Pahvinen pakkaus kosteissa olosuhteissa

7.3.2010

ISTAn kuukausijulkaisussa on artikkeli HP:n laserprintterien pakkauksista. Siinä on erittäin mielenkiintoista mittausdataa siitä, miten erilaiset pahvilaadut kestävät kosteutta. Yleisesti on tiedossa, että kierrätetty kuitu on olennaisesti heikompaa kosteissa olosuhteissa, kuin ensikuidusta tehty aaltopahvi. Itsekin olen nähtyt ainakin parin valmistajan mittaustuloksia aiheesta, mutta julkisesti saatavilla olevaa tietoa on heikosti tarjolla.

Itse olen noudattanut nyrkkisääntöä, että pahvi menettää lujuuttaan siten, että 25 % on jäljellä, kun kosteus on noussut 50 prosentista 95 prosenttiin.  Neitsellisestä kuidusta tehdyllä pahvilla ei pudotus ole ehkä näin raju, mutta kierrätyskuitupitoisuuden kasvaessa saattaa olla suurempikin. En valitettavasti muista, mistä tämä käsitys minulle on tullut, joten asiaa on vaikea tarkastaa.

Huomattavaa on, että normaaleissa testiolosuhteissa 50 % kosteudessa kierrätyskuitu ei olenanisesti heikennä lujuutta, mutta kun kosteutta on lähes 100 %, on tilanne aivan toinen jo yksittäisenkin puristuksen osalta.

ISTA viewsin helmikuun 2010 numerossa sivulla 27 on testituloksia. Vihreä käyrä kuvaa neitseelisen kuidun käyttäytymistä ja punainen kierrätyskuidun käyttäytymistä. Sininen käyrä kuvaa ilmeisesti kosteutta. Testissä laatikoille on pidetty vakiovoima ja kosteutta on syklattu 50% ja 90% välillä. Mielenkiintoista on huomata, että painuma alussa on aika lailla sama, mutta kun testi etenee, hajoaa kierrätyskuitu merkittävästi aikaisemmin.

Testitulokset osoittavat, että merikuljetuksissa neitseellinen kuitu on pakkauksessa välttämätöntä. Kierrätyskuitu ei tarjoa riittävää pinottavuutta, jos ajatellaan isompia kuljetuspakkauksia, joiden tulee tarjota muun suojan lisäksi pinottavuutta pakkaukselle. Neitseellinen kuitu ei ole erityisen halpaa, mutta kierrätyskuidun tuomat laatuongelmat eivät myöskään ole ilmaisia.

Erityisesti Aasiasta hankittaessa kannattaa pahvin laadun tarkastuksessa pyytää asiantuntijalta apua. Kiinalaiset ovat taitavia tekemään ns. Asia Kraftia, joka todellisuudessa on kierrätyskuitua, mutta näyttää kraftilta.

http://ista.idigitaledition.com/

Pakkaus OSB-levystä

28.2.2010

Havuvanerin saatavuus ja hinta Suomessa riippuu olennaisesti Venäjän tuonnista. Tästä on helppo päätellä, että vaihteluita on. Havuvanerille on Suomessakin tulossa vaihtoehdoksi OSB-levy. Se on kolmikerroksinen isohkoista viilunpalasista liimattu levy, jonka pinnoissa viilujen syysuunta on sama ja keskikerroksessa ristikkäinen pintoihin nähden.

OSB-levy on saavuttanut etelä-Euroopassa ja USA:ssa vankan kannatuksen, mutta Suomessa käyttö on edelleen vähäistä, johtuen pääasiassa saatavilla olevasta perinteisestä vanerista. OSB:n etu on, että se ei vaadi niin korkealaatuista raaka-ainetta, kuin perinteinen viiluista tehty vaneri. Lisäksi OSB on ilmeisesti aina liimattu kosteutta kestävällä liimalla toisin kuin havuvaneri. Siinä on molempia versioita liikkeellä.

OSB:n sanotaan olevan yhtä lujaa kuin havuvanerin, mutta tasalaatuisempaa. Käytännön testikokemuksia minulla ei aiheesta vielä ole, mutta veikkaan, että tätä materiaalia alkaa virrata Suomeenkin lähiaikoina. Halpa hinta yhdistettynä kohtuullisiin ominaisuuksiin tapaa olla aika myyvä pakkaus. Olettaisin, että lähes kaikki nyt havuvanerista olevat pakkaukset voitaisiin korvata OSB:stä tehdystä tavarasta.

PuuProffan kuva OSB:stä.

Pakkausmerkinnät ja varastelu

20.2.2010

Kun arvoikkaita elektroniikkalaitteita lähetetään pitkin maailmaa, on logistiikkaketjussa aina mukana joku epärehellinenkin yksilö. Uutisissa on toisinaan tapauksia, joissa postin työntekijät ovat varastaneet rahaa, cd-levyjä ja muuta tavaraa. Näissä tapauksissa varas tavalla tai toisella saa tietää lähetyksen sisällön paketista ja päättää pölliä sen.

Varastamisen riskiä saadaan olennaisesti vähennettyä minimoimalla pakkauksen merkintöjä. Kuljetuspakkauksen tarkoituksena ei ole myydä tuotetta. Näin ollen valmistajan logot ja mahdollisesti kuvat tuotteesta voi jättää pois uloimmasta pakkauskerroksesta. Jos laatikon päällä lukee isolla PS3 kiiltävän pelikonsolin kuvan kera, kiinnostaa se taatusti enemmän kuin ruskea peruslaatikko, jossa on vain lähettäjän ja vastaanottajan nimi. Toki lähettäjän nimestäkin usein voi päätellä jotain.

Joskus varkauden kohteeksi saattaa joutua tavara, jolla ei ole varkaalle mitään arvoa, mutta tavara sinänsä saattaa olla hyvin kallista. Tällaisia tapauksia sattuu erityisesti firmoille, jotka valmistavat kiinnostavia kuluttajatuotteita ja vähemmän innostavia teollisuustuotteita. Tällöin teollisuustuotteet saatetaan nyysiä vahingossa, kun tarkoituksena oli saada jotain aivan muuta. Asianomaisten kannalta on tietysti yhdentekevää, miksi lähetys varastettiin. Se on kadonnut joka tapauksessa.

Otetaan siis ne merkinnät pois kuljetuspakkauksista.

ISTA 4AB: Räätälöity testisarja pakkauksille

14.2.2010

ISTA:n piirissä on pureuduttu kiinnostavalla tavalla pakattujen tuotteiden vakiotestisarjoihin liittyvään ongelmaan. Vakiosarjat soveltuvat hyvin vaikiotilainteisiin. Jos kuljetus- ja varastointiketju on tunnettu, eikä esimerkiksi IEC 60068-sarja ja 60721-sarja tarjoa tyydyttävää testisettiä, kannattaa tarkastella ISTA 4AB:n tarjoamia mahdollisuuksia.

ISTA:n jäsensivuilla on verkossa toimiva palvelu, johon syötetään tiedot pakkauksesta, kuljetuksista ja varastoinneista. Näiden perusteella ohjelma määrittelee, mitä testejä pakkaukselle tehdään, millä rasitustasolla ja missä järjestyksessä. Erittäin helppo tapa tehdä räätälöity testisarja. Jotta tällainen palvelu on saatu aikaiseksi, on taustalla tehty mittava määrä olosuhdemäärityksiä ja todella paneuduttu pakkauksen testauksessa kriittisiin tekijöihin.

Pakkaus vaatii omanlaisensa testit. Yleiset elektroniikalle sovellettavat 60068-sarjan testit on tarkoitettu pääasiassa tuotteelle itselleen, ei pakatulle tuotteelle. Näin ollen sarjasta puuttuvat esimerkiksi pinontavaatimukset ja se ottaa muutenkin huonosti huomioon pakkauksiin liittyvät nyanssit.

Olemme hyödyntäneet ISTA 4AB:n joustavuutta parissa projektissa, kun asiakkaat ovat halunneet erityisesti heidän olosuhteet huomioivan spesifikaation. Tällaisessa käytössä ISTA 4AB on erittäin hyvä. Melko vähän on sellaisia asiantuntijoita, jotka pystyvat perustellusti väittämään, että ehdotettu testisarja ei ole hyvä tai rittävä.

Olosuhteiden määrittelyä ISTA:n palvelussa.

Aaltopahvi kuljetuspakkauksessa

7.2.2010

Perinteinen tapa pakata yli 50 kg tuotteet kuljetusta varten on laittaa ne vanerilaatikkoon. Vaneri tarjoaa hyvän pinottavuuden, suojaa iskuja vastaan , sen saatavuus on hyvä ja se kestää kosteutta. Näistä hyvistä ominaisuuksista johtuen vaneri on yleisesti käytössä ja ihmiset ovat tottuneet siihen.

Yrityksissä on mahdollisesti tehty kokeita pahvipakkauksilla. On pyydetty myyjältä pakkausvaihtoehtoa vanerille ja halvalla totta kai. Myyjälle tuskin on muistettu mainita, mitä pakkauksen tulee kestää eikä kestävyyttä ole todennettu testein. Näistä syistä johtuen pakkaukset ovat hajonneet kuljetuksessa tai varastoinnissa. On onnistuttu rakentamaan yleinen mielipide, että pahviset kuljetuspakkaukset eivät kestä.

Fakta on, että kaikki pahvitehtaat eivät kykene tekemään esimerkiksi pitkiin merikuljetuksiin soveltuvaa konttipahvia. Kun pinottavuusvaatimus on luokkaa tonni, pitää pahvin rakenteen olla kunnossa. Tulee käyttää märkälujaa liimaa, neitseellisestä kuidusta tehtyjä papereita ja oikeanalaista rakennetta.

Kaksiaaltoista pahvia. http://www.scaindustrial.com

Esimerkkinä järeisiin kuljetuspakkauksiin soveltuvasta aaltopahvia valmistavasta tehtaasta on SCA:n Tilburgin yksikkö. Se on erikoistunut valmistamaan järeitä kaksi- ja kolmiaaltoisia pahveja ja jalostamaan näitä pakkauksiksi.

Valitsemalla hyvälaatuisista vaihtoehdoista oikea, saadaan pakkaus kestämään siltä vaadittavat kuormat myös kosteissa olosuhteissa. Lisäksi aaltopahvi on kierrätettävissä paremmin kuin puumateriaalit. Pahvi on yleensä myös hinnallisesti kilpailukykyinen vaneriin verrattuna. Eritoten sillon, kun valmistusmäärät ovat suuret.

Kokemukset ReliDes Oy:n ja NSN:n palveluksessa osoittavat, että tuotteen painon liikkuessa alle tonnissa saadaan pahvirakenteilla pinottavuus sellaiseksi, että kuljetuksessa saadaan täyttöaste kunnolliseksi. Näin päästään kustannustehokkaaseen kuljettamiseen.

Mikäli haluat pahvin käyttöön kuljetuspakkaukssa, etkä tunne alaa, kysy asiantuntijoilta. Älä lähde itse harjoittelemaan!

Pakkauksen täyttöastevaatimus Kiinassa

31.1.2010

Kiinan viranomaiset päättivät asettaa useita rajoituksia pakkauksille vuosituhannen alkupuolella. Määräyksiä saatettiin voimaan tai oli tarkoitus saatta voimaan 2008 vuodesta lähtien. Tavoitteena oli vähentää pakkausjätettä ja velvoittaa tahoja, jotka saattavat pakkaukset markkinoille, keräämään ne myös pois.

Keräysvelvoite ei ole yleisesti ottaen mitenkään uusi asia. EU:n pakkausdirektiivi 94/62/EC määrittää, että EU:n jäsenmaiden tulee järjestää vastaavanlainen kierrätysjärjestelmä, kuin mitä kiinalaiset ovat suunnitelleet.

Kiinan vaatimuksissa ongelmana on tiedonsaanti. Määräyksiä voivat tehdä useat tahot, joista tärkein on AQSIQ. Heidän nettisivuja vilkaisemalla huomaa, että läheskään kaikkea sisältöä ei ole käännetty englanniksi. Näin ollen kiinassa toimiville yrityksille saattaa osa määräyksistä tulla yllätyksenä. Parhaiten tietoa näyttäisi saavan Packaging South Asia:n nettisivuilta.

Eräs mielenkiintoinen vaatimus, joka tiettävästi astui voimaan 1.1.2009 on pakkauksen täyttöastevaatimus.

-Tyhjää tilaa ei saa pakkauksessa olla kuin 55%
-Pakkaus ei saa ylittää 15% myyntihinnasta

55% tilavaatimus on hieman avoin sen suhteen, lasketaanko se tuotteen ääriulkomitat vs. pakkaksen ulkomitat. Jos näin on, ei lavalla olevaa tuotetta voi vaimentaa juurikaan, sillä tuo prosenttiluku ylittyy helposti. Toistaalta jos puhutaan tuotteen ulkomitta vs. pakkauksen sisämitta, niin ongelma on merkittävästi pienempi. Tavoitteena tässä on luultavasti pienentää prameita kuluttajapakkauksia, mutta säännöksissä ei teollisuuspakkauksia ole eroteltu.

15 % hintavaatimus on myöskin haastava tuotteille, joiden arvo on vähäinen. Jos toimitetaan vaikkapa tyhjä peltikaappi siten, että pakkauksen tulee sopia lentokoneeseen, on vaatimus todella tiukka.

Sanktiotkin on näiden vaatimusten tueksi asetettu. Tuntematonta ainakin minulle on, miten Kiinan viranomaiset valvovat näitä määräyksiä. Myös tarkka sisältö on arvailujen varassa, sillä ainakin tapauksissa, joissa Kiinan viranomaiset ovat tehneet käännökset englanniksi, on osoittautunut, että niissä on suuriakin virheitä.

Lisäosien vaikutus pakkaukseen

27.1.2010

Minut pyydetään projektissa paikalle tavallisesti siinä vaiheessa, kun pakkaussuunnittelun aloittaminen on jo myöhässä. Palaverissa käydään läpi pakkaukselle asetettavia vaatimuksia ja tutkaillaan, millaista tuotetta ja kokonaisuutta ollaan pakkaamassa. Tämän jälkeen aloitetaan varsinainen suunnittelutyö. Pakkaussuunnittelija ottaa 3D-mallin putkelle ja alkaa kasata pakkausta sen ympärille.

Tämän jälkeen tehdään katselmointi. Kun perusperiaate on kunnossa, tilataan mallipakkaukset ja järjestetään koepakkaus. Koepakkaukseen tulee paikalle projekissa mukana olevia henkilöitä. Tässä vaiheessa monesti palaveriin marssii joku, jolla on mukana laatikollinen kaikenlaisia lisäosia, joiden olemassaolosta ei ollut mitään tietoa työtä aloitettaessa. Tällaisia lisäosia ovat tyypillisesti erilaiset kiinnitysosat ja kaapelit.  Pahimmillaan lisäosat ovat niin suuria, että ne muuttavat pakkauksen rakenteen täysin. Suunnittelu on aloitettava alusta ja valmiiksi kireälle aikataululle käy huonosti.

Onneksi näiden tapahtumien määrää on saatu vähennettyä aiheesta jo saatujen oppien perusteella, mutta silti näitä aina välillä sattuu. Pakkaussuunnittelua aloitettaessa projektissa tulee tietää, mitä kaikkea pakkaukseen pitää laittaa! Jos tietoa ei ole, on parasta odottaa. Vasta silloin on oikea hetki aloittaa suunnittelu, kun lähtötiedot ovat selvillä.

Mekaniikan kestävyys

22.1.2010

Pakkauksen tehtävänä on suojata tuotetta kuljetuksen aikana. Suunnittelun avuksi on tehty monenlaisia tutkimuksia siitä, kuinka erilaiset materiaalit vaimentavat iskuja pudotuksissa. Näiden avulla voidaan valita sopiva tiheys, jotta saadaan tietty vaimennusmatka. Näin saadaan kiihtyvyydet tuotteessa pidettyä kurissa.

Valitettavasti pakkaussuunnittelun lähtötietoihin ei yleensä saada minkäänlaista arviota siitä, mitä tuote kestää. On korkeintaan jonkinlaisia arvauksia, että vaikkapa 100 g:tä on mahdollisesti liikaa. Kestävyys voitaisiin protolla testata varsin helposti. Sitä varten on mm. IEC 60068-sarjassa määritelty iskutesti, jolla saadaan kontrolloitu kiihtyvyys tuotteelle. Tasoa lisäämällä päästään jossain kohtaa pisteeseen, jossa tuote hajoaa. Tämän tiedon pohjalta pakkaus voitaisiin tehdä optimaaliseksi. Olennaista tässä testaamisessa on selvittää vaurioitumispiste nimenomaan kuljetusasennossa.

Protoja ei kokemukseni mukaan yleensä saada tällaisiin testeihin. Tämän vuoksi pakkaussuunnittelu joudutaan pohjaamaan vanhaan kokemukseen, eikä tuotteen mahdollista korkeatakaan kestoisuutta päästä hyödyntämään.

Optimaalisen pakkauksen saamiseksi voisi käyttää seuraavaa metodia:

  • Määritellään kuljetusasentoon tietty sietoisuusraja tuotteelle, vaikkapa 100 g:tä
  • Tehdään ensimmäisille toimituksille jonkinlainen tuotteen varmasti suojaava pakkaus, jonka työkalukustannukset ovat tunnettuja.
  • Kun tuotteita on saatavilla testeihin, testataan todellinen sietoisuus.
  • Suunnitellaan lopullinen pakkaus.

Suunnittelukierroksia tulee lisää verrattuna normaaliprosessiin, mutta kustannukset mitä todennäköisimmin saadaan katettua tuotteen elinkaaren aikana tehokkaammalla pakkauksella.

Vaikeat kuljetusolosuhteet

10.1.2010

Usein kuulen väittämän, jossa yrityksen edustaja sanoo heidän kuljetusreittiensä olevan rasittavampia pakkauksille, kuin muiden yritysten. Saattaahan näin ollakin, mutta tavallisempi tilanne on, että kaikki vientiyritykset käyttävät jokseenkin samoin periaattein toimivia kuljetusyrityksiä. Jos vaikkapa rakennetaan uusi tehdas keskelle Intiaa, on epätodennäköistä, että yksi suomalaisfirma onnistuisi hankkimaan muita huonomman kuljetusfirman. Ja jos näin on, niin ei sillä ainakaan kannata kehuskella. Kun suunnitellaan pakkaus, ei mielestäni surkeaa loppupään kuljetusta kannata liikaa korostaa, vaan tutkia, millaisin kustannuksin sitä voisi parantaa.

Aaseista ja muista heikoista kuljetusvälineistä puhutaan ja niistä näkee myös valokuvia. Kuitenkin yleensä primitiivinen kuljetus on jonkinlainen avolava-auto, joka paahtaa mahdollisesti päiviä joitain pieniä teitä kohti kohdetta. Pakkaus tuleen näihin olosuhteisiin mitoittaa kestämään kosteutta, tärinää ja iskuja. Toisaalta on merkityksetöntä, onko vetopeli eläin vai kone, jos kärryllä kuljetetaan. Alla on mainiolta www.tis-gdv.de sivustolta poimittu kuva, josta käy ilmi ongelmia, jota aasin käyttö mahdollisesti aiheuttaa.

Aasi kuormajuhtana www.tis-gdv.de

Toimiessani pakkausten parissa erilaisten vientiteollisuuden yritysten parissa, olen havainnut, että melkein aina voidaan käyttää samoja kansainvälisiä standardeja kuvaamaan vaatimustasoa ja näillä päästään tyydyttävään lopputulokseen. Pakkaus suojaa tuotteen niin, että asiakas saa sademetsässäkin ehjän tuotteen. Aivan kaikkia mahdollisia uhkia vastaan ei myöskään kannata varautua, ellei yritys nimenomaan halua kuluttaa kaikkia ylimääräisiä rahojaan pakkauksiin.

Metyylibromidi

6.1.2010

Metyylibromidikaasutus on hyväksytty menetelmäksi käsitellä vientiin menevää puuta ISMP-15-määräyksessä. Se on ollut lämpökäsittelyä suositumpaa monissa maissa, sillä useimmissa maissa ei ole sellaista sahateollisuutta, kuin Suomessa, joten lämpökäsittelykapasiteetista on pulaa.

Metyylibromidi on määritelty Montrealin sopimuksessa kemikaaliksi, jonka käyttöä tulee vähentää, sillä se tuhoaa otsonikerrosta. Toistaiseksi käyttö ei ole kovin paljon vähentynyt, joten Euroopassa on nyt kiristetty suhtautumista puumateriaalin kaasutukseen. Joissakin satamissa on tehty erilaisia takaisinkeräysjärjestelmiä, jotta ilmakehään vapautuvan kaasun määrä vähenisi.

Toistaiseksi lämpökäsittely ei ole täysin korvannut kaasutusta. Jatkossa ei kuitenkaan kannata toimitusketjua rakentaa siten, että vientiin menevät pakkaukset kaasutetaan satamassa, sillä useat maat tähtäävät siihen, että tällainen toiminta lopetetaan. Parempi menetelmä on hankkia puutavaraa, joka on lämpökäsitelty valmiiksi. Tällöin kaasutukselle ei ole toimitusketjussa tarvetta.