Archive for the ‘logistiikka’ Category

Kuljetuksen monitorointi

28.11.2010

Pakkauksen ja tuotteen kohtaaman käsittelyn monitorointi auttaa paljastamaan logistiikkaketjusta ne kohdat, joissa vauriot tapahtuvat. Mittauksella saadaan myös tietoa kuljetuksenaikaisista rasituksista vaatimusmäärittelyä varten. Kirjoittelin jokunen kuukausi sitten loggereista. Silloin tutkailin ShockWatch-laitetta, josta ei ollut omakohtaista kokemusta.

Hiljattain sain käsiini Tinytag TGP-0610-nimisen iskuja tallentavan loggerin. Laiteelle voidaan määrittää aikaintervalli, jolla dataa tallennetaan. Jos valitaan vaikkapa 1 minuutti, tallentaa laite minuutin välein edellisen minuutin suurimman kiihtyvyyden. Skaala tässä laitteessa on 0-100g ja laite mittaa yhtä akselia. Ohjelmisto on erittäin helppokäyttöinen. Tällä laitteella ei myöskään käy niin, että mittauksia tulee heti kättelyssä niin paljon, että muisti täytyy. Muistiin mahtuu 16000 näytettä, joten aikaintervallilla voidaan määrittää mittauksen kesto.

Hintatasoltaan tämä on varsin huokea. Loggeri ja ohjelmisto irtoaa jokusella satasella. Tonnilla saa jo monta loggeria. Näin ollen näitä voi käyttää melko huoletta, sillä kadonneet laitteet eivät aiheuta merkittävää taloudellista kuormitusta. Ensituntumaksi jäi, että laite soveltuu mitä mainioimmin iskujen seuraamiseen. Helppokäyttöisyys ja pieni koko tekevät seurannan järjestelyistä vaivatonta.

Pakkausmerkinnät ja varastelu

20.2.2010

Kun arvoikkaita elektroniikkalaitteita lähetetään pitkin maailmaa, on logistiikkaketjussa aina mukana joku epärehellinenkin yksilö. Uutisissa on toisinaan tapauksia, joissa postin työntekijät ovat varastaneet rahaa, cd-levyjä ja muuta tavaraa. Näissä tapauksissa varas tavalla tai toisella saa tietää lähetyksen sisällön paketista ja päättää pölliä sen.

Varastamisen riskiä saadaan olennaisesti vähennettyä minimoimalla pakkauksen merkintöjä. Kuljetuspakkauksen tarkoituksena ei ole myydä tuotetta. Näin ollen valmistajan logot ja mahdollisesti kuvat tuotteesta voi jättää pois uloimmasta pakkauskerroksesta. Jos laatikon päällä lukee isolla PS3 kiiltävän pelikonsolin kuvan kera, kiinnostaa se taatusti enemmän kuin ruskea peruslaatikko, jossa on vain lähettäjän ja vastaanottajan nimi. Toki lähettäjän nimestäkin usein voi päätellä jotain.

Joskus varkauden kohteeksi saattaa joutua tavara, jolla ei ole varkaalle mitään arvoa, mutta tavara sinänsä saattaa olla hyvin kallista. Tällaisia tapauksia sattuu erityisesti firmoille, jotka valmistavat kiinnostavia kuluttajatuotteita ja vähemmän innostavia teollisuustuotteita. Tällöin teollisuustuotteet saatetaan nyysiä vahingossa, kun tarkoituksena oli saada jotain aivan muuta. Asianomaisten kannalta on tietysti yhdentekevää, miksi lähetys varastettiin. Se on kadonnut joka tapauksessa.

Otetaan siis ne merkinnät pois kuljetuspakkauksista.

Vaikeat kuljetusolosuhteet

10.1.2010

Usein kuulen väittämän, jossa yrityksen edustaja sanoo heidän kuljetusreittiensä olevan rasittavampia pakkauksille, kuin muiden yritysten. Saattaahan näin ollakin, mutta tavallisempi tilanne on, että kaikki vientiyritykset käyttävät jokseenkin samoin periaattein toimivia kuljetusyrityksiä. Jos vaikkapa rakennetaan uusi tehdas keskelle Intiaa, on epätodennäköistä, että yksi suomalaisfirma onnistuisi hankkimaan muita huonomman kuljetusfirman. Ja jos näin on, niin ei sillä ainakaan kannata kehuskella. Kun suunnitellaan pakkaus, ei mielestäni surkeaa loppupään kuljetusta kannata liikaa korostaa, vaan tutkia, millaisin kustannuksin sitä voisi parantaa.

Aaseista ja muista heikoista kuljetusvälineistä puhutaan ja niistä näkee myös valokuvia. Kuitenkin yleensä primitiivinen kuljetus on jonkinlainen avolava-auto, joka paahtaa mahdollisesti päiviä joitain pieniä teitä kohti kohdetta. Pakkaus tuleen näihin olosuhteisiin mitoittaa kestämään kosteutta, tärinää ja iskuja. Toisaalta on merkityksetöntä, onko vetopeli eläin vai kone, jos kärryllä kuljetetaan. Alla on mainiolta www.tis-gdv.de sivustolta poimittu kuva, josta käy ilmi ongelmia, jota aasin käyttö mahdollisesti aiheuttaa.

Aasi kuormajuhtana www.tis-gdv.de

Toimiessani pakkausten parissa erilaisten vientiteollisuuden yritysten parissa, olen havainnut, että melkein aina voidaan käyttää samoja kansainvälisiä standardeja kuvaamaan vaatimustasoa ja näillä päästään tyydyttävään lopputulokseen. Pakkaus suojaa tuotteen niin, että asiakas saa sademetsässäkin ehjän tuotteen. Aivan kaikkia mahdollisia uhkia vastaan ei myöskään kannata varautua, ellei yritys nimenomaan halua kuluttaa kaikkia ylimääräisiä rahojaan pakkauksiin.

Amazonin pakkaukset

24.11.2009

Amazon on ottanut käyttöön ”Certified frustration free package”-merkinnän. Idea on aivan loistava.

Asiakas saa Amazonin paketit yleensä postin välityksellä. Tällöin tavallinen kuluttajapakkaus joudutaan laittamaan vahvempaan kuljetuspakkaukseen. Asiakas saa siis kaksi pakkausta heitettäväksi roskiin. Amazon on kehittänyt konseptin, jossa tuotteet pakataan tehtaalla pakkaukseen, jossa se voidaan suoraan lähettää asiakkaalle. Nämä pakkaukset ovat vahvempia ja yksinkertaisempia.

Ympäristön kannalta pakkausjätteen minimointi on järkevää, mutta yksinkertaisempi pakkaus säästää myös rahaa. Peruslaatikko on varmasti halvempi kuin neliväripainettut hienot myyntipakkaukset. Oletettavasti myös kuljetuskustannukset pienenevät, sillä keskimääräinen lähteyksen koko pienenee. Pientä laatikkoa ei enää lähtetetä ison laatikon sisällä. Kuljetuskustannuksethan muotoutuvat yleensä tilavuuden mukaan.

Pakkauksen koko

9.11.2009

HK lähestyi kuluttajia markkinaviestillä, jossa kerrottiin, että pakkauksen koko on pienentynyt jopa 59 %. Muutoksen ansiosta kotitalouksiin tulee vuosittain 115000 kg vähemmän jätettä, minkä ympäristöarvoa korostettiin. HK:n sivujen uutisessa mainitaan myös ohimennen, että vuositasolla säästetään 30 rekkakuormaa. Sinänsä tuo luku on hämmästyttävän pieni, jos pakkausten koosta leikataan keskimäärin vaikkapa 30 %, mutta ilmeisesti leikkelemarkkinat ovat tällaiset.

HK:n tapauksessa tavaraa kuljetetaan ilmeisesti vain lähialueelle, joten 30 rekkakuormaa ei aiheuta valtavaa ympäristörasitusta. Jos ajatellaan, että yksi rekka-ajelu kuluttaa keskimäärin vaikkapa 200 litraa dieseliä, puhutaan kokonaisuudessaan noin 6000 litrasta. Näin ollen pakkausmateriaalin ympäristökuormitus on merkittävästi suurempi.

Konepaja- ja elektroniikkateollisuudessa on usein lähtötilanne sama, eli pakkausten kokoa voidaan pienentään kymmeniä prosentteja. Kuljetusmatkat vastaavasti ovat aivan eri luokkaa kuin elintarvikepuolella. Normaalisti tavara kiertää vähintään kerran maapallon ennen kuin päätyy asiakkaalle. Tällöin logistiikkakustannuksia voidaan merkittävästi pienentää pakkaussuunnittelulla.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa 1 m^3 pakkaus. Lentorahdissa siitä laskutetaan 167 kg verran, mikäli se muuten on alle veloituspainon. Kun tavaraa lennätetään Euroopasta Aasiaan, maksaa se luokkaa 2 €/kg, riippuen suunnasta. Jos pakkausta pienennetään 30%, säästetään jokaisen tuotteen kohdalla 100 €. Jos tuotteita lennätetään vaikkapa 10000 kpl, tulee muutoksesta säästöä vuodessa 1 M€.

Olen useasti tavannut tilanteen, jossa pakkauksesta on tehty melko suuri, jotta säästetään pakkausmateriaalikustannuksissa. Ajatuksena tuotekehitysvaiheessa on ollut, että tuotetta ei kuljeteta kauas, eikä ainakaan lentokoneella. Sitten tilanne on muuttunut ja on päädytty käyttämään lentorahtia, mutta ei suunnittelemaan pakkausta uuteen tilanteeseen sopivaksi. Tällöin ei olla HK:n tapaisessa taloudellisessa optimissa.