Posts Tagged ‘pakkaus’

CUBE-raamipakkaus

9.12.2012

Du Pont on jälleen palkinnut vuoden parhaita pakkausinnovaatioita. Tulokset julkaistiin tosin jo pitkän aikaa sitten, mutta Pakkaussuunnittelu.net -blogi ei kiirehdi asioiden kommentoinnilla. Suurin osa palkituista pakkauksista on jälleen odotetusti elintarvike- ja kosmetiikkapakkauksia, mutta löytyypä sieltä kuljetuspakkauksiinkin liittyen palkittu idea.

Smart Packaging Systems tarjoaa The Cube-pakkausta, jonka perusajatuksena on korvata pahviset tai vaneriset kuljetuspakkaukset kartonkilistasta kasatulla pakkauksella. Nerokas idea on kasata raamipakkaus vanteilla. The Cube-systeemissä on muovista tehdyt nurkkapalat, joihin kartonkilista lukittuu. Kokonaisuuden koossapysyminen varmistetaan nurkkien kautta kulkevilla vanteilla.

Muovisten nurkkapalojen ansiosta pakkaamossa tarvitaan ainoastaan vannekone. Kokoonpanoon ei liity jigejä, joten näille ei tarvita tilaakaan. Rakenteen suoruus varmistetaan ilmeisesti tuotteella tai lavan avulla.

Kuljetuspakkausten parissa työskentelevien kannattaa vilkaista Smart Packaging Systemsin esimerkkikuvat. Sieltä löytyy hienoja tapoja tehdä erilaisia pakkauksia. Olisi mukava saada noita nurkkapalikoita kokeiltavaksi, jotta pääsisi todella testaamaan palkittua ideaa.

Ilmaistointilaitteen pakkaus. Lähde: http://www.smartpackagingsystems.com

Kuormalava vai ei?

2.12.2012

Viime viikolla kirjoitin nostamiseen liittyvistä asioista. Lavan käyttämiseen vaikuttaa nostamisen lisäksi myös testivaatimukset ja tuotteen herkkyys. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mikäli pakkauksessa on lava, sitä käsitellään koneellisesti ja jos lavaa ei ole, sitä käsitellään käsin. Toki ihan pienissä pakkauksissa lava ei takaa trukkikäsittelyä, mutta toisaalta helpottaa myös käsin nostamista.

Jos katsotaan vaikkapa ISTA:n testisarjaa 3 ja valitaan painoksi 30 kg, on lavapakkaukselle (E-sarja) vaatimuksena 200 mm pudotus neljä kertaa siten, että pakkauksen toinen puoli on tuettu 100 mm korkeudelle ja toista puolta pudotellaan. Ilman lavaa olevalle pakkaukselle (A-sarja) on kahdeksan pudotusta 460 mm korkeudesta ja yksi 910 mm korkeudesta.

Kuten kaikki fysiikkaa hiemankaan tuntevat tietävät, on 200 mm pudotus aika lempeä verrattuna A-sarjan tiukempiin vaatimuksiin. Tuotteen ollessa herkkä vaaditaan pakkaukselta huomattavasti suurempaa suojausta, mikä tietysti maksaa. Erityisen huono idea on maksaa lisähintaa siinä tapauksessa, että irtopakkaus toimitetaan kuitenkin lavalla.

Käytännössä olen havainnut, että lavapakkausten tapauksessa pudotuksista johtuvat vauriot ovat erittäin harvinaisia. Toki niitä jonkin verran tapahtuu, mutta syynä tuntuu olevan enemmänkin tyystin väärä käsittelytapa kuin normaali käsittely. Esimerkkinä tällaisesta virheellisestä käsittelystä on lavojen työntäminen alas kuorma-auton lavalta. Ei välttämättä säily tavarat ehjänä.

Suosittelenkin käyttämään lavaa, mikäli tuotteen paino on vähänkään reilumpi ja vaurioitumisriski suuri.

 

Pakkausalan kasvu

11.11.2012

Packwebasia.com sivusto seuraa Aasian pakkausalan kehitystä. Sivuston taustalla on Stuard Hoggard -niminen herrasmies. Mikäli haluaa pysyä perillä Aasian alueen pakkausalan tapahtumista, kuuluu sivusto ehdottomasti seurattavien joukkoon.

Pakkausalan merkittävin kasvu tapahtuu Aasiassa ja kasvun taustalla on päivittäistavarakaupan muutos. Vallalla ollut torikauppatyyppinen toiminta on muuttumassa länsimaista tutuiksi kaupoiksi. Tämä johtaa siihen, että myytävät tavarat tulee pakata.

Kun pari miljardia ihmistä muuttaa ostokäyttäytymistään siten, että ruoka ostetaan pakattuna, on selvää missä pakkausalan kasvu on. Viime vuonna pakattujen tuotteiden menekki kasvoi Aasian alueella 13 %. Euroopassa kasvua oli tuskin ollenkaan.

Väkirikkaiden alueiden pakkausten käytön lisääntyminen johtaa varsin pian kierrätysjärjestelmien paranemiseen, ainakin näin sopii toivoa.

Kierrätyksessä näyttäisikin olevan tilanne se, että erityisesti Japani on asettunut edelläkävijäksi materiaalien uudelleenkäytön suhteen. Tavoitteena on, että kaikki materiaali, joka voidaan käyttää uudelleen myös käytetään uudelleen. He ovat myös onnistuneet tässä ja pakkausten kierrätysaste lieneekin Japanissa maailman korkein. Kiina on omaa järjestelmäänsä kehittäessään ottanut Japanin esikuvakseen, joten materiaalien kierrättäminen tullee yleistymään maailmalla.

Testituloksesta päättäminen

14.10.2012

ISTA:n kysymyksiä-laatikossa on mielenkiintoinen kysymys siitä, kuka päättää onko testitulos hyväksytty vai hylätty. Pakkaustestin tarkoituksena on testata, miten pakkaus suojaa tuotetta. Tuloksia arvioitaessa tulee tutkia tuotteen vaurioita, ei pakkauksen vaurioita. Kompressiotesti lienee ainoa testi, jossa testaaja voi havaita suoraan, onko tulos hyväksytty vai hylätty.

Mekaanisten testien osalta tulee ennen testiä määrittää ne kriteerit, millä tulosta arvioidaan. Lähtökohtana tulee pitää sitä, että pakkauksessa esiintyvät vauriot eivät ole syy hylkäykseen. On normaalia, että pakkausta pudotellessa laatikko menettää muotoaan ja tämä kannattaa hyväksyä.

Hyvän perustason tuloksen arviointiin antaa visuaaliset vaatimukset: Tuote ei saa olla vääntynyt eikä naarmuuntunut. Lisäksi tuotteelle kannattaa tehdä ennen ja jälkeen testin normaalit tuotannossa tehtävät toiminnalliset testaukset. Mikäli tuote läpäisee testit ennen ja jälkeen pakkaustestin, voidaan todeta tuloksen olevan hyväksytty. Missään tapauksessa ei pidä tehdä sitä virhettä, että lähtee arvioimaan toimintaparametrien muutoksia ja määrittää kaikki muutokset hylkäysperusteiksi. Kokemuksesta voin sanoa, että seurauksena on vellova keskustelu, joka ei ota päättyäkseen. Elektroniikan toimintaparametrit elävät, kun laite saa iskuja.

Tärkeää on määrittää hyväksyntäkriteerit ennen testiä, ei tulosten perusteella. Jos laitteen toimivuutta ei testata etukäteen eikä sovita hyväksyntärajoja, on tuloksen päätteleminen vaikeaa, mikäli mitään ongelmia esiintyy.

Kysymykseen siitä, kuka päättää tuloksesta, on selkeä vastaus. Lopullisen tuloksen päättää tuotteesta vastaava taho, eikä testilabra, sillä testilabrassa ei ole osaamista arvioida tuotteen toiminnallisuuden muutoksia.

MAN esitteli uuden rekan

7.10.2012

MAN on esitellyt rekkamessuilla konseptin uudesta rekasta, joka poikkeaa edeltäjistään merkittävästi alhaisemmalla polttoaineenkulutuksella. Vastaavilla konsepteilla on bussipuolella saatu 30% polttoaineen kulutuksen säästö. Polttoaine lienee merkittävin kuluerä rekalla ajettaessa, joten säästöä kokonaiskustannuksissa syntyy luultavasti yli 10 %.

Pakkausten kannalta mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että rahtitila ei ole kuution muotoinen, vaan edessä on ylänurkat pyöristetty. Mikäli pakkausteknisillä ratkaisuilla pyritään täyttämään koko rahtitila tehokkaasti, aiheuttaa uusi muotoilu aikamoisia ongelmia. Käytännössä on hyvin hankalaa tehdä sellaisia pakkauksia, että ne noudattelisivat rahtitilan muotoja ja lastaus olisi helposti toteutettavissa.

Luultavasti täyttämisen kannalta paras ratkaisu olisi lentokoneista tutut tavarakontit, mutta ne pitäisi ehdottomasti standardoida, jotta ne olisivat käyttökelpoisia laajassa mittakaavassa. Standardointi taas edellyttäisi rahtitilan muotojen yhtenäistämistä, mitä ei kannata tehdä evoluution tässä vaiheessa. En usko, että ensimmäiset versiot aerodynaamisista muodoista olisivat parhaat löydettävissä olevat.

Olettaisin kuitenkin, että heikentynyt täyttöaste ei syö saavutetusta kustannushyödystä kovinkaan suurta osuutta. Tosiasia on, että harva rekka on täytetty lattiasta kattoon ja seinästä seinään. Pakkaussuunnittelussa kyllä tehdään tällaisia täyttösimulaatioita, mutta käytännön toteutuma on simulaatiota karumpi. Tuntumani on, että ainakin 90 % kuljetuksista on sellaisia, että rahtitilassa on vielä tyhjää tilaa. Tämä tila voidaan helposti uhrata aerodynamiikan alttarille.

Lastivarkaudet

9.9.2012

Perinteisesti lastivarkaudet ovat koskettaneet lähinnä helposti myytävissä olevia kuluttajatuotteita ja mielikuvana on ollut, että yhteiskunnan syrjälle ajautuneet yksilöt ovat tilaisuuden tullen varastaneet kuormasta pari laitetta. Tämä on aiheuttanut hävikkiä erityisesti kulutuselektroniikan toimituksissa. Nehän ovat yksittäiskappaleina melko helposti rahaksi muunnettavissa. Taistelukeinona ilmiötä vastaan on käytetty erilaisia pakkausratkaisuja. Eräs tapa on tehdä pakkaus mahdollisimman anonyymiksi. Tilaisuus ei tee varkaaksi, jos ei tajua, että olisi jotain varastettavaa. Myös pakkauksia on kehitelty sellaisiksi, että niistä olisi mahdollisimman hankala saada tavaraa ulos. Erilaiset sinetit, suojaverkot yms. ratkaisut ovat olleet käytössä.

Trendi on muuttumassa. Tällä hetkellä rikollisuus on menossa järjestelmällisempään suuntaan. Rikollisliigat pyrkivät soluttautumaan kuljetusketjuun. Tätä kautta liigat saavat tietoa, missä toimituksessa on heidän haluamaansa tavaraa ja miten kuljetus liikkuu. Näiden tietojen avulla voidaan järjestää lastin varastaminen. Tyypillisesti koko rekka nyysitään, kun kuljettaja poistuu autosta lepoalueella. Toinen tapa on ryöstää rekka kuljettajan läsnäollessa. Koko rekka ajetaan ryöstön jälkeen sopivaan paikkaan ja haluttu lasti otetaan pois kuormasta tai lasti puretaan ryöstöpaikalla toiseen kuljetusvälineeseen.

Taloussanomat kirjoitteli viikolla rekkaryöstöjen olevan Suomessa harvinaisia Keski-Eurooppaan verrattuna. Tämä ei kuitenkaan suomalaisia toimijoita juurikaan lohduta, sillä merkittävä osa tavaravirrasta suuntautuu ulkomaille. Jo Etelä-Ruotsissa tilanne on hankalampi. Taloussanomien mukaan yksikään heidän haastattelemansa kuljetusfirma ei ollut vielä joutunut ryöstön kohteeksi, mutta jos ryöstöjen suosio jatkaa kasvuaan, on osuma suomalaisten kohdalle lähinnä ajan kysymys. Ehkäpä liigat eivät vielä ole soluttautuneet suomalaisiin logistiikkakeskuksiin, vaan meidän ongelmahenkilömme ovat olleet yksinäisiä toimijoita.

Pakkausteknisillä ratkaisuilla ei kovin helposti voida tilannetta parantaa. Käytännössä ainoa tekninen apuväline on kuormaan lisättävät paikannuslaitteet. Nämäkään eivät ratkaise ongelmaa, mikäli lähtöpäässä on halua manipuloida paikannuslaitteita. Laitteiden koko ja hinta ovat myös sellaisessa luokassa, että näitä ei voi ripotella kaikkiin pakkauksiin. Yksittäisten ongelmatapausten selvittelyssä seurantalaitteet ovat kuitenkin osoittautuneet hyödyllisiksi. Laitteet kehittyvät koko ajan sellaisella vauhdilla, että luultavasti kohta meillä on käytettävissä pieni tagi, jolla jokainen pakkaus olisi paikannettavissa. Aiheesta on lisää juttua täällä: http://trackingtheworld.com/blog/gps-tracking-device-tracks-stolen-mail-package-to-postal-worker/

Rikollinen Wikimedia Commonsin mukaan

Rikollinen Wikimedia Commonsin mukaan. Todellisuudessa profiili saattaa vaihdella.

Toimituksen ryhmittäminen

2.9.2012

Samalle asiakkaalle menevät toimitukset olisi houkuttelevaa ryhmittää yhdeksi lähetettäväksi kolliksi. Hyötynä on selkeys. Asiakkaalle toimitetaan yksi kolli, joka sisältää kaikki yhden kohteen tavarat. Toisinaan myös kuljetuskustannukset pienenevät, kun kahden kollin sijaan toimitetaan vain yksi.

Toimituksen tietoja laitettaessa on ensiarvoisen tärkeää laittaa jokaiseen pakkaukseen toimitusosoite. Varsinkin lentorahdissa vanteilla yhdistettyjä kolleja on tapana purkaa, jotta ruuman täyttöastetta saadaan parannettua. Mikäli jokaisessa pakkauksessa ei ole osoitetta, on erittäin todennäköistä, että kuormaa purettaessa kollia ei enää koota oikein, jos sitä ylipäätään enää ryhmitetään yhdeksi lähetykseksi.

Ohje ryhmittämiseen: Jos ryhmä on helposti jaettavissa, pitää kaikissa pakkauksissa olla toimitustieto.

Pakkaustyön hinta

19.8.2012

Ikean konsepti, jossa kokoonpanotyö on siirretty asiakkaan tehtäväksi on loistava. Kuluttajat katsovat keskimäärin enemmän omasta lompakosta karkaavaa rahavirtaa kuin oman ajan käyttöä. Teollisuustyössä tällainen katsantokanta johtaa kasvaviin tuotantokustannuksiin, joka johtaa herkästi tehtaan siirtoon halvempiin maihin.

Pakkaussuunnittelussa voidaan materiaali- ja rakennevalinnoilla vaikuttaa erittäin paljon siihen, miten paljon pakkaustyöhön kuluu aikaa. Esimerkiksi puupakkauksissa voidaan kansipuut ottaa pakkausvalmistajalta tai sahata itse pakkaamossa sirkkelillä. Pitkän sahatavaran ostohinta on pienempi kuin mittaan sahatun, mutta pakkausvalmistaja pystyy varmasti sahaamaan puut tehokkaammin mittaan nipussa kuin pakkaaja yksitellen. Mikäli pakkaajilla ei ole viljalti ylimääräistä aikaa, on kannattavampaa siirtää työ sinne, missä se tehokkaimmin saadaan tehtyä.

Toinen tyypillinen esimerkki on valinta muotoon valmistettujen sisäosien ja pahvisten sisäosien välillä. Pahvista stanssatut sisäosat ovat huokeita, mutta monimutkaisemmilla muodoilla muotittamalla saadaan lähes poikkeuksetta lyhyempi pakkausaika. Mikäli katsotaan vain ostohintaa, on valinta selvä: Pahvi voittaa aina. Jos kuitenkin katsotaan myös pakkaamon työaikaa, muuttuu tilanne usein toiseksi.

Alueelliset palkkaerot vaikuttavat huomattavasti eri tekniikoiden painotukseen. Materiaalihinnoissa ei ole globaalisti niin suuria eroja kuin työn hinnassa. Näin ollen Aasiassa kannattaakin usein suosia pakkaamoa työllistäviä rakenteita, joiden hankintahinta on halpa. Euroopassa painotus on toisin päin.

Muovin ympäristövaikutukset

12.8.2012

Aasiassa on muovipakkaukset nostettu voimakkaasti esiin keskusteltaessa pakkausten ympäristövaikutuksista. Esimerkiksi Kiinassa ja Filippiineillä on kielletty kokonaan ohuet muovipussit ja osittain myös polystyreenipakkaukset. Tärkeimpänä syynä tähän on alueen surkea kierrätysjärjestelmä. Käytetyt pakkaukset heitetään kadulle ja ne tukkivat viemärit. Ajatuksena on korvata muovipakkaukset paperipohjaisilla, jolloin ne toivottavasti pehmenevät ulkona, eivätkä tuki viemäreitä. Tuntien aasialaisten kuitujen ominaisuudet, näin varmasti käykin. Kiellon perimmäisenä syynä on siis ihmisten välinpitämättömyys materiaalin hävittämisessä.

Muovipakkausten valmistajat ovat hermostuneet lisääntyvistä kielloista, sillä ne tuhoavat heidän liiketoimintansa. Filippiinien muovituottajien keskusjärjestö on aloittanut kampanjan, jolla yritetään tuoda esiin muovin ylivertaisia ominaisuuksia kuitupakkauksiin verrattuna. Esitys vetoaa siihen, että muovipakkaukset ovat erinomaisia ympäristön näkökulmasta, eikä niitä pidä kieltää. Sen sijaan pitää kehittää kierrätysjärjestelmää. Esitys on varsin liioitteleva. Lähtökohtana on ollut se, että kuitumateriaaleja ei kierrätetä ja muovi uusiokäytetään. Painotus tuo muovin edut hyvin esiin.

Päätelmät ovat kuitenkin osittain oikeaan osuvia. Valitettavasti yhteiskunnan tila taitaa olla sellainen, että on helpompaa muuttaa pakkausmateriaaleja, kuin tehdä toimiva kierrätysjärjestelmä. Myös ihmisten toimintatavat voivat johtaa ongelmiin, vaikka kierrätysjärjestelmät olisivatkin olemassa. Australian infrastruktuuri on kehittynyttä, mutta silti muovikassit ovat aiheuttaneet isoja ongelmia, kun niitä on laitettu vääriin paikkoihin.

Alueilla, jossa muovimateriaalit voidaan käyttää uudestaan raaka-aineena tai energiana, ei ole erityisen painavaa syytä niitä välttää. Ei pidä tehdä suoraa päätelmää, että muovimateriaalit ovat huonoja ja kuitupohjaiset ovat hyviä, eikä ohuista muovipusseista johtuvat ympäristöongelmat ole riitävä syy kaikkien muovipohjaisten pakkausmateriaalien välttämiseen. Päätelmän lopputulos on riippuvainen tapauksesta. Aina tulee pyrkiä minimoimaan käytettävän materiaalin määrä sekä jakeiden määrä. Vielä tärkeämpää on, että loppukäyttäjät toimittavat materiaalit oikeaan paikkaan kierrätykseen.

Aiheeseen liittyvä artikkeli löytyy täältä: http://opinion.inquirer.net/30819/plastic-bag-ban-fuels-packaging-wars

Muovipussi ei ole hyvää ruokaa. http://www.gotecotech.com

Innovaatio taantuman sivutuotteena

5.8.2012

Kesäloma tuli suoritetuksi, joten on aika jälleen keskittyä täydellä tarmolla pakkausalan tapahtumiin. Kesän aikana taloudellinen epävarmuus ei juurikaan hälventynyt.Talouden epävarmuus ei ole yksinomaan negatiivinen asia, sillä silloin kustannuksia katsotaan poikkeuksellisen tarkasti. Tarkka kustannusjahti johtaa siihen, että totuttuja toimintatapoja joudutaan kyseenalaistamaan.

Paine saada kustannuksia alemmaksi johtaa usein tuotteiden ja toimintatapojen kehittymiseen. Materiaalipuolella tämä useimmiten tarkoittaa tuotteita, joilla saavutetaan entisenlaiset ominaisuudet vähemmällä raaka-aineen määrällä. Yleisimmin uusien materiaalien etuna on aiempaa vastaavat ominaisuudet kevyemmällä tai heikkolaatuisemmalla raaka-aineella.

Esimerkiksi ensikuidun korvaaminen kierrätetyllä kuidulla pienentää aaltopahvin hintaa. Mikäli halutut ominaisuudet voidaan säilyttää raaka-aineen vaihdoksesta huolimatta, laskee hinta olennaisesti. Muovimateriaalien kehittämisellä pyritään saavuttamaan halutut ominaisuudet ohuemmilla materiaalivahvuuksilla. Uskoisin, että kiristyvä markkinatilanne on merkittävä syy siihen, että tämäntyyppistä kehitystä tapahtuu kiihtyvällä tahdilla. Uusien tuotteiden avulla valmistaja kykenee tarjoamaan pakkaukset asiakkaalleen halvemmalla säilyttäen kuitenkin oman katteensa riittävällä tasolla. Yleensä tuotekehityksestä tulevissa uusissa materiaaleissa on huolella harkittuja ominaisuuksia, joiden hyödyntämisestä saavat hyötyä kaikki osapuolet.

Lähtökohtana näissä kehitysmalleissa on yleensä raha ja nimenomaan materiaalikustannus. Hyötyjä tulee kuitenkin muualtakin, sillä materiaalien keventäminen johtaa usein kuljetuskustannusten pienenemiseen. Ympäristönäkökulmia ei pidä myöskään unohtaa. Pelkästään materiaalikustannusten tuijottaminen johtaakin virheelliseen lopputulokseen hyötyjen analysoinnissa. Vertailuun kannattaakin aina sisällyttää myös pakkaustyö, kuljetus ja mahdolliset kierrätysmaksut.

Timantti syntyy paineen alla!