”Budjetti on tiukka. Voisiko pahvin vaihtaa ohuempaan?” Tällainen kysymys on vakiotavaraa asiakkaan suunnalta, kun teemme suunnittelua aaltopahvipakkauksille. Jos alkuperäinen rakenne käytti kaksiaaltoista pahvia, voi hintaa pudottaa vaihtamalla yksiaaltoiseen, jolloin materiaali ohenee ja hinta pienenee.
Yksiaaltoisten kohdalla asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Yksiaaltoinen aaltopahvi muodostuu kolmesta paperista: Kahdesta pintalainerista ja yhdestä aallotuskartongista. Ymmärrettävästi paksuudella ei ole pintalainereiden käyttöön vaikutusta, mutta aallotuskartongin käyttöön vaikuttaa aaltoprofiili jonkin verran. Take up factor kuvaa, kuinka paljon aallotuskartonkia kuluu suhteessa arkin pituuteen.
Kertoimet ovat suunnilleen seuraavat:
E-aalto 1,26
B-aalto 1,31
C-aalto 1,43
Näissä on jonkin verran vaihtelua riippuen valmistajan tarkasta profiilista.
Nimellispaksuudet ovat vastaavasti suunnilleen seuraavat:
E-aalto 1,6 mm
B-aalto 3,2 mm
C-aalto 4 mm
Ajatellaan tilannetta, jossa B-aalto vaihdetaan E-aaltoon kustannusten pienentämiseksi. Metrin arkki B-aaltoa vie paperia 3,31 metriä, kun E-aalto saadaan tehtyä 3,26 metrin materiaalikulutuksella. Ero on noin 1,5 %. Pieni ero johtuu siitä, että ohuemmassa aaltopahvissa on enemmän aaltoja metrillä. E-aallossa on 295 aaltoa, kun B:ssä on vain 154.
Pienestä materiaalimäärän erosta johtuen hintaan vaikuttaa aaltoprofiilia enemmän materiaalin laatu ja valmistajan tuotantomäärät. Määrittämällä raaka-ainevaatimukset väljästi, pystyy valmistaja valitsemaan edulliset raaka-aineet tai sellaisen laadun, jota suuren tuotantomäärän myötä saadaan edullisesti.
Aaltopahvin aaltoluokat.
Kuva: Wikimedia Commons by Chris73
Avainsanat: aaltopahvi, hinta
Pakkaussuunnittelu 
Vastaa