan kyseenalaistamaan.

Paine saada kustannuksia alemmaksi johtaa usein tuotteiden ja toimintatapojen kehittymiseen. Materiaalipuolella tämä useimmiten tarkoittaa tuotteita, joilla saavutetaan entisenlaiset ominaisuudet vähemmällä raaka-aineen määrällä. Yleisimmin uusien materiaalien etuna on aiempaa vastaavat ominaisuudet kevyemmällä tai heikkolaatuisemmalla raaka-aineella.

Esimerkiksi ensikuidun korvaaminen kierrätetyllä kuidulla pienentää aaltopahvin hintaa. Mikäli halutut ominaisuudet voidaan säilyttää raaka-aineen vaihdoksesta huolimatta, laskee hinta olennaisesti. Muovimateriaalien kehittämisellä pyritään saavuttamaan halutut ominaisuudet ohuemmilla materiaalivahvuuksilla. Uskoisin, että kiristyvä markkinatilanne on merkittävä syy siihen, että tämäntyyppistä kehitystä tapahtuu kiihtyvällä tahdilla. Uusien tuotteiden avulla valmistaja kykenee tarjoamaan pakkaukset asiakkaalleen halvemmalla säilyttäen kuitenkin oman katteensa riittävällä tasolla. Yleensä tuotekehityksestä tulevissa uusissa materiaaleissa on huolella harkittuja ominaisuuksia, joiden hyödyntämisestä saavat hyötyä kaikki osapuolet.

Lähtökohtana näissä kehitysmalleissa on yleensä raha ja nimenomaan materiaalikustannus. Hyötyjä tulee kuitenkin muualtakin, sillä materiaalien keventäminen johtaa usein kuljetuskustannusten pienenemiseen. Ympäristönäkökulmia ei pidä myöskään unohtaa. Pelkästään materiaalikustannusten tuijottaminen johtaakin virheelliseen lopputulokseen hyötyjen analysoinnissa. Vertailuun kannattaakin aina sisällyttää myös pakkaustyö, kuljetus ja mahdolliset kierrätysmaksut.

Timantti syntyy paineen alla!

Pahviset kuormalavat

27.5.2012

Ikea on ottanut pahviset kuormalavat laajamittaiseen käyttöön. Muutosta perustellaan kuljetuksen tilankäytöllä ja ympäristösyillä. Olettaisin ensisijaisen näkökohdan olleen nimenomaan taloudellinen. Ikean mukaan he säästävät 50000 rekkakuljetusta vuodessa. Säästö muodostuu kuormien paremmasta täyttöasteesta ja lavojen paluukuljetuksista.

Ikean toiminta on esimerkillistä tässäkin tapauksessa. Hehän ovat yleisesti ottaen paneutuneet poikkeuksellisen paljon pakkauksiin. Pahvilavojen toimivuudesta on käyty paljon keskusteluja ja itsekin olen sillä kannalla, että lavojen vauriomäärä kasvaa aluksi, kun pahviset lavat otetaan käyttöön. Varsin pian kuormankäsittelijät tottuvat uusien lavojen ominaisuuksiin ja tilanne palautuu normaaliksi.

Pahvilavoja on ollut käytössä jo pitkään, mutta ne eivät vieläkään ole kunnolla yleistyneet juuri vaurioiden vuoksi. Käytännön kokemus on osoittanut, että kuljetusputken tulee tottua käsittelemään pahvilavoja, jotta ne toimisivat tyydyttävällä tasolla. Mikäli putki on hyvin hallinnassa, oikeat käsittelytavat saadaan opetettua. Jos tavarat lähtevät satunnaisiin paikkoihin ympäri maailman, ollaan vielä oppimiskäyrän alkupäässä.

Pahvisten kuormalavojen edut ovat merkittäviä verrattuna puulavoihin:

  • Kevyempi paino tuo säästöjä erityisesti lentorahdissa.
  • Pienempi tilavuus kasvattaa hyötykuormaa.
  • Kierrätettävyys on selvästi parempi poislukien uudelleenkäytettävät lavat.
  • Usein hintakin on huokeampi.

Lavojen käyttöönotossa tulee varmasti vastarintaa. Käyttöönotto kannattaakin aloittaa sellaisista tuotteista, jotka liikkuvat tutussa kuljetusketjussa. Näin ketjua voidaan ohjeistaa ja tiedottaa. Siitä voidaan vähitellen käyttöönottoa laajentaa. Toivottavasti vuosien päästä lastinkäsittelyn periferiassakin, USA:ssa, osataan siirtää kuormia raahaamatta niitä pitkin lattiaa.

Aiheesta on lisätietoa Corrugated of course-blogissa

Kartongista valmistettu kuormalava. http://www.eltetetpm.com

VCI-suojauksen toimintalämpötila

17.5.2012

Aiemmassa jutussani VCI:n virheellisistä käyttötavoista keskityin tilanteeseen, jossa kemikaalin toimintaa häiritään muilla aineilla. Toinen mahdollinen ongelma on toimintalämpötila. VCI-pussin toiminta perustuu siihen, että siitä haihtuu ainetta, joka muodostaa suojaavan atmosfäärin. Kovin viileässä ei atmosfääriä muodostu.

Normaali ongelmatapaus Suomessa on tilanne, jossa tuote pakataan VCI-pussiin ja siirretään välittömästi ulos odottamaan toimitusta. Talvisaikaan pakkauksen lämpötila putoaa nopeasti, eikä suojaavaa tilaa ehdi syntyä. Korroosioilmiöitä tapahtuu aina, kun vesi ei ole jäässä. Näin ollen lämpötila-alue 0°C-10°C on hankalin. Tämä on aika tavallinen ulkolämpötila näillä leveysasteilla.

Pakkauksen lämpötilan pitää olla mieluummin yli kymmenen astetta, jotta pussista irtoaisi VCI-ainetta. Joillakin valmistajilla on pohjoisen olosuhteisiin paremmin sopivia versioita, jotka toimivat jossain määrin matalammillakin lämpötiloilla. Näilläkään ei kuitenkaan suositella kylmävarastointia heti pakkaamisen jälkeen, vaan pakkauksen pitäisi olla lämpimässä useita tunteja, jopa vuorokausi.

Olennaista on huomata, että kaikki tuotteet eivät ole identtisiä. Jotkut toimivat toisia paremmin kylmissä olosuhteissa. Materiaalia valittaessa ei hinta ole ainoa parametri. Valitettavasti on niin, että valmistajat eivät kovin selvästi kerro datalehdellä, millaiset toimintaparametrit tuotteessa on, vaan ne täytyy käyttäjän kaivaa jostain esiin.

VCI:n ja pahvin yhteensopivuus

29.4.2012

VCI-aineet ovat erinomaisia korroosiosuojauksessa, kun niitä käytetään oikein. Väärin käytettynä ne ovat turhaa rahanmenoa. Yleisin tapa pakkauksissa on käyttää pussia tai tasokalvoa, johon VCI-aine on lisätty. Kalvosta haihtuu kemikaalia pussin sisälle muodostaen sisällä oleville metallipinnoille suojakerroksen. Kerros estää korroosiovirran kulkemisen ja näin estyy myös korroosion esiintyminen.

Jokaisella valmistajalla on omat reseptinsä, eivätkä eri valmistajien kemikaalit ole yhteensopivia. Tämä on yleisesti tiedossa, eikä eri valmistajien pusseja ja muita tuotteita yleensä sekoitella. Yleinen virhe on pahvin käyttäminen mekaanisena suojana VCI-pussin sisällä. Esimerkkinä tällaisesta pakkaustavasta ovat metallisten komponenttien ryhmäpakkaukset. Koko satsin ympärille viritellään muovipussi ja osat laitetaan pussin sisään kerroksittain. Kerrosten väliin sijoitetaan pahviarkki.

Pahvi aiheuttaa kahdenlaista ongelmaa. Pahvi estää VCI-aineen tunkeutumisen suojattaville pinnoille. Vesi sinne kyllä ajan mittaan pahvista huolimatta pääsee. Toinen ongelma ovat pahvin aiheuttamat muutokset kemiallisessa ympäristössä. VCI-aine on suunniteltu toimimaan itsenäisesti. Pahvi kuitenkin muuttaa ilmastoa, sillä siitä irtoaa aineita, jotka muuttavat ilman happamuutta. Näin ollen pahvi VCI-pussin sisällä saattaa jopa kiihdyttää korroosiota.

Mikäli pahvia ei saada suljettua pakkauksen ulkopuolelle, voidaan pahvi käsitellä korroosiosuojakemikaalilla. VCI-pahvia valittaessa tulee muistaa, että kemikaalin tulee olla samanlainen kuin mahdollisesti käytettävän pussin kemikaali. Muutoin syntyy cocktail, jonka toimintaa ei pysty ennustamaan.  Parhaassa tapauksessa se saattaa toimia hyvinkin, mutta luultavasti lopputuloksena ovat kiihtyneet korroosioilmiöt.

Aaltopahvin hinnanmuodostus

15.4.2012

”Budjetti on tiukka. Voisiko pahvin vaihtaa ohuempaan?” Tällainen kysymys on vakiotavaraa asiakkaan suunnalta, kun teemme suunnittelua aaltopahvipakkauksille. Jos alkuperäinen rakenne käytti kaksiaaltoista pahvia, voi hintaa pudottaa vaihtamalla yksiaaltoiseen, jolloin materiaali ohenee ja hinta pienenee.

Yksiaaltoisten kohdalla asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Yksiaaltoinen aaltopahvi muodostuu kolmesta paperista: Kahdesta pintalainerista ja yhdestä aallotuskartongista. Ymmärrettävästi paksuudella ei ole pintalainereiden käyttöön vaikutusta, mutta aallotuskartongin käyttöön vaikuttaa aaltoprofiili jonkin verran. Take up factor kuvaa, kuinka paljon aallotuskartonkia kuluu suhteessa arkin pituuteen.

Kertoimet ovat suunnilleen seuraavat:

E-aalto 1,26
B-aalto 1,31
C-aalto 1,43

Näissä on jonkin verran vaihtelua riippuen valmistajan tarkasta profiilista.

Nimellispaksuudet ovat vastaavasti suunnilleen seuraavat:

E-aalto 1,6 mm
B-aalto 3,2 mm
C-aalto 4 mm

Ajatellaan tilannetta, jossa B-aalto vaihdetaan E-aaltoon kustannusten pienentämiseksi. Metrin arkki B-aaltoa vie paperia 3,31 metriä, kun E-aalto saadaan tehtyä 3,26 metrin materiaalikulutuksella. Ero on noin 1,5 %. Pieni ero johtuu siitä, että ohuemmassa aaltopahvissa on enemmän aaltoja metrillä. E-aallossa on 295 aaltoa, kun B:ssä on vain 154.

Pienestä materiaalimäärän erosta johtuen hintaan vaikuttaa aaltoprofiilia enemmän materiaalin laatu ja valmistajan tuotantomäärät. Määrittämällä raaka-ainevaatimukset väljästi, pystyy valmistaja valitsemaan edulliset raaka-aineet tai sellaisen laadun, jota suuren tuotantomäärän myötä saadaan edullisesti.

Aaltopahvin aaltoluokat.
Kuva: Wikimedia Commons by Chris73

EUPS: Apua kaivataan

25.1.2012

Nyt kaipaan apuanne, arvon lukijat! BFSV on syystä tai toisesta poistanut sivuiltaan EUPS-standardin, enkä ole löytänyt viitteitä siitä, että se olisi siirretty muualle. Onkohan niin, että standardi on poistettu ylläpidosta ja käytöstä?

Mikäli jollakin on tietoa asiasta, voisiko hän ystävällisesti kertoa kommenttikentän avulla kaikille. Toinen vaihtoehto on ottaa minuun suoraan yhteyttä. Yhteystietoni ovat täällä: http://www.rdvelho.com/fi/yhteystiedot/vantaa

Syklisen kosteuden vaikutus pahviin

25.12.2011

On tunnettua, että pahvin lujuus heikkenee kosteuden kasvaessa. Käytännössä tämä esiintyy pinottujen pahvipakkausten virumisena: Pino painuu hitaasti alaspäin. Aiemmin viittasin tutkimukseen, jossa todettiin tutkitun pahvin lujuudesta olevan jäljellä 25 %, kun kosteutta nostettiin 50 %:sta 90 %:iin

Suhteellisen kosteuden lisäksi virumiseen vaikuttaa aivan olennaisesti kosteuden vaihtelu. Kosteuden syklaaminen nopeuttaa virumista ja aiheuttaa jopa suuremman rasituksen pahville kuin pelkkä tasainen korkea kosteus.

Syklinen kosteus saattaakin olla merkittävin yksittäinen pahvipakkausten pinojen romahtamisen aiheuttaja. Merikonteissahan suhteellinen kosteus vaihtelee vuorokauden aikojen mukaan. Yöllä kontin sisälämpötila laskee, jolloin suhteellinen kosteus nousee. Päivällä taas aurinko lämmittää konttia, jolloin suhteellinen kosteus laskee. Vesimäärä kontin sisällä ei juurikaan vaihtele vuorokauden aikojen mukaan, joten suhteellinen kosteus vaihtelee runsaasti.

Voidaankin sanoa, että kaikki etelän merillä seilaavat pakkaukset joutuvat syklisen kosteuden kanssa tekemisiin. Pakkauksille tehtävät testit eivät simuloi tällasista tilannetta suoraan. Onkin riski, että pakkaus pääsee testeistä läpi, mutta ei kestäkään kuljetuksen aikana pinonnan aiheuttamaa kuormaa.

On huono lähtökohta testata pahvisten pakkausten pinottavuus vain 50 % kosteudessa. Mikäli näin tehdään, pitää varmuuskertoimen olla kohdallaan, mutta tämäkään ei riitä. Varmuuskerrointa tärkeämpää on käyttää pakkauksessa tarpeeksi laadukkaita raaka-aineita. Mikäli tässä lipsutaan, ei voida olettaa pakkauksen saavuttavan riittävää lujuutta korkean kosteusrasituksen alaisena.

Kuvaaja esittää pakkauksesta mitattua lämpötilan vaihtelua vuorokauden vaiheen muuttuessa. Suhteellinen kosteus käyttäytyy käänteisesti lämpötilaan nähden.

 

Irtotäyte pakkauksen tyhjän tilan täyttäjänä

10.12.2011

Tilasin Englannista tavaraa. Sain laatikon, joka oli kohtuuttoman iso suhteessa tilattuihin välineisiin. Innoissani raapaisin laatikon auki ja totesin, että sehän on täynnä EPS-täytettä. Ilmiselvästi kauppias ei ollut tutustunut täytteitä koskevaan kirjoitukseeni.

Kaapaistuani sisältöä oli tuloksena kasa täytettä lattialla ja pieni pilkistävä nurkka minimaalisesta kartonkirasiasta. Tiesin, että laatikossa on yhdeksän pientä rasiaa. Siinä sitten pohdiskelin, pitääkö koko sisältö kaataa olohuoneen lattialle, jotta loputkin löytyvät. Tyydyin kuitenkin kaivelemaan sisältöä ja lopulta onnistuin onkimaan kaikki tilaamani osat esiin.

Ehdottaisin postimyyntiä harjoittaville firmoille seuraavaa pakkaustapaa:

  • Tuotteet pakataan sopivan kokoiseen laatikkoon.
  • Pienet osat laitetaan salpapussiin tai kuplamuovipussiin omaksi ryhmäkseen.
  • Tyhjä tila täytetään paperitäytteellä tai ilmakuplakalvolla.
  • Toimituslista laitetaan päällimmäiseksi, jotta asiakas näkee, mitä pakkauksessa on.

Vaikka joku lähettäisikin kauppaan irtotäytettä, ei siitä pidä asiakasta rangaista lähettämällä roskat eteenpäin.