Posts Tagged ‘ISPM-15’

Salamatkustajia pakkauksissa

17.5.2015

Evira julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Kiinasta tulleissa puisissa pakkauksissa on ollut salamatkustajina aasianrunkojäärien toukkia. Pakkauksissa on ollut asianmukaiset ISPM-15 leimat, mutta silti pakkaukset ovat levittäneet tuholaisia.

Kiinassa on käsitelty puupakkaukset perinteisesti metyylibromidilla. Käsittelyssä pakkaukset laitetaan konttiin tai telttaan ja tilaan päästetään metyylibromidikaasua. Kaasun annetaan vaikuttaa vuorokausi, jonka aikana eläinten pitäisi kuolla. Menetelmän heikkous on ilmiselvästi sen epävarmuus. En yllättyisi lainkaan, jos useinkin kaasut tuulettuisivat vahingossa liian aikaisin ja käsittely jäisi vajaaksi.

Metyylibromidi tuhoaa otsonikerrosta ja aiheuttaahan se myös terveysongelmia kaasuttajalle, jos tämä ei ole suojautunut kunnolla. Veikkaisin, että ei Kiinassa ole ihan aina käytetty aktiivihiilisuodattimia näissä hommissa. Näistä syistä lämpökäsittely joko kuumalla ilmalla tai mikroaalloilla on valtaamassa alaa Aasiassakin.

Montrealin sopimuksen asettama takaraja metyylibromidin käytölle on 2015. Euroopassahan tätä menetelmää ei ole käytetty enää aikoihin, mutta Aasiassa se on edelleen yleinen menetelmä. Takaraja tulee nopeasti vastaan, joten viimeistään nyt kannattaa ryhtyä selvittämään, miten puupakkaukset jatkossa käsitellään ja millaisia hintavaikutuksia muutoksella on. Jos hinta lähtee pahasti kohoamaan, kannattaa harkita pakkausten tekemistä materiaaleista, jotka eivät ole ISPM-15:n piirissä.

Aasianrunkojäärän matkustuskolo. Kari Silventoinen on napannut tämän mainion kuvan, joka on julkaistu Eviran toimesta.

Australian vaatimukset puupakkauksille

10.10.2010

Kaarnavapaan määritelmä on muuttunut Australian puupakkausten maahantuontia koskevissa määräyksissä. 1 heinäkuuta 2010 alkaen Australiaan on saanut viedä normaalia ISPM-15 mukaisesti käsiteltyä puutavaraa. Myös kaarnan jäämiä koskevat määräykset ovat ISPM-15 mukaiset.

Tähän asti useat Australiaan tavaraa toimittaneet yritykset ovat ostaneet täyskanttista puuta pakkauksiin tai poistaneet kaarnan ja nilan jäämät puukolla. Onpa jopa kestopuuta käytetty, jotta pakkaus ei varmasti jää tulliin. Nila ymmärtääkseni oli aiemminkin sallittua, mutta siitä on käyty keskustelua, misää menee kaarnan ja nilan raja.

Jatkossakin puun pitää olla kuorittua, mutta maksimissaan 50 neliösenttimetrin tai 3 cm levyiset jäänteet ovat sallittu. Normaali vajaasärmäinen vientilaatu täyttää nämä vaatimukset kirkkaasti.

Uusi-Seelanti on ottanut vastaavat vaatimukset käyttöön jo vuosi sitten, joten tämä kulma maailmaa ei enää aiheuta poikkeustoimenpiteitä.

Metyylibromidi

6.1.2010

Metyylibromidikaasutus on hyväksytty menetelmäksi käsitellä vientiin menevää puuta ISMP-15-määräyksessä. Se on ollut lämpökäsittelyä suositumpaa monissa maissa, sillä useimmissa maissa ei ole sellaista sahateollisuutta, kuin Suomessa, joten lämpökäsittelykapasiteetista on pulaa.

Metyylibromidi on määritelty Montrealin sopimuksessa kemikaaliksi, jonka käyttöä tulee vähentää, sillä se tuhoaa otsonikerrosta. Toistaiseksi käyttö ei ole kovin paljon vähentynyt, joten Euroopassa on nyt kiristetty suhtautumista puumateriaalin kaasutukseen. Joissakin satamissa on tehty erilaisia takaisinkeräysjärjestelmiä, jotta ilmakehään vapautuvan kaasun määrä vähenisi.

Toistaiseksi lämpökäsittely ei ole täysin korvannut kaasutusta. Jatkossa ei kuitenkaan kannata toimitusketjua rakentaa siten, että vientiin menevät pakkaukset kaasutetaan satamassa, sillä useat maat tähtäävät siihen, että tällainen toiminta lopetetaan. Parempi menetelmä on hankkia puutavaraa, joka on lämpökäsitelty valmiiksi. Tällöin kaasutukselle ei ole toimitusketjussa tarvetta.

Pakkausten homeongelma

28.12.2009

Pitkissä konttikuljetuksissa esiintyy puupakkauksissa toisinaan homeongelmaa. Päiväntasaajalla seilatessa konttiin kondensoituu vettä ja kontti lämpenee tropiikin hellettä vastaaviin lukemiin.

Suomesta hankituissa puupakkauksissa ongelma ei ole niin merkittävä kuin etelä-Euroopasta tai Kiinasta hankituissa pakkauksissa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että suomalainen sahatavara on uunikuivattua. Samassa yhteydessä saadaan ISPM-15 kelpoista puuta, joten muita käsittelyjä ei enää tarvita. Muualla uunikuivaus ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota, vaan pakkausten puutavaraa on kuivattu satunnainen ajanjakso pihalla pinossa.

Jos kuivaus on jäänyt vajavaiseksi, ydinpuu jää kosteaksi. ISPM-15:sta mukaan puu pitää joko lämpökäsitellä tai kaasuttaa. Kun lämpökäsittely tehdään puulle, joka ei ole läpikuivaa, se työntää vettä pintaan ja pintakin kostuu. Kun tällainen materiaali viedään kosteaan ja lämpimään konttiin, on homeenmuodostuminen merkittävästi suurempi ongelma, kuin puussa, joka on läpikuivaa joutuessaan kosteuden kanssa tekemisiin.

Ongelmana on, että kaikkialta ei saa puuta, joka olisi kunnolla kuivattu. Näissä tapauksissa jää vaihtoehdoksi pakkausmateriaalin vaihto, puun käsittely homeensuoja-aineella tai kontin kuivaaminen kuiva-aineella. Kontti tosin tarvitsee valtavan määrän kuiva-ainetta, jotta sen sisäilma saataisiin tarpeeksi kuivaksi.


%d bloggaajaa tykkää tästä: