Pakkaussuunnittelun vaiheet menevät yleensä niin, että tehdään yksinkertainen konsepti. Sen jälkeen havaitaan, että pienillä muutoksilla siitä saadaan monipuolisempi. Tässä vaiheessa lisätään kaikenlaisia ulokkeita, koloja ja läppiä, jotka pitää muistaa pakattaessa laittaa oikeaan järjestykseen. Turhan usein näiden lisäominaisuuksien lisäämisen jälkeen todetaan, että pakkaus täyttää sille asetetut vaatimukset ja viimeistellään dokumentaatio.
Tässä kohdassa työn pitäisi olla vasta alkumetreillä: Tunnetaan toimiva ratkaisu, mutta se ei ole vielä helppo ja varma käyttää. Oivallinen pakkaus on pakattavuudeltaan sellainen, että sitä ei voi pakata väärin ja se on helppo pakata. Monimutkaiset ratkaisut eivät täytä näitä vaatimuksia. Parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi toimiva, mutta monimutkainen pakkaus tulee ottaa vielä suunnittelupöydälle ja uskaltaa luopua ideoista, jotka on punnerrettu aiemmissa vaiheissa.
Lisäideointi tuottaa suunnittelukustannuksia, mutta säästää tuotantokustannuksia. Näin ollen pieni lisäpanostus saadaan takaisin pakkauskustannuksissa ja parantuneessa laadussa. Laatu yleensä paranee, kun romppeet eivät pääse heilumaan valtoimenaan laatikon sisällä.
Suuri ongelma useille kehityskierroksille on aika. Pakkaussuunnittelun aikataulu on lähes poikkeuksetta kireä: Työ pitää sovittaa lyhyeen hetkeen, jolloin tiedetään tuotteen muoto, mutta sitä ei vielä valmisteta. Useat kierrokset vaativat suunnittelijalta paljon. Omat hienot ajatukset pitää uskaltaa kyseenalaistaa ja niiden sijaan yrittää löytää erilaisia ratkaisuja. Tässä vaiheessa kollegoiden avusta on suuri hyöty.
Kelpaisiko muovikassi pakkaukseksi?
Avainsanat: yksinkertainen pakkaus
Pakkaussuunnittelu 
Vastaa