Archive for huhtikuu 2011

Korean omat merkinnät pakkauksissa

30.4.2011

Koreassa näyttäisi tulleen uusi vaatimus pakkausmerkinnöille. Se koskee sähkolaitteita joillain rajauksilla. Vaatimuksen mukaan laitteessa ja pakkauksessa tulee olla KC-merkki. Merkin saamiseen on määritelty oma prosessinsa, joka ei näytä aivan kevyeltä.

Ilmeisesti aiemmin merkintä on vaadittu vain laitteesta. Nyt se halutaan myös pakkaukseen. KC-merkin lisäksi tarvitaan myös sertifiointitiedot. Tällaisia tietoja ei yleensä kannata painaa pakkaukseen, vaan ne lisätään tarralla silloin kun niitä tarvitaan. Ongelma näissä määräyksissä on lähinnä pakkaamon ohjeistus, että merkintä on kaikissa Koreaan lähtevissä laitteissa, mutta ei muulloin.

Nyt siis kaikki sähkölaitteiden pakkauksista vastaavat lukija tarkastamaan, onko tämä asia jo kunnossa.

KC-merkki

KC-merkki

Hiilijalanjälki pakkausmateriaalien vertailussa

22.4.2011

Muoviset pakkaukset määritellään helposti ympäristön kannalta huonoiksi ja kuitupohjaiset hyviksi. Ei välttämättä lainkaan huono jaottelu, mutta toisinkin voidaan ajatella.

Pakkausten ympäristövaikutuksia arvioitaessa lähtökohta on, että ne päätyvät oikealla tavalla kierrätykseen. Mikäli näin ei tapahdu, vaan käytetty pakkaus joutuu luontoon, on esimerkiksi kuituvaloksen maatuminen merkittävästi nopeampaa kuin muovin. Tämä on roskaantumisen näkökulmasta hyvä asia, mutta laskennallisesti maatuminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.

B2B maailmassa pakkaukset useimmiten päätyvät kierrätysjärjestelmään, jossa kuitupohjaiset pakkaukset käytetään materiaalina uudestaan ja muovit menevät energiajakeeseen. Tällöin tarkastelu hieman muuttuu. Muoveista kun saa energian polttamalla kätevästi hyödynnettyä.

Kaisa Gronman on tutkinut asiaa tarkemmin tutkimusraportissaan. Tarkastelussa on käytetty hiilijalanjälkeä, joka on jossain määrin rajoittunut menetelmä tutkia ympäristövaikutusta. Menetelmä on kuitenkin parhaasta päästä.

Tutkimuksessa vertailtiin EPS:ää ja kuituvalosta keskenään. Mikäli kuituvalos kierrätetään oikein käytön jälkeen, on se hiilijalanjälkitarkastelun pohjalta ympäristöystävällisempi. Mikäli kierrätys menee pieleen, on EPS parempaa. Mikäli EPS viedään kaatopaikalle, ei sen oleteta hajoavan, jolloin siitä ei tule päästöjäkään. Tästä syystä kaatopakkasijoituksesta saa etua. Kuituvalos hajoaa kaatopaikalla, jolloin tulee päästöjä.

Kummankin tapauksen osalta materiaalin ja pakkauksen valmistus olivat suurimpia energiaa kuluttavia toimintoja. Kierrätyksellä on kuitenkin vaikutusta. Tutkimuksessa ilmeni, että jos EPS ja kuituvalos poltetaan, on EPS päästöiltään pienempi. Jos kuituvalos käytetään raaka-aineena uudestaan, nousee se paremmaksi. Virallista totuutta ei siis voida julistaa, vaan tulos riippuu siitä, mitä pakkaukselle tapahtuu.

Hiilijalanjälki on suppea tarkastelumalli, mutta antanee parempia tuloksia kuin puhdas tuntuma. Ei siis voida sanoa suoraan, että muovipakkaukset ovat ympäristön kannalta huonoja. Tärkeää kaikkien pakkausten osalta on oikea kierrätys, jotta roskaantuminen voidaan välttää. Kun kierrätysmenetelmät ovat kunnossa materiaali ei ole merkittävin asia ympäristön kannalta. Tutkimuksen perusteella muovipakkauksia ei ole syytä laittaa pannaan, vaan käyttää oikeaa materiaalia sopivasti oikeassa kohteessa.

Liian suuri pakkaus

10.4.2011

Pakkausdirektiivi edellyttää, että käytetään jotain määriteltyä menetelmää todentamaan pakkauksen olevan yhdenmukainen direktiivin kanssa. Yleisin menetelmä on standardisetti EN13427-13432. Käytännössä kaikki, jotka tuottavat tuotteita EU-markkinoille nojaavat näihin standardeihin. Itse en ole kuullut kenenkään tehnee omaa menettelyä.

EN13428 edellyttää, että pakkauksen koko on minimoitu. Minimointi lähtee yleensä mekaanisisista- ja kuljetusketjun vaatimuksista, joskin kaupallisilla asioilla sekä käytettävyydellä on merkitystä. Kierrätykseen joutuvan materiaalin määrä on minimoitu pakkauskoon ollessa pienin mahdollinen.

Ostin jokin aika sitten paketin pattereita. Päätin ostaa oikein reilun kokoisen paketin, koska niitä kuitenkin kuluu. Paketin avattuani ensimmäisenä sieltä tuli esiin kahden patterin kokoinen kartongista taiteltu täytepala. Tarkempi tutkimus osoitti, että vastaava oli toisessakin päässä. Pakkauksessa oli 8 (tai 6+2, kuten markkinointiosasto oli asian ilmaissut) patteria ja laatikko oli mitoitettu sopivaksi 12 patterille. Tunsin itseni:

  1. Huijatuksi
  2. Ammatillisesti suunnattoman innostuneeksi

Valitettavasti minulla ei ole käytössä yhdenmukaisuustodistusta tästä pakkauksesta. Materiaalin määrän minimointia voidaan ajatella ainakin seuraavilta suunnilta:

  • Mekaaninen suojaus. Tuote ei ole kovin herkkä, joten täytepaloissa ei ole kyse tästä.
  • Jakeluketjun vaatimukset. Pakkauskokoa kasvattamalla ei tässä hyödytä. Ryhmäpakkaus hoitaa sovittamisen ja toimii merkintöjen alustana.
  • Käytettävyys. Ei nuo ylimääräiset täytteet ainakaan paranna tilannetta.
  • Pakkauksen hyödyntäminen myyntitarkoituksessa. Tämä lienee ainoa peruste käyttää ylikokoista pakkausta. Tässä tapauksessa perusteet ovat kyllä varsin hatarat. Juuri tällainen täyttäminen on esimerkiksi Kiinassa nimenoimaisesti kielletty, eikä se EU:ssakaaan ole direktiivin hengen mukaista.
  • Tuotantoerä. Näitä samoja pakkauksia ei käytetä 12 patterin paketeissa, joten täältäkään ei löydy perusteita.

Pakkauskoon tarpeeton kasvattaminen johtaa herkästi Lahdessa lanseeratulle ns. ”harmaalle alueelle”. Jos EN13428 vaatimuksia tarkasti silmäillään, saatetaan päätyä siihen johtopäätökseen, että tällainen ei ole sallittua.

Täytepalat patteripakkauksessa.

 

Kontin täyttöaste

3.4.2011

Kontillinen tupakkaa jäi tulliin Kotkassa uutisoi Iltalehti 29.3.2011. Kuvassa kiinnitti huomiota kohtin mainio täyttöaste. Pojilla on ollut ilmeisesti henkilökohtaisesti mielenkiintoa siihen, että tavaraa saadaan mahdollisimman paljon yhteen kuljetukseen. Tähän tavoitteeseen on päästy lastaamalla lavat korkeiksi ja latomalla loput laatikot niin, että tila hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Näin hyvää täyttöä ei juuri Euroopassa näytetä harrastettavan. Ongelman syykin on selvä: Lastaus ja purku vaativat käsityötä. Aasiassa käytäntö on yleinen. Työvoiman ollessa edullista kuljetuksen hintaa kannattaa pienentää käyttämällä aikaa lastaukseen.

Toinen keskeinen etu täydestä kuormasta on se, että kuormaa ei tarvitse sitoa. Kuvan laatikot eivät pääse liikkumaan, joten turha tuonne on enää mitään dunnage bageja survoa.

Pakkaussuunnittelun kannalta kuvan lastaustapa edellyttää mitoituksen miettimistä. Laatikoita sijoitetaan kyljelleen, mikäni ne eivät muuten mahdu. Mitat tuleekin suunnitella juuri konttiin tai rekkaan sopivaksi, jotta kyljelleen asettelu ei ole tarpeen. Toinen vaihtoehto on tehdä pakkauksesta sellainen, että se kantaa joka suuntaan.

Hyvin täytetty kontti, IL 29.3.2011