Pakkauksien vaatimusmäärittely sisältää useimmiten kontrolloimattoman kuljetuslämpötilan. Testimielessä tämä tarkoittaa -40/+70°C testiarvoja. Testisarjassa on myös aina määritelty jonkilaiset pudotusvaatimukset.
Pudotukset esiintyvät tyypillisesti kuljetuksen aikana. Standardeissa ei muistini mukaan ole ilmoitettu, missä lämpötilassa pudotukset pitäisi tehdä. Testilabroissa joissa olen käynyt, vallitsee yleensä leppeä noin 20 °C lämpötila. En usko, että vaikkapa VTT tai Innventia tyystin vastoin standardien ohjeita toimii.
Muovikoteloille testit kylmässä olisivat varmasti rankkoja. Vaikkapa polystyreenistä muotitetut kotelot haurastuvat melko rajusti lämpötilan pudotessa reilusti pakkaselle. Jotkin muovilajit, kuten polykarbonaatti, kestävät paremmin, mutta valinta käytettävästä materiaalista tehdään useimmiten muilla perustein, kuin pakkaustestien lähtökohdasta.
Kulunut pakkasjakso olisi tarjonnut oivallisia mahdollisuuksia kylmien olosuhteiden pudotustesteille. Utsjoella aamun tunteina olisi voinut saavuttaa -40°C olosuhteet. Testin merkitys on kuitenkin kyseenalainen, sillä näin kylmissä olosuhteissa ei käsitellä kovinkaan montaa tuoteyksilöä. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tehdä muutamalle pakkausdesignille vertailevat pudotustestit kylmässä ja normaaliolosuhteissa. Testin perusteella voisi arvioida riskitasoa.
Pakkaussuunnittelu 
Vastaa