Usein kuulen väittämän, jossa yrityksen edustaja sanoo heidän kuljetusreittiensä olevan rasittavampia pakkauksille, kuin muiden yritysten. Saattaahan näin ollakin, mutta tavallisempi tilanne on, että kaikki vientiyritykset käyttävät jokseenkin samoin periaattein toimivia kuljetusyrityksiä. Jos vaikkapa rakennetaan uusi tehdas keskelle Intiaa, on epätodennäköistä, että yksi suomalaisfirma onnistuisi hankkimaan muita huonomman kuljetusfirman. Ja jos näin on, niin ei sillä ainakaan kannata kehuskella. Kun suunnitellaan pakkaus, ei mielestäni surkeaa loppupään kuljetusta kannata liikaa korostaa, vaan tutkia, millaisin kustannuksin sitä voisi parantaa.
Aaseista ja muista heikoista kuljetusvälineistä puhutaan ja niistä näkee myös valokuvia. Kuitenkin yleensä primitiivinen kuljetus on jonkinlainen avolava-auto, joka paahtaa mahdollisesti päiviä joitain pieniä teitä kohti kohdetta. Pakkaus tuleen näihin olosuhteisiin mitoittaa kestämään kosteutta, tärinää ja iskuja. Toisaalta on merkityksetöntä, onko vetopeli eläin vai kone, jos kärryllä kuljetetaan. Alla on mainiolta www.tis-gdv.de sivustolta poimittu kuva, josta käy ilmi ongelmia, jota aasin käyttö mahdollisesti aiheuttaa.
Toimiessani pakkausten parissa erilaisten vientiteollisuuden yritysten parissa, olen havainnut, että melkein aina voidaan käyttää samoja kansainvälisiä standardeja kuvaamaan vaatimustasoa ja näillä päästään tyydyttävään lopputulokseen. Pakkaus suojaa tuotteen niin, että asiakas saa sademetsässäkin ehjän tuotteen. Aivan kaikkia mahdollisia uhkia vastaan ei myöskään kannata varautua, ellei yritys nimenomaan halua kuluttaa kaikkia ylimääräisiä rahojaan pakkauksiin.
Pakkaussuunnittelu 
Vastaa