Poppelivaneri

11.11.2009

Aasiassa mäntyvanerin hinta on korkeahko, koska mänty ei ole lämpimien maiden valtapuu. Männyn sijaan erityisesti Kiinassa käyetään paljon poppelivaneria. Sitä päätyy myös Suomeen, kun tuotannossa tarvittavia komponentteja tuodaa Kiinasta.

Kiinalaisessa vanerissa on liimana käytetty fenolihartsia, jossa ei ole säästelty formaldehydiä. Suomesta saatava vaneri täyttää käsittääkseni aina vaatimukset, joita talojen sisustukselle asetetaan. Kiinalainen vaneri ei täytä niitä varmasti koskaan.

Poppelivaneri
Lähde: http://www.welde.at/

Poppelivaneri aiheuttaa merkittäviä sisäilmaongelmia. Jos vaneripakkauksia on runsaasti tiloissa, joissa työskennellään, on työntekijöillä riski sairastua. Ensimmäisenä ei siis kannata tutkia homeita sisäilmasta, vaan mitata formaldehydipitoisuus. Kemikaaliongelma on helpompi korjata kuin homevaurio.

Formaldehydi haihtuu myös pakkauksen sisälle aiheuttaen korroosiota. Tapauksessa, jossa vaneripakkauksessa olevat osat ovat Euroopasta Kiinaan selvinneet ilman korroosiosuojaa, mutta ei toiseen suuntaan, on syytä epäillä vaneripakkauksen aiheuttamaa vauhditusta.

Kiinassakin ollaan herätty tähän ongelmaan, aiheuttaahan se vanerituotannossa terveysriskin ihmisille, samoin kuin käyttäjille. Noin vuosi sitten viranomaiset olivat tekemässä uusia pakkausvaatimuksia, joista yksi oli formaldehydin täyskielto pakkauksissa. Tämä on toistaiseksi jäässä, mikä on onnekasta. Kiinalaisten määräyksen mukaan suomalainen märkäluja vaneri olisi kielletty, sillä fenolihartseissa on aina jonkin verran formaldehydiä. Jos täyskielto tulee, on kiinalainen vaneri liiman vaihdon jälkeen todennäköisesti täysin kelvotonta kuljetuspakkauksiin.

Avainsanat: , ,
Kategoria(t): pakkausmateriaali | Leave a Comment »

Pakkauksen koko

9.11.2009

HK lähestyi kuluttajia markkinaviestillä, jossa kerrottiin, että pakkauksen koko on pienentynyt jopa 59 %. Muutoksen ansiosta kotitalouksiin tulee vuosittain 115000 kg vähemmän jätettä, minkä ympäristöarvoa korostettiin. HK:n sivujen uutisessa mainitaan myös ohimennen, että vuositasolla säästetään 30 rekkakuormaa. Sinänsä tuo luku on hämmästyttävän pieni, jos pakkausten koosta leikataan keskimäärin vaikkapa 30 %, mutta ilmeisesti leikkelemarkkinat ovat tällaiset.

HK:n tapauksessa tavaraa kuljetetaan ilmeisesti vain lähialueelle, joten 30 rekkakuormaa ei aiheuta valtavaa ympäristörasitusta. Jos ajatellaan, että yksi rekka-ajelu kuluttaa keskimäärin vaikkapa 200 litraa dieseliä, puhutaan kokonaisuudessaan noin 6000 litrasta. Näin ollen pakkausmateriaalin ympäristökuormitus on merkittävästi suurempi.

Konepaja- ja elektroniikkateollisuudessa on usein lähtötilanne sama, eli pakkausten kokoa voidaan pienentään kymmeniä prosentteja. Kuljetusmatkat vastaavasti ovat aivan eri luokkaa kuin elintarvikepuolella. Normaalisti tavara kiertää vähintään kerran maapallon ennen kuin päätyy asiakkaalle. Tällöin logistiikkakustannuksia voidaan merkittävästi pienentää pakkaussuunnittelulla.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa 1 m^3 pakkaus. Lentorahdissa siitä laskutetaan 167 kg verran, mikäli se muuten on alle veloituspainon. Kun tavaraa lennätetään Euroopasta Aasiaan, maksaa se luokkaa 2 €/kg, riippuen suunnasta. Jos pakkausta pienennetään 30%, säästetään jokaisen tuotteen kohdalla 100 €. Jos tuotteita lennätetään vaikkapa 10000 kpl, tulee muutoksesta säästöä vuodessa 1 M€.

Olen useasti tavannut tilanteen, jossa pakkauksesta on tehty melko suuri, jotta säästetään pakkausmateriaalikustannuksissa. Ajatuksena tuotekehitysvaiheessa on ollut, että tuotetta ei kuljeteta kauas, eikä ainakaan lentokoneella. Sitten tilanne on muuttunut ja on päädytty käyttämään lentorahtia, mutta ei suunnittelemaan pakkausta uuteen tilanteeseen sopivaksi. Tällöin ei olla HK:n tapaisessa taloudellisessa optimissa.

Avainsanat: , , ,
Kategoria(t): logistiikka | Leave a Comment »

Suuntanuolet

3.11.2009

”Kuljetusasennon määrittäminen takaa sen, että pakkausta ei käännetä kuljetuksessa.” Tällaisen harha-ajatuksen kohtaa melko usein ja onpa joskus nähty pakkauksia, joiden suunnittelussa käännön todennäköisyyttä ei ole huomioitu.

Perusperiaatteena pakkausten suuntanuolten kanssa on, että nuolet ovat menosuuntaan, jos ne eivät osoita muualle. Mikäli pakkaus on sellainen, että sitä voi käsitellä käsin ja se lähetetään yksinään, tulee pakkausta suunniteltaessa ottaa huomioon, että sitä tullaan kuljettamaan kaikissa asennoissa.

This side up

Itella on linjannut asian palvelukuvauksessaan seuraavasti:

”Tehdaspakkauksen merkinnät eivät sido Itellaa”

Vastaaviin ilmoituksiin en ole törmännyt kuriirifirmojen kohdalla, mutta fakta on, että pakkaus kulkee juuri siinä asennossa, johon se sattuu putoamaan, kun sen heittää liukuhihnalle tai kuljetusvälineeseen.

Jos haluaa melko varmasti määrittää kuljetussuunnan, tulee pakkauksen olla tarpeeksi suuri ja siihen pitää laittaa kuormalava alle. En ole törmännyt kuin aivan muutaman kerran tilanteeseen, jossa kuormalavallinen paketti on käännetty kyljelleen. Tätä tapahtui tilanteessa, jossa pakkaus ei pystyssä mahtunut lentokoneen rahtitilaan. Näinkin siis voi käydä.

Ehkäpä voisimme säästää vaivaa ja mustetta jättämällä merkinnät pois pakkauksista. Ei niitä noudateta kuitenkaan.

http://www.posti.fi/liitteet/hinnatjamaksutavat/hinnastot/Palvelu_010109_FI.pdfTe

Avainsanat: , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | 4 Comments »

Tervapaperi ja meripakkaus

27.10.2009

Sotakorvauksien myötä tavaran kuljetus ulkomaille kasvoi varsin voimakkaasti sodan päättymisen jälkeen. Tarvittiin siis parempia pakkauksia. Sillon insinöörit suunnittelivat varsin kestävän puulaatikon ja käyttivät saatavilla olevaa tervapaperia suojaamaan sisustaa. Sotakorvaukset saatiin maksettua ja ulkomaankauppa jatkui. Toimituksia tehtiin pitkin maailmaa. Vanhaa hyväksi todettua pakkaustapaa ei katsottu aiheelliseksi muuttaa, vaan hyväksi havaittu puulaatikko tervapaperisisustuksella valittiin meripakkaukseksi. Olosuhteethan olivat aika rankat, sillä laatikot joutuivat laivan kannelle.

1959 keksittiin, miten polyeteenistä voidaan valmistaa muovikalvoa. Tästä mainiosta innovaatiosta huolimatta tervapaperista ei katsottu aiheelliseksi luopua. Hieman myöhemmin kehitettiin ensimmäiset VCI-suojaukset, joka tarjoaa erinomaisen kemiallisen suojan korroosiota vastaan.

Samoihin aikoihin havaittiin, että kuljetuksien käsittely on mukavampaa, jos tavaroita ei lastata laivan kannelle, vaan ne laitetaan ensin merikonttiin ja vasta sitten laivalle. Kontti tarjoaa myös oman mikroilmaston kuljetuksille sekä estää suolaveden pääsyn pakkauksiin.

Näistä innovaatioista huolimatta teollisuudessa käytetään edelleen kattohuopaa ja tervapaperia pakkauksissa ja puhutaan merivientipakkauksista. Syynä tähän mainitaan korroosiosuojaus ja meriveden pärskeet.

Ehkäpä vähitellen voitaisiin siirtyä nykyaikaisiin pakkausratkaisuihin ja jättää tervapaperit rakennustyömaille.

Avainsanat: , ,
Kategoria(t): pakkaussuunnittelu | Leave a Comment »

www.pakkaussuunnittelu.net

20.10.2009

Blogin tavoitteena on valottaa teollisuuden pakkaussuunnittelun maailmaa asiasta kiinnostuneille. Tulen kirjoittamaan suunnittelutoimiston arjesta, kommunikaation vaikeudesta ja mahdollisesti alan uusista tuulista.  En luonnollisesti kerro yksittäisistä tapauksista, vaan tilanteesta yleisellä tasolla. Juttujen innoittajana on usein työssäni ReliDes Oy:n palveluksessa havaitut asiat. Blogin kirjoittelu on harrastuspohjaista, joten julkaisu on satunnaista sekä aikataulultaan että sisällöltään.

Blogin löytää helpoimmin osoitteesta www.pakkaussuunnittelu.net

Avainsanat: , ,
Kategoria(t): Uncategorized | Leave a Comment »

Viimeisimmät artikkelit