Archive for marraskuu 2010

Kuljetuksen monitorointi

28.11.2010

Pakkauksen ja tuotteen kohtaaman käsittelyn monitorointi auttaa paljastamaan logistiikkaketjusta ne kohdat, joissa vauriot tapahtuvat. Mittauksella saadaan myös tietoa kuljetuksenaikaisista rasituksista vaatimusmäärittelyä varten. Kirjoittelin jokunen kuukausi sitten loggereista. Silloin tutkailin ShockWatch-laitetta, josta ei ollut omakohtaista kokemusta.

Hiljattain sain käsiini Tinytag TGP-0610-nimisen iskuja tallentavan loggerin. Laiteelle voidaan määrittää aikaintervalli, jolla dataa tallennetaan. Jos valitaan vaikkapa 1 minuutti, tallentaa laite minuutin välein edellisen minuutin suurimman kiihtyvyyden. Skaala tässä laitteessa on 0-100g ja laite mittaa yhtä akselia. Ohjelmisto on erittäin helppokäyttöinen. Tällä laitteella ei myöskään käy niin, että mittauksia tulee heti kättelyssä niin paljon, että muisti täytyy. Muistiin mahtuu 16000 näytettä, joten aikaintervallilla voidaan määrittää mittauksen kesto.

Hintatasoltaan tämä on varsin huokea. Loggeri ja ohjelmisto irtoaa jokusella satasella. Tonnilla saa jo monta loggeria. Näin ollen näitä voi käyttää melko huoletta, sillä kadonneet laitteet eivät aiheuta merkittävää taloudellista kuormitusta. Ensituntumaksi jäi, että laite soveltuu mitä mainioimmin iskujen seuraamiseen. Helppokäyttöisyys ja pieni koko tekevät seurannan järjestelyistä vaivatonta.

Vanhassa vara parempi

20.11.2010

Suomi on täynnä pakkauksia, jotka ovat jostain syystä hankalia pakata, kalliita tai eivät toimi kuljetuksessa. Näitä korjaillessa on tullut useamman kerran pyyntö, että tehdään seuraava versio täysin puhtaalta pöydältä, kunhan vain ongelmat saadaan korjattua.

Suunnittelussa katsotaan avarin mielin, miten pakkaus saadaan toimivaksi ja tehdään 3D malli sekä mahdollisesti proto. Näitä sitten mennään esittelemään pakkauksista vastaavalle henkilölle. Tuloksena on varsin usein pienimuotoinen järkytyksen aiheuttama hiljaisuus. Sitten pohditaan tilannetta  ja todetaan, että vanha oli parempi.

Kirjoittelin blogin aamuhämärässä meripakkauksista, joka on erittäin tyypillinen esimerkki tällaisesta tilanteesta. Lähtökohta on, että halutaan halvempi tai kevyempi pakkaus. Vaatimusmäärittelyssä todetaa, että pitää olla suoja sadetta vastaan, pitää kestää roiskevesi ja pinontaa X metriä. Sitten istahdetaan suunnittelupöydän ääreen ja toteutetaan kaikki vaatimukset. Tuloksena on vaikkapa vaneripakkaus ilman tervapaperia. Se ei kuitenkaan kelpaa, koska se on erilainen kuin vanha.

Mikäli halutaan merkittävä muutos muuttamatta mitään, on suunnitteluosaston kädet sitä luokkaa sidotut, että hankkeeseen ei kannata lähteä ollenkaan.

Pakkaussuunnittelun merkitys ostotoiminnalle

14.11.2010

Pakkaukset suunnitellaan useimmiten uuden tuotteen näkökulmasta. Kun tuotekehitys tekee uuden tuotteen, tehdään sille myös uusi pakkaus. Välttämättä ei viitsitä tai kyetä tutkimaan, millaisia pakkauksia on olemassa. Tällä tekniikalla joudutaan tilanteeseen, jossa pakkaamossa on suuri määrä pienellä menekillä olevia nimikkeitä. Lisäksi dokumentaation ollessa puutteellista pakkausten hankintalähteen muuttaminen on vaikeaa.

Näissä lähtökohdissa oston on vaikeaa kehittää omaa toimintaansa ainakaan siten, että ostohinta laskisi. Jos määrät ovat pienet ja toimittajavaihtoehtoja ei ole, on pelimerkit vähissä. Oston rooliksi jääkin varmistaa pakkausten saatavuus, mikä tuskin on riittävä tavoite isompien yritysten osto-osastolle.

Oston perusteissa tuotteet jaetaan neljään kategoriaan kuvan mukaan. Pakkauksista ei pitäisi missään tilanteessa tulla pullonkaulatuotteita. Valitettavan usein näin kuitenkin on. Omassa työssäni törmään toistuvasti tällaisiin tilanteisiin. ReliDesin pakkaussuunnitteluosastolla tehdäänkin jatkuvasti suunnittelua, jossa on tavoitteena saada jokin tietty pakkaus pois pullonkaulakategoriasta.

Pakkaussuunnittelussta kannattaakin tavoitella ostotoiminnan näkökulmtasta tilannetta, jossa pakkauksille saadaan mahdollisimman suuri kulutus yhdistämällä samankaltaiset tuotteet samoihin pakkauksiin. Lisäksi teknisten ratkaisujen tulee olla sellaiset, joita voi ostaa useammalta toimittajalta. Kun suunnittelija on huomioinut nämä asiat, on ostajalla mahdollisuudet toteuttaa omaa strategiaansa ostossa.

Suunnittelussa tarpeettoman harvoin sitoutetaan ostoa varhaisessa vaiheessa projektiin. Jos ostajalta ei saada preferenssejä siitä, mitä materiaaleja tulisi käyttää ja onko nykyisten pakkausten käytössä tapahtumassa muutoksia, ei välttämättä saada kaikkien tavoitteita yhdistettyä.  Aiemmin kirjoittein vaatimusmäärittelyistä. Oston toiveet olisi syytä huomioida jo siinä vaiheessa.

Talvi tulee ja pakkaukset luistelee

7.11.2010

On jälleen se aika vuodesta, jolloin ulkosäilytyksessä olevien pakkausten päälle alkaa kertyä lunta ja jäätä. Pakkaus on tapana suojata talvisilta olosuhteilta muovikalvolla. Noin 150 um kalvo laatikon tai häkin päällä estää lumen pääsyn tuotteen luo.

Muovikalvo aiheuttaa kuitenkin talvella sellaisen ongelman, että että lumisen muovin päälle pinottu toinen pakkaus luistaa helposti pois paikaltaan ja kaataa pinon. Tällaista pudotusta ei varmasti ole suunnittelussa huomioitu, joten tuotteen vaurioituminen on lähes varmaa. Ainakin pakkaus menee rikki.

Pinottavissa pakkauksissa pitäisikin talvella aina käyttää jonkinlaista liukuestettä muovin päällä. Se voi olla kartonkilistaa, puuta, liukuesteteippiä tai mitä tahansa, mikä luistaa vähemmän kuin muovi. Markkinoilla tarjolla myös peltilevyjä, jossa on pystyssä hammastus molemmin. Näitä voi laittaa pakkausten väliin kuljetuksen ajaksi. Menetelmänä nämä piikit ovat erittäin tehokkaat liukuesteet, mutta ne rikkovat muovin.

Muovituksen paikkaa voi myös vaihtaa. Sen ei aina tarvitse olla esimerkiksi häkin päällä, vaan itse laitteen voi kääriä muoviin ja jättää häkki muovittamatta. Näin saadaan ongelma pois päiväjärjestyksestä.