Projektinhallinnassa vaatimusmäärittelyn merkitys on kaikille tuttu asia. Ensin kerätään lähtötiedot, sitten tehdään vaatimusmäärittely ja vasta tämän jälkeen aloitetaan suunnittelutyö. Tämä on itsestään selvää, kun projektin työmäärää ja aikataulutusta määritellään.
Siinä vaiheessa, kun pitäisi kerätä lähtötiedot ja tehdä vaatimusmäärittely, havaitaan, että ei kaikkia lähtötietoja olekaan helposti saatavilla. 3D mallit ovat hukassa, asiakkaan vaatimukset tuntemattomia ja niin edelleen. Projektin deadline kuitenkin rynnii päälle, joten suunnittelutyö on aloitettava puutteellisilla lähtötiedoilla.
Pakkaussuunnittelu on yleensä varsin pieni työ itsessään. Tyypillisesti vajavaisilla lähtötiedoilla jatketaan lähes loppuun asti, kunnes saadaan puuttuvat lähtötiedot ja havaitaan, että voidaankin palata lähtöruutuun. Tässä kohtaa joudutaan kohtaamaan ikävä tosiasia, että työn tekeminen kahteen kertaan vie enemmän aikaa, kun sen tekeminen yhteen kertaan. Budjetti menee uusiksi.
Suomalaiset ovat ylpeitä hyvästä projektiosaamisestaan. Toivoisinkin, että suunnitelmallinen projektien käynnistäminen tulisi kaikkien projektipäälliköiden keskeiseksi osaamiseksi, myös minun. Kun työn suunnittelu aloitetaan tarpeeksi aikaisin ja siihen keskitetään riittävästi resursseja, on lopputulos todennäköisemmin hyvä. Myös alkuperäinen budjetti ja aikataulu saavutetaan todennäköisemmin.
Avainsanat: budjetti, dilbert, pakkaussuunnittelu, projektihallinta
Pakkaussuunnittelu 
Vastaa