S.O.S (Save Our Samples)

8.3.2015

Pakkausmallien säilyttäminen H-hetkeen asti on eräs pakkaussuunnittelun haastavimmista tehtävistä. Minunkin urallani on sattunut useita tapauksia, joissa mallit on saatu, mutta tavalla tai toisella ne on onnistuttu kadottamaan ennen tarkempaa tarkastelua. Nämä ovat aina kirveleviä tappioita, kun suurella vaivalla hankitut protot joutuu tilaamaan uudestaan.

Siivoojat ovat merkittävä riskin aiheuttaja. Olenkin oppinut, että siivoojat pitää erikseen opastaa, että tilasta, jossa tehdään pakkaussuunnittelua ei missään tapauksessa saa milloinkaan heittää pois mitään pakkausmateriaalia. Siivoojalla ei voi olla tietoa, mitä tarvitaan ja mitä ei. Katkerin tapaus siivoojarintamalla kävi vajaa kymmenen vuotta sitten, kun siivooja yllättäen vaihtui. Uusi siivooja päätti eräänä varhaisena aamuna laittaa pakkaussuunnitteluosaston järjestykseen ja keräili kaikki tyhjät laatikot kierrätykseen. Voi sanoa, että olimme vähän hämmästyneitä, kun tulimme aamulla töihin siistiin officeen.

Kollegat, jotka työskentelevät samoissa tiloissa muiden asioiden parissa kuuluvat myös riskiryhmään. Olin tarkastelemassa pakkauskokonaisuutta toimistolla seuraavan päivän koepakkausta varten. Olin levittänyt kaikki osat tarkasteltavaksi, kun kollegani pamahti paikalle etsimään laatikkoa. Siitä hän sitten poimi yhden ja totesi, että otan tämän. Ilmoitin ko. henkilölle, että vastavuoroisesti käyn hakemassa hänen tietokoneestaan kovalevyn, kun satun tarvitsemaan juuri sen kokoista palikkaa. Ulkopuolisille tuntuu olevan myös vaikea ymmärtää, että pahvipaavo, joka on täynnä pahvia on arvokas näyte-erä. Sieltä ei saa ilman lupaa ottaa mitään, eikä sinne satunnaisten laatikoiden survominen nosta erän arvoa.

Kuormalavanäytteet kuuluvat vaikeimmin säilytettävien joukkoon. Ne eivät kunnolla mahdu näytehyllyihin, joten niitä usein yritetään säilyttää lastauslaitureilla. Muistan erään tapauksen, jossa olin saanut Kiinasta kuormalavanäytteen. Näin sen lastauslaiturilla, mutta en heti siirtänyt sitä pois, kun siinä kuitenkin oli isolla lappu, jossa oli nimeni. Parin päivän päästä joku oli siivonnut aluetta ja heittänyt kuormalavan roskiin. Vähän nolotti ilmoittaa Kiinaan, että saisiko uuden lavan, kun heitettiin se edellinen vahingossa roskiin.

Kasvipohjainen maitopurkki kaupan hyllylle

1.3.2015

Valio teki merkittävän avauksen ottamalla Tetrapakin kehittämän kokonaan kasvipohjaisen maitopurkin käyttöön. Tiedotteen mukaan kyseessä on ensimmäinen täysin biopohjainen kartonkinen nestepakkaus markkinoilla. Ensimmäisessä vaiheessa uudet pakkaukset ovat käytössä Jyväskylän tehtaalla pakattaessa laktoositonta maitoa. Pakkauksen muoviset osat, eli laminaattikalvo ja korkki on valmistettu sokeriruokopohjaisesta materiaalista. Kartonki on perinteisempää FSC-sertifioidusta puusta valmistettua. Näillä materiaalivalinnoilla vältetään uusiutumattomien raaka-aineiden käyttö täysin.

Pakkaus on kasvipohjaisista, uusiutuvista materiaaleista valmistettu, mutta ei kuitenkaan biohajoava. Kierrätysketjuun ei uutuudella ole vaikutusta. Edut syntyvätkin tuotantoketjun alkupäässä, jossa ei muoveissa tarvita öljypohjaisia raaka-aineita, vaan kaikki materiaalit saadaan kasveista.

Kasvipohjaisissa materiaaleissa tapahtunut edistys on merkittävää pakkausalalla. Muoveilla saadaan tehtyä rakenteita, joita on vaikea tai mahdoton toteuttaa muilla materiaaleilla. Kuluttajien mielikuvissa kuitenkin muovit ovat saaneet osin aiheestakin huonon maineen. Kasvipohjaisilla materiaaleilla saadaan korjattua osa elinkaaren ongelmista, mutta puutteellisessa kierrätysketjussa nekään eivät toimi.

Uusien materiaalien kehityskaaressa nimenomaan pilottikäyttäjät ovat merkittävässä roolissa ja tässä täytyykin erityiskiitos osoittaa Valiolle. Tällaiset pilottihankkeet hyödyttävät koko pakkausalaa. Materiaaleista saadaan todellista kokemusta vasta siinä vaiheessa, kun niitä saadaan suuremmassa mittakaavasta toimitusketjuun.

Biopohjainen maitopurkki. http://www.tetrapak.com

Muovisia munapakkauksia

22.2.2015

Muna Foods on ottanut valikoimiinsa muovista valmistetut munakennot. Tavoitteena on tarjota kananmunien mukana pakkaus, jolle voi kehittää haluamaansa jatkokäyttöä. Tiedotteen perusteella tässä on ajateltu lähinnä lapsiperheiden tarpeita, mutta kyllä niistä varttuneemmatkin saavat rakennella mitä haluavat.

Vastaanotto on ollut ristiriitainen. Suomen Luonto -lehden toimituksen blogissa kritisoitiin muovipakkauksia sanoen, että niitä on jo maailmassa liikaa, ne saastuttavat meret, tukkivat eläinten suolet ja saastuttavat ilmaa palaessaan. Pakkaussuunnittelu.net -blogisti on osittain samaa mieltä ensimmäisistä, mutta ilman saastuminen onkin vähän hankalampi tapaus.

Ilman saastumisen mittaamiseen on kehitetty hiilijalanjälkilaskenta ja mieleeni muistui, että aihetta on sivuttu Kaisa Grönmanin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tekemässä tutkimuksessa, jossa on verrattu kuituvalosta EPS:ään. Laskentatapana on käytetty PAS2050-standardia ja tutkimuksessa on huomioitu kierrätys polttamalla, raaka-aineena ja kaatopaikkajätteenä.

Tutkimuksen perusteella hiilijalanjälki on kuituvaloksessa jopa suurempi kuin vastaavaan tarkoitukseen tehdyssä EPS-pakkauksessa, mikäli pakkausjäte hävitetään polttamalla tai kaatopaikalla. Muovi saa erityisesti etua siitä, mikäli sitä ei polteta, sillä silloin siitä ei juurikaan vapaudu päästöjä kierrätysvaiheessa. Tämähän on tilanne, mikäli kenno jää varsinaisen käytön jälkeen muuhun hyötykäyttöön, joten väittämä ilman saastuttamisesta vaikuttaa hätäisesti tehdyltä.

Kuluttaja voi hyvällä omallatunnolla ostaa kananmunia muovipakkauksessa, kunhan kenno jää hyötykäyttöön tai se hävitetään asianmukaisesti kunnallisesti järjestetyssä jätehuollossa, mieluiten energiajakeessa. Jos kuluttaja haluaa heittää pakkauksen luontoon käytön jälkeen, on syytä sekä valita kuitupohjainen pakkaus että hävetä.

Eggplay-mukakotelo. Lähde:www.munakunta.fi

Kuljetuksen seuranta

8.2.2015

Rahdinkuljetuksessa on tavallista, että haluttaisiin tietää, missä kuorma on ja mitä sille kuuluu. Ongelmatilanteissa halutaan myös tietää, missä ja milloin kuorma on saanut normaalista poikkeavia kuormituksia lämmön tai mekaanisten rasitusten muodossa.

Seurannan parantamiseksi on kehitelty laitteita, jotka asennetaan kuljetusvälineeseen seuraamaan olosuhteita. Mitattavia parametrejä ovat tyypillisesti seuraavat:

  • Sijainti
  • Lämpötila
  • Oven aukaisu/valo
  • Iskut
  • Kosteus

Laitteet tarvitsevat taustalle tietojärjestelmän, johon ne lähettävät tiedot. Tämä hoidetaan matkapuhelinverkon avulla, mikä aiheuttaa osaltaan rajoitteita seurannalle merillä. Toisaalta suurin osa kuljetusten ongelmista esiintyy terminaaleissa, jolloin tapahtumat ovat matkapuhelinverkon peittoalueella.

Starcom Systemsin Triton on hyvä esimerkki laitteesta, joka asennetaan konttiin ja joka seuraa kontin tapahtumia. Laitteet pienenevät ja hinta putoaa koko ajan, mikä edistää niiden yleistymistä. Tulevaisuudessa kaikki kontit tulevat sisältämään seurantalaitteen.

http://www.starcomsystems.com/products/triton

Starcom System Triton seurantalaite. Tämä on melko massiivinen, noin 40x25x4 cm.

Kuljetuspakkaukset voi vuokrata

1.2.2015

Kiertopakkauksia käytetään tavallisimmin reiteillä, joiden pituus on suhteellisen pieni ja paluulogistiikka on järjestettävissä kustannustehokkaasti. Edellisessä jutussa käsittelin pidemmillä reiteillä olevia ongelmia logistiikassa ja pakkausten määrässä. Ongelma on ratkaistavissa standardoiduilla kuljetuspakkauksilla, jotka käytetään uudestaan määränpäässä. Esimerkiksi leimatut kuormalavat ovat tällaisia.

Tukevat kuljetuspakkaukset ovat usein teknisesti mainio ratkaisu kuljetusvaurioiden vähentämiseksi, mutta ongelmaksi muodostuu hinta. Jos tavallinen pahvinen kertakäyttöinen kuljetuspakkaus maksaa luokkaa 40 €, on muovisen vastaavan kontin hinta lähes kymmenen kertaa suurempi. Tukevamman kontin korkeampi hinta edellyttää useita käyttökertoja, jotta kokonaiskustannukset eivät nouse.

Järkevä tapa käyttää pakkauksia uudelleen on käyttää ne lähellä sitä kohdetta, johon ne edellisen kuljetuksen jälkeen ovat päätyneet. Tämä edellyttää globaalia toimintaa, jollaista tarjoavat ainakin Chep ja Nefab. Ajatuksena on, että kuljetuspakkaus vuokrataan käytön ajaksi ja kun tarve loppuu, toimitetaan pakkaus takaisin paikalliselle pooling-palvelun edustajalle, joka huoltaa pakkauksen ja toimittaa sen seuraavalle käyttäjälle.

Merikonttien tapauksessa vuokraaminen on tavallisin toimintatapa. Systeemi toimii melko hyvin, joskin tuotannon painottuminen Kiinaan on johtanut tilanteeseen, jossa jonkin verran tyhjiä kontteja joudutaan kuljettamaan Kiinaan. Jos vuokraus toimii isommilla merikonteilla, voisi ajatella, että samanlainen käytäntö toimisi mainiosti myös pienemmillä kuljetuspakkauksilla.

Etuna kiertävillä pakkauksilla on myös mahdollisuus lisätä älyä pakkauksiin. Olosuhteiden tai sijainnin seuraaminen tavallisilla kertakäyttöisillä pakkauksilla on vielä kallista, mutta kiertopakkauksilla täysin mahdollista. Vakiona näyttäisi olevan RFID-tunnistaminen, jolla voidaan vuokra-aikaa seurata. Voisi ajatella, että seuraavaksi tulevat GPS tai GSM -pohjainen paikannus ja isku- sekä olosuhdemittaukset.

Chepin muovikontti. http://www.chep.com

Uudelleenkäytettävät pakkaukset

18.1.2015

Pakkausten uudelleenkäyttö herättää usein kiinnostusta sekä ympäristönäkökohtien että kustannussäästöjen vuoksi. Kummankaan hyödyn syntyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää, sillä pakkausten uudelleenkäyttö aiheuttaa kustannuksia paluulogistiikassa ja pakkausten hallinnoinnissa.

USA:sta löytyy Reusable packaging association, joka on erikoistunut uudelleenkäytettävien pakkausten käytön edistämiseen. Yhdistys toimii etujärjestönä, joka jakaa tietoa ja edistää pakkausten uudelleenkäyttöä. Alan toimijoista suurin osa näyttäisi olevan kuormalavojen tarjoajia. Kuormalavojen tapauksessa hyötyjä onkin helppo saavuttaa.

Yhdistys on tehnyt laskurin, jolla pystyy laskemaan, onko uudelleenkäytettävien pakkauksen käyttöönotto taloudellisesti järkevää. Laskuri huomioi pakkausten hankintakustannukset, kiertoajan, sidotun pääoman, palautuksen hinnan ja käyttöiän. Tällä saa jo melko hyvän kuvan kannattavuudesta. Näiden parametrien lisäksi kannattaisi vielä huomioida paluulogistiikan järjestämiseen sitoutuva työmäärä, joka on merkittävä erityisesti tullirajoja ylitettäessä. Syöttämällä laskurille erilaisia arvoja saa nopeasti selville tyypillisen kannattavan tapauksen tuntomerkkejä, joita ovat

  • Lyhyehkö toimitusmatka
  • Nopea kierto
  • Pienet varastot
  • Pieni joukko kohteita

Paluulogistiikan järjestäminen tilanteissa, jossa pakkausten saajia on paljon ja ne ovat hajaantuneet ympäri maailman on ongelmallista. Asiakkaalle on liikaa vaivaa, jos he joutuvat järjestämään kuljetuksen.  Lisäksi globaalisti kattavan paluupostisopimuksen tekeminen siten, että hinta on maltillinen, on haastavaa. Jos pakkausta joutuu palauttamaan toiselta puolelta maailmaa, maksaa postitus helposti pakkauksen hinnan verran. Paras kuvio olisikin sellainen, jossa pakkaus käytettäisiin uudestaan lähellä sitä paikkaa, jonne se on päätynyt. Tällaisia ketjuja onkin rakenneltu kuormalavoille.

Pitkät palautusmatkat eivät ole ongelma pelkästään kustannusten näkökulmasta, vaan rahti aiheuttaa myös ympäristökuormitusta. Valitettavasti en ole onnistunut löytämään kattavaa selvitystä erilaisille palautustilanteille. Yleensä oletetaan, että palautus tehdään rekalla ja mahdollisesti niin, että rekka ajaisi joka tapauksessa reitin. Oma olettamani on, että lentorahdin tapauksessa palauttaminen olisi haitallisempaa kuin kierrätys kohteessa. Tämäkin puoltaa sitä, että uudelleenkäytettävät pakkaukset ovat parhaimmillaan toiminnan ollessa suppealla alueella.

Tehdään pudotukset IEC:n mukaan

4.1.2015

Pudotusvaatimuksissa yleisin viite on ”IEC:n mukaiset pudotukset”. Tässä tarkoitetaan standardia IEC 60068-2-31 Test Ec: Rough handling shocks, primarily for equipment-type specimens. Viittaus on oikean suuntainen, sillä tuo standardi kertoo, miten pudotustesti tulee suorittaa. Sieltä löytyvät tiedot suositelluista korkeuksista, alustan materiaaleista ja osin myös pudotussuunnista. Standardin mukaan voidaan täysin perustellusti tehdä pudotukset vaikkapa 25 mm:n korkeudesta ja kirjoittaa testiraportti, joka kertoo pakkauksen täyttävän IEC 60068-2-31 vaatimukset.

IEC:n ympäristötestistandardit edellyttävät pakkaustesteissä kolmen standardin käyttöä. Ensin määritellään haluttu olosuhdeluokka tulkiten IEC 60721-3 -sarjan standardeista. Tuloksena voi mekaanisissa rasituksissa olla esimerkiksi luokka 2M2. Tämän jälkeen tutkitaan IEC 60721-4-2:sta, millaiset testit vastaavat valitun olosuhdeluokan vaatimuksia. Tästä standardista löytyy usein käytetty metrin pudotus alle 10 kg:n kappaleelle sekä viite käytettävään testimenetelmään eli 60068-2-31 -standardiin.

Syynä monimutkaisuuteen on IEC:n olosuhdestandardien yleiskäyttöisyys. Samoja testejä käytetään laitteille ja pakkauksille. Kokonaisuudessaan vaatimuskentästä tulee hyvin laaja, jolloin menetelmästandardeihin ei voi järkevästi sisällyttää tietoa olosuhteista. Mikäli pakkaustesteissä haluaa välttää vaatimusmäärittelyssä monimutkaisuuden kannattaa katse suunnata yksinomaan pakkauksille tarkoitettuihin standardeihin kuten ISTA -standardeihin.

Pakkaussuunnittelijan koulutusmahdollisuudet

28.12.2014

RD Velhon pakkaussuunnittelutiimiin etsittiin uutta pakkaussuunnittelijaa. Ilmoitusta tehtäessä pohdiskelin jälleen, millainen on sopiva pohjakoulutus kuljetuspakkausten suunnittelijalle. Toimintamme keskittyy pääosin pakkauksen fyysisten ominaisuuksien optimoimiseen rakenteen avulla. Pyrimme saamaan riittävän suojauksen mahdollisimman pienillä pakkauksilla ja suunnittelemaan rakenteen siten, että pakattavuus olisi mahdollisimman hyvä. Graafinen suunnittelu on toiminnassa vain pieni osa kokonaisuutta.

Pakkaussuunnittelua koulutetaan Suomessa ainakin Lahden muotoiluinstituutissa. Koulutusta kutsutaan pakkausmuotoiluksi ehkäpä opinahjon nimen mukaan. Pääpainopisteenä on pakkauksen visuaalinen puoli. Tämä on ymmärrettävää, sillä pakkausalalla kuluttajille suunnatut pakkaukset ovat ehdottomasti suurin ryhmä. Muotoilupainotteinen koulutus ei kuitenkaan anna kovin hyviä valmiuksia järeämpien pakkausten rakennesuunnittelulle, joka on lähempänä koneensuunnittelua kuin graafista suunnittelua.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on pakkaustekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma konetekniikan osastolla. LUTin toiminta pakkauspuolella keskittyy vahvasti materiaalipuolelle. He ovat kunnostautuneet kuitupohjaisten elintarvikepakkausten kehittelyssä. Koulutus antaa hyvän pohjan toimia pakkauspuolen tuotekehitystehtävissä, mutta ehkä tämäkään koulutus ei anna kovin hyviä valmiuksia toimia suunnittelutehtävissä. Muillakin teknillisillä yliopistoilla on materiaali- tai paperipuolen koulutusohjelmissa pakkauksiin liittyviä kursseja täydentävinä opintoina.

Teollisuuden pakkaussuunnittelussa tärkeä osaamisalue on koneensuunnittelun perustaidot, joita oman käsitykseni mukaan tehokkaimmin opetetaan AMK-tasoisessa konetekniikan koulutusohjelmassa. Tällainen koulutus tarjoaa perusosaamisen 3D-cadeista ja piirustustekniikasta, jotka ovat välttämättömiä taitoja suunnittelutyössä. Mikään koulu ei kykene tarjoamaan sen laajuista osaamista materiaaleista ja niiden käytöstä, mitä esimerkiksi RD Velhon pakkaussuunnitteluosastolla tarvitaan. Tällä osa-alueella työssä oppiminen on tehokkain koulutustapa.

Pakkausalalle tyypillistä on, että hyvin harvalla alalla toimivalla on alan koulutus. Meidänkin tiimissämme taitaa yhdellä olla edes vähän pakkausalaa liippaava koulutus. Tärkein tekijä onkin aito halu tehdä pakkaussuunnittelua.

Vaimentimia paisutetusta PLA:sta

14.12.2014

VTT julkaisi lehdistötiedotteen, jossa kerrotaan heidän kehittävän EPS:n korvaavaa materiaalia polylactidista. PLA on biopohjaista muovia, josta voidaan tehdä myös biohajoavaa. Rakennusteollisuudessa voitaisiin nykyiset EPS-eristeet korvata biohajoavalla mallilla. Hyötynä tästä olisi se, että hävitettäessä ne suurelta osin päätyvät kuitenkin kaatopaikalle, jolloin biohajoava häviäisi melko nopeasti. EPS pitäisi oikeaoppisesti hävittää polttolaitoksissa polttamalla (tai raaka-aineena), mutta näin ei yleensä käy.

Ympäristöarvoja pidetään korkealla koko prosessissa. Tavoitteena on saada paisutuskaasuksi hiilidioksidi perinteisemmän pentaanin sijaan. Tuotantoprosessi on vielä kehitysasteella, joten tuotteen elinkaarianalyysin arvoja suhteessa kilpaileviin materiaaleihin ei ole vielä julkaistu.

Paisutettu PLA on ehkäpä kiinnostavin materiaaliuutuus teollisuuspakkauspuolella. EPS:n etuna on halpa hinta, mutta sen maine haittaa käyttöä. Mikäli PLA toimii vaimentimena ja sen hinta on kohdallaan, voi materiaalille ennustaa valoisaa tulevaisuutta. Mikäli helmet voidaan muotittaa nykyisillä EPS-laitteilla, olisi vaimenninvalmistajiakin markkinoilla runsain mitoin.  Odotan innolla pääseväni puristelemaan näytepalaa. Olisipa siinä edes vähän propeenimaista joustoa.

Tässä sitä olisi! Kuva on VTT:n tiedotteesta. Itse en olisi noin hyvää saanut.

Pakkausautomaatti

30.11.2014

Pakkausmessuilla kuulin laitteesta, joka pakkaa automaattisesti erikokoisia lähetyksiä räätälöityihin pahvilaatikoihin. Kyseistä vehjettä tekee CMC -niminen firma ja laite on suunniteltu ilmeisesti verkkokauppojen tarpeita varten.

Laite toimii siten, että ensin se kuvaa toimitettavan tavarakasan ja sitten se muodostaa kahdesta rullalla olevasta yksipuoleisesta aaltopahvista laatikon laittamalla arkit ristiin 0404:n tyyliin. Koko prosessissa ei ole lainkaan käsityötä, sillä kone määrittää mitat, leikkaa ja taittele pahvit, sulkee pakkauksen liimalla ja laittaa lähetyslistan.

Etuina perinteisiin laatikoihin nähden ovat ainakin seuraavat:

  • laatikko on aina sopivan kokoinen
  • täytettä ei kulu
  • ostettavana pakkausnimikkenä on vain pahvirullat

Vaikka valmistaja keskittyykin vain hyviin puoliin, on laitteessa luultavasti myös seuraavat negatiiviset piirteet:

  • jonkinlaiset mittarajoitteet
  • suojausta ei voi säädellä
  • veikkaisin myös, että laite ei ole ihan halpa

Verkkokaupassa tarvitaankin joka tapauksessa myös jonkinlainen manuaalinen pakkauspiste vaikka tällainen italialaisen insinöörityön mestarinäyte hankittaisiinkin. Kuitenkin tyypillisessä pakkaamossa jää vain marginaalinen osa käsipakkausprosessiin, sillä suurin osa tavaroista on mitoiltaan ja pakkaustavaltaan sopivia laitteelle. Joka tapauksessa laite vaikuttaa erinomaiselta tarkoitukseensa ja tarjoaa helpotusta moniin pakkaamoihin.

Suomessa laitetta edustaa Bitpress.