Kontin täyttöaste

3.4.2011

Kontillinen tupakkaa jäi tulliin Kotkassa uutisoi Iltalehti 29.3.2011. Kuvassa kiinnitti huomiota kohtin mainio täyttöaste. Pojilla on ollut ilmeisesti henkilökohtaisesti mielenkiintoa siihen, että tavaraa saadaan mahdollisimman paljon yhteen kuljetukseen. Tähän tavoitteeseen on päästy lastaamalla lavat korkeiksi ja latomalla loput laatikot niin, että tila hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Näin hyvää täyttöä ei juuri Euroopassa näytetä harrastettavan. Ongelman syykin on selvä: Lastaus ja purku vaativat käsityötä. Aasiassa käytäntö on yleinen. Työvoiman ollessa edullista kuljetuksen hintaa kannattaa pienentää käyttämällä aikaa lastaukseen.

Toinen keskeinen etu täydestä kuormasta on se, että kuormaa ei tarvitse sitoa. Kuvan laatikot eivät pääse liikkumaan, joten turha tuonne on enää mitään dunnage bageja survoa.

Pakkaussuunnittelun kannalta kuvan lastaustapa edellyttää mitoituksen miettimistä. Laatikoita sijoitetaan kyljelleen, mikäni ne eivät muuten mahdu. Mitat tuleekin suunnitella juuri konttiin tai rekkaan sopivaksi, jotta kyljelleen asettelu ei ole tarpeen. Toinen vaihtoehto on tehdä pakkauksesta sellainen, että se kantaa joka suuntaan.

Hyvin täytetty kontti, IL 29.3.2011

Avainsanat: , , ,
Kategoria(t): logistiikka | 2 Comments »

Pakkauksen hinnan painoarvo

27.3.2011

Innventia on kehittänyt pakkausten suorituskyvyn analysointityökalun. Se on pääosin tarkoitettu kaupan tarpeisiin, mutta sitä voinee soveltaa myös muihin pakkauksiin.

Työkaluun voi syöttää pakkauksen tiedot, eri toiminnallisten osa-alueiden painoarvon ja arvoida toiminnallisuuden. Näiden tietojen perusteella systeemi arvioi, miten hyvin pakkaus vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Palvelussa pakkausta voivat käydä arvoimassa myös muut kuin pakkaussuunittelija, jolloin saadaan erilaisia näkemyksia suorituskyvystä.

PRT:n raportissa 58, ”Pakkaussuunnittelijan työkalulaatikko ympäristömyönteisyyden edistämiseksi Suomessa” on listaus eri osa-alueiden peruspainotuksista. Listaus näyttää seuraavalta:

tuotteen suojelu 36,1 %

ajettavuus koneilla 19,7 %

oikea määrä ja koko 10,3 %

käsiteltävyys, 7,2 % ,

pakkauskustannukset 7,2 %

pinottavuus 7,2 %

tilavuus ja paino 7,2 %

minimimäärä vaarallisia aineita 5,2 %

käytettyjen resurssien minimointi  2,1 %

Pakkauskustannukset edustavat pakkauksen hintaa. Painotus on varsin vähäinen verrattuna tuotteen suojeluun ja ajettavuuteen koneilla, joka käytännössä tarkoittanee pakattavuutta. Innventian luettelo ei ole edes painotettu ympäristönäkökulmista, vaan siinä on pyritty ottamaan kokonaisuus huomioon.

On siis täysin kestämätön tilanne, että pakkauksen hinta ajaa liian heikkoon suojaukseen. Tämä on helposti ymmärrettävissä. Hinta ei kuitenkaan tule edes toisena parametrina, vaan pakkauksen monipuolinen toiminnallisuus tulee huomioida kokonaisuutena. Pakattavuus, pinottavuus, mitoitus ja käsiteltävyys ovat yhtä lailla merkittäviä asioita.

Avainsanat: , , ,
Kategoria(t): Linkkejä ja vinkkejä | 1 Comment »

Merikontit tsunamin kynsissä

20.3.2011

Japania kohtasi merkittävä epäonni maanjäristyksen ja tsunamin moukaroitua saaristoa. Japanilaiset olivat normaaliin tapaan sijoittaneet satamat rannalle, jolloin ne joutuivat ensimmäisenä tsunamin uhriksi. Rahtisatamissa on aina suuria määriä täysiä ja tyhjiä kontteja odottamassa seuraavaa toimenpidettä.

Konttikuljetuksessa yleensä lähdetään siitä, että kontissa ei ole montaa senttiä vettä ja kontti pysyy oikein päin. Mikäli nämä reunaehdot eivät toteudu, voi kuljetettava tavara vaurioitua. Vauroista voidaan sitten keskustella vakuutusyhtiön kanssa. Toinen lähestymistapa on varautua pahimpaan mahdolliseen ja huomioidan kontin kaatuminen ja joutuminen veteen. Mikäli halutaan tsunaminkestävä pakkaus, kannattaisi lähteä rakennetta miettimään seuraavalla tavalla:

  • Kuljetuspakkauksen tulee kestää vettä. Vaneri tai lauta valitaan tästä syystä uloimmaksi kerrokseksi. Märkälujakin pahvi vettyy, jos se upotetaan pidemmäksi ajaksi.
  • Tuote ja kuljetuspakkauksen sisällä mahdollisesti olevat pahvilaatikot suojataan alu- tai PE-barrierkalvolla vettä ja kosteutta vastaan. Barrierin sisään laitetaan luonnollisesti kuiva-aineet. VCI-kalvo ei oikein sovellu tilanteeseen, jossa pakkaus voi joutua vedenalle. VCI-pussia kun ei saumata, niin upotuksissa sinne voi virrata merivettä, joka aiheuttaa korroosiota. Barrier takaa myös sen, että pakkauksen tiheyden ollessa alle 1000 kg/m^3, se jää kellumaan.
  • Tuote sidotaan laatikkoon siten, että se kestää kontin kaatumisen. Tuen on siis oltava riittävä joka suuntaan.
  • Merkintöjen tulee olla vedenkestäviä.

Näillä menetelmillä voidaan tehdä riittävä suojaus myös kaikkein rajuimpiin olosuhteisiin. Riskinhallintamielessä Japanin tapahtumat ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että ehkäpä niihin ei normaalien tuotteiden osalta kannata varautua.

National Geographicin kuva Japanilaisesta konttikasasta.

Avainsanat: , ,
Kategoria(t): logistiikka | Leave a Comment »

Onko monimutkainen pakkaus hyvä?

6.3.2011

Pakkaussuunnitteluunkin on kehitetty monenlaisia ohjelmistoja. Viikolla teimme pientä tutkimusta aiheeseen ja löysimme EngView-nimisen ohjelmistopaketin. Kyseessä on rakennesuunnitteluun tarkoitettu ohjelma, josta on tarkoitus saada oikein taipuvia geometrioita pahvista. Integraation kautta saadaan muut rakennesuunnittelut ja grafiikka käden käänteessä, kuten muissakin vastaavissa ohjelmissa.

EngViewin sivuilla ohjelmaa kehutaan seuraavasti:

Even extremely complex designs can be created by not very experienced designers.

Lausahdus varmasti pitää paikkansa, mutta minun näkemykseni mukaan hyvä pakkaus ei synny siten, että kokematon suunnittelija ohjelmistojen avustuksella tekee periaatteessa toimivan monimutkaisen pakkauksen. Lopputulos on herkästi sellainen, että sitä ei kohtuudella saa pakattua. Kun pohdin asiaa, huomasin, että kun suunnittelemme pakkauksia, lähes aina ensimmäiset versiot ovat monimutkaisempia kuin mihin lopulta päädytään.

Vaatii suurta osaaamista, että saa monimutkaiset ratkaisut toimimaan tyydyttävästi kaikilla osa-alueilla. Tällaisia osaajia löytyy, mutta heidän salaisuutensa ei käsittääkseni ole ohjelmistot, vaan vankka tuntemus heidän käyttämästään materiaalista ja toiminnoista, johon pakkaukset joutuvat.

Mainoksen lausahduksessa ei luultavasti ajateltu asiaa näin syvällisesti, vaan yritettiin antaa mahdolliselle asiakkaalle tuntumaa ohjelmiston helppokäyttöisyydestä. Pieni tutustuminen lienee paikallaan, jotta saa omakohtaisen tuntuman asiaan.

 

 

Avainsanat: , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | 2 Comments »

Testit kylmässä

27.2.2011

Pakkauksien vaatimusmäärittely sisältää useimmiten kontrolloimattoman kuljetuslämpötilan. Testimielessä tämä tarkoittaa -40/+70°C testiarvoja. Testisarjassa on myös aina määritelty jonkilaiset pudotusvaatimukset.

Pudotukset esiintyvät tyypillisesti kuljetuksen aikana. Standardeissa ei muistini mukaan ole ilmoitettu, missä lämpötilassa pudotukset pitäisi tehdä. Testilabroissa joissa olen käynyt, vallitsee yleensä leppeä noin 20 °C lämpötila. En usko, että vaikkapa VTT tai Innventia tyystin vastoin standardien ohjeita toimii.

Muovikoteloille testit kylmässä olisivat varmasti rankkoja. Vaikkapa polystyreenistä muotitetut kotelot haurastuvat melko rajusti lämpötilan pudotessa reilusti pakkaselle. Jotkin muovilajit, kuten polykarbonaatti, kestävät paremmin, mutta valinta käytettävästä materiaalista tehdään useimmiten muilla perustein, kuin pakkaustestien lähtökohdasta.

Kulunut pakkasjakso olisi tarjonnut oivallisia mahdollisuuksia kylmien olosuhteiden pudotustesteille. Utsjoella aamun tunteina olisi voinut saavuttaa -40°C olosuhteet. Testin merkitys on kuitenkin kyseenalainen, sillä näin kylmissä olosuhteissa ei käsitellä kovinkaan montaa tuoteyksilöä. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tehdä muutamalle pakkausdesignille vertailevat pudotustestit kylmässä ja normaaliolosuhteissa. Testin perusteella voisi arvioida riskitasoa.

Avainsanat: , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Lyijystä tehty pakkaus

19.2.2011

RD Velhon sisäverkon yhdistymisen myötä tuli tarve kutsua mikrotuen henkilöt säätämään bitit poikittain. Kaverit raahasivat mukanaan yhden autokuorman tarvikkeita. Ammatillisen kiinnostuksen vallassa pakkaussuunnittelutiimi ihmetteli servereiden pakkauksia. Muun muassa Dellin propeenivaimennin herätti kiinnostusta.

Erityisesti hämmennystä herätti kuitenkin kiinalaisten kuulokkeiden laatikko. Kiinalaiset olivat painaneet kierrätysmerkkiin kirjaimet PB. Vähän aprikoimme, että liekö laatikko kuitenkin lyijyn sijaan pahvia (CB). Uskaltaako tuota nyt laittaa pahvinkeräykseen?

Eipä tuon pakkauksen merkinnät muutenkaan ole menneet ihan täydellisesti. RoHS-direktiivi ja WEEE-direktiivi koskevat itse tuotetta, joten merkinnät eivät kuulu pakkaukseen. Samoin CE-merkki on tapana laittaa tuotteeseen eikä pakkaukseen, mikäli pakkausta ei käytetä koko tuotteen elinkaaren ajan kiinteästi tuotteen kanssa.

Lyijystä tehdyt pakkaukset liittyvät tyypillisemmin radioaktiivisten materiaalien pakkaaamiseen.

Avainsanat: , , , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Pakkaussuunnittelun ajoitus

13.2.2011

Tuotekehityksessä pakkaus yleisimmin ajoitetaan valmistumaan samalla hetkellä mekaniikkan kanssa. Tämä on sillä tavoin oikea lähestymistapa, että pakkaus on yhtä lailla keskeinen osa toimituskokonaisuutta kuin mekaniikkakin. Haasteena tässä ajoitusmallissa on se, että valmis mekaniikka on pakkaussuunnittelun lähtötieto.

Ei ole lainkaan harvinaista, että mekaniikka muuttuu  pakkauksen näkökulmasta aivan olennaisesti projektin loppumetreillä. Tyypillisesti esimerkiksi havaitaan, että uusi design ei mene läpi lämpötesteistä. Tämä johtaa siihen, että projekti viivästyy. Jos pakkaussuunnittelu on ollut alkuperäisen aikataulun mukaan liikkeellä, on suunnitelma valmis, kun tulee tieto, että laite muuttui. Päästään takaisin lähes lähtöpisteeseen. Vaatimusmäärittely pysyy samana, mutta muutoin ollaan puhtaalla pöydällä.

Pakkaussuunnittelun näkökulmasta olisikin järkevää viivästää yhden pykälän verran suunnittelua. Kun laite on testivaiheessa, tehdään pakkaussuunnittelua. Kun laiteen design on lyöty lukkoon, voidaan tehdä pakkaustestit ja rakentaa toimituskyvykkyys.

Laitteen ollessa proto- ja pilottivaiheessa, voidaan toimitukset tehdä väliaikaisilla pakkauksilla. On olemassa monia tapoja pakata laitteet siten, että niitä varten ei tarvitse hankkia omilla työkaluilla tehtyjä osia. Tyypillisesti tällöin täyttöaste on heikompi, mutta muutamien kymppien hinnannousu protojen toimituskuluissa ei juuri projektien budjetteja heilauta.

Sopivalla ajoittamisella saadaan pakkausuunnittelulle oikeat lähtötiedot ja hieman lisää aikaa tehdä suunnittelutyö kunnolla.

Avainsanat: , ,
Kategoria(t): pakkausmateriaali | Leave a Comment »

Dokumentointi

6.2.2011

ISO 9001 siintelee useden tavaraa valmistavien yritysten esitteissä. Lähtökohtana laatujärjestelmässä on se, että toiminnot on dokumentoitu.

Olettamani on, että pakkaamon toimintoja ja pakkauksia ei ole rajattu dokumentointivaatimuksen ulkopuolelle. En tosin tiedä, onko tämä mahdollista, mutta tuskin näin on tehty. Siitä huolimatta tuntumani on, että on enemmänkin harvinaisuus, että kaikista pakkauksista olisi olemassa valmistuspiirustukset ja pakkausohje tai edes toinen näistä. Pakkausohjeet ovat ehkä yleisempiä.

Pakkausvalmistajat yleensä tekevät piirustukset pakkauksista tuotantoaan varten, mutta useimmiten nämä eivät päädy asiakkaan haltuun ja näin osaksi tuotedokumentaatiota. Kattavan dokumentoinnin rakentaminen tyhjästä on iso työ, joten jos lähtötilanne on nolla, kannattanee aloittaa uusien pakkausten dokumentoinnista.

Kun kupongit ovat kunnossa, voi auditoijan surutta viedä tarkastelemaan pakkaamonkin toimintaa.

Avainsanat:
Kategoria(t): Laatu | 2 Comments »

Pakkaustestit – nosto

30.1.2011

Jokunen viikko sitten kirjoittelin testeistä, jotka eivät kuulu kaikkiin pakkaustestisarjoihin, mutta jotka on syytä kuitenkin tehdä. Silloin vuorossa oli pinontatesti. Tällä kerralla pureudun nostamiseen.

Suurin osa isompien pakkausten käsittelystä tehdään trukilla, mutta ei ole ollenkaan harvinaista, että lastaus tapahtuu nosturilla nostamalla. Tällöin pakkauksen alle laitetaan pari liinaa ja näiden avustuksella lasti kiidätetään taivaan sineen. Usein tällainen tapahtuma sijoittuu kuljetuksen loppupäähän, jossa tavara kuljetetaan asiakkaalle pienehköllä avolava-autolla. Auton Hiab-nostin on ainoa mahdollisuus purkaa kuorma. Jos pakkaus on tarpeeksi luja, ei tällainen toimintatapa ole laisinkaan huono.

Suunniteltaessa pakkauksia raskaille tuotteille tai pienille tuotteille, ei pakkauksesta automaattisesti pinontavaatimusten kautta tule niin tukevaa, että se kestäisi liinoilla nostamisen. Tyypillinen vauriomekanismi on pakkauksen yläosan luhistuminen kasaan. Jos liinat ovat turhan lyhyet, riski tähän kasvaa entisestään. Pienillä pakkauksilla lavakuormasta saattaa tulla melko suuri, mutta yksittäinen laatikko ei välttämättä ilman lisätukea jaksa kantaa liinojen kuormaa. Jotta voidaan varmistua, että pakkaus säilyttää muotonsa noston aikana, tulee nostaminen testata. Sinänsä hyvin pieni vaiva verrattuna siihen työhön, mikä tulee, jos pakkaus pettää lastauksessa.

Yläosan luhistumisen lisäksi toinen vauriomekanismi on lavan pettäminen. Mikäli liina vedetään kannen alta, on riskinä kansilautojen irtoaminen. Jos reunalaudat irtoavat, pääsee kuorma putoamaan hieman, joka johtaa ketjureaktioon. Lopputuloksena lavan kansilaudat ovat siistinä nippuna liinojen varassa.

ASTM-sarjan standardeista löytyy kuvaus näidenkin testien tekemisestä. Ei ole laisinkaan huono ajatus lisämaustaa vaatimusmäärittelyä nostotestillä. Olemme RD Velhon pakkaussuunnitteluprojekteissa useamman kerran todenneet suunnitelman kaipaavan korjausta tämän testin perusteella. Kustannusmielessä on aina järkevintä havaita ongelmat protovaiheessa, eikä vasta sitten, kun pakkaukset ovat jo maailmalla.

Nostaminen liinalla

Nostaminen liinalla tai ketjulla kuormittaa pakkausta monipuolisesti.

Avainsanat: , , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

Jätelakiesitys

23.1.2011

Jätelakiesitys etenee lainsäätäjien käsittelyssä. Pakkausalan kannalta se pitää sisällään muutamia mielenkiintoisia uudistuksia, joista tärkein on pakkausten lisääminen tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden joukkoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että se taho, joka tuottaa pakkauksi tuotteidensa mukana markkinoille, tulee huolehtia kustannuksista, jotka aiheutuvat niiden keräämisestä pois.

Tälläkin hetkellä pakkauksissa on osittainen tuottajavastuu. Yritysten tulee maksaa kierrätysmaksut PYR:in kautta markkinoille saattamilleen pakkauksille. Kunnat ovat kuitenkin järjestäneet keräyksen yhdyskuntajätteelle, jonka joukkoon pakkauksiakin on saanut kotona laittaa. Uusi lakiesitys tavoittelee tilannetta, jossa pakkausten osalta kustannuksista vastaa kaikilta osin tuottaja.

Tavoitteena näyttäisi olevan se, että kunnat järjestäisivät jatkossakin yhdyskuntajätteen keräyksen. Pakkausten sijoittaminen tähän keräykseen on ilmeisesti jatkossakin sallittua, mutta tuottajavastuun mukaisesti tuottaja vastaa kustannuksista, kuten esityksessä mainitaan:

Tuottajan on järjestettävä markkinoille saattamiensa 48 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden jätehuolto sekä
vastattava siitä aiheutuvista kustannuksista, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Näin maallikosta tuntuu, että ei ole järkevää lähteä rakentamaan koko Suomen kattavaa keräysjärjestelmää pelkästään pakkauksille, kuten aiemminkin spekuloin. Toivottavaa onkin, että tähän ei lakiesityksellä pyritä. Esityksen saamista kommenteista päätelleen kunnat järjestävätkin keräyksen, joka aiheuttanee muita ongelmia.

Olipa keräysjärjestelmä millainen tahansa, uuden lain myötä tullaan markkinoille saatetun pakkausmäärän raportointiin ja maksuihin kiinnittämään tarkempaa huomiota. Laki sisältää sanktiomahdollisuuden. Käsitykseni mukaan todella harvalla yrityksellä on järjestelmä, jonka avulla voidaan raportoida kuhunkin maahan toimitettu pakkausmäärä. Lakiesitys saattaa hyvinkin mennä läpi. Jos näin käy, siirtymäaika on yksi vuosi. Kokemukseni mukaan vuosi on hyvin lyhyt aika, jos yrityksessa lähdetään rakentamaan raportointijärjestelmää tyhjästä.

Jos liikevaihto on alle miljoona euroa, voi huokaista helpotuksesta.

Avainsanat: ,
Kategoria(t): ympäristö | 1 Comment »

Vanhemmat artikkelit
Viimeisimmät artikkelit