Pakkaussuunnittelu

Yle kirjoitti jokin aika sitten Thor Libertyn seikkailuista Itämerellä. Jutussa luotsi kertoi aluksen kallistelleen 30 astetta puolelleen, kun myrsky oli puhallellut reippaita aaltoja. Kuten jutussa kerrotaan, oli lasti levinnyt ruumaan. Tässä tapauksessa lasti oli kuuluisten ohjusten lisäksi pahvilaatikkoon pakattua räjähdysainetta. Pakkaajalta oli jäänyt lukematta vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat määräykset, joten pakkaukset eivät olleet vaatimusten mukaisia. Lastin leviäminen ei kuitenkaan johtunut huonoista pakkauksista, vaan kovasta merenkäynnistä.

Containerhandbook kertoo kuljetusrasitus-osiossaan, että jopa 30 asteen kallistumat ovat tavallisia kaikilla konttialuksilla. Olin tähän asti elänyt siinä käsityksessä, että Itämeren olosuhteet olisivat miedommat. Ääri-ilmiöitä näyttää kuitenkin olevan myös siellä. Rasitustasoa miettiessään kannattaa huomata, että heiluvassa liikkeessä voimat ovat suuremmat kuin staattisessa kallistuksessa.

Taulukoista voidaan havaita, että suurimmillaan sivuttainen voima voi olla 0,8 g:tä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa kontin täytölle. Ei voida olettaa, että tavara pysyy kitkan voimalla paikoillaan. Mikäli kuorma ei nojaa tiukasti kontin seiniin, on tyhjä tila täytettävä ja pakkauksen tulee olla sellainen, että se mahdollistaa tyhjän tilan täyttämisen. Täytteenä voidaan käyttää ilmalla täytettyjä säkkejä, jotka kulkevat nimellä dunnage bag. Toinen yleinen tapa on rakennella puusta tuentoja. Liinat ovat näiden lisäksi usein tarpeen.

Pakkaussuunnittelun kannalta on hankalaa se, että suunnittelija ei voi tietää, mitä tuentamenetelmää käytetään. Näin ollen pakkauksen tulee olla sellainen, että mieluiten kaikki menetelmät ovat mahdollisia. Toivoa kuitenkin sopii, että jotain tuentamenetelmää käytetään.

Isompien osien kiinnittäminen pakkauksen sisällä on myös tärkeää, sillä 0,8 g:tä on paljon. Mikäli päätyy painavilla osilla sellaiseen ratkaisuun, että iso laite kiinnitetään lavaan ja ympärille rakennetaan laatikko, kannattaa tulos testata. Varsin hyvä testi on kääntää pakkaus kyljelleen. Laitteen tulisi edelleen pysyä paikallaan. Useamman tonnin laitteilla sidonta itse laitteesta konttiin onkin hyvä vaihtoehto.

Kuvassa näkyy oikeaoppisesti täytetty tyhjä tila, joka konttiin jää eurolavojen väliin.

Avainsanat: dunnage, kontti, rasitus

This entry was posted on 8.1.2012 at 5:42 pm and is filed under logistiikka. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.