Avainsanaan ‘pakkaus’ liitetyt artikkelit

Hypen rakentaminen

helmikuu 5, 2012

Sattuipa eteeni laatikko, jossa toimitettiin ilmeisesti  hiiri. Teollisuuspakkausmiehen silmään pakkaus vaikutti varsin pätevältä: Hiiri oli laitettu laatikkoon. Tuotteen ominaisuudet oli hyödynnetty. Koska laite itsessään kestää pudotuksen, ei ylimääräistä suojausta käytetty.

Laatikko oli tehty ruskeasta korkean kierrätysasteen pahvista. Painatus oli yksinkertainen musta. Kokonaisuus oli siis ehdottomasti halvin mahdollinen. Rakennetta hieman muuttamalla olisi nettoarkkia saanut höylättyä vähän pienemmäksi, mutta pakattavuus olisi luultavasti kärsinyt.

Tässä tapauksessa nyt sattui olemaan niin, että halpa ja ympäristöystävällinen ovat sama ratkaisu. Ei siis tarvitse maksaa erikseen lisää siitä, että kierrätettävyys on huipussaan. Näin ollen pakkausratkaisu saadaan perusteltua yrityksen johdolle rahalla.

Se, mikä yllätti, oli pieni painatus pakkauksessa, joka kertoi pakkauksen olevan ympäristöystävällinen. Yritys siis perustelee sinänsä järkevän halvan pakkauksen ympäristöystävällisyydellä. Tavalliselle kuluttajalle saadaan näin mielikuva, että yritys on nimenomaan panostanut pakkauksen ympäristöominaisuuksiin, vaikka uskallan sanoa lähes varmasti, että valintaan on vaikuttanut enemmän hinta.

Jotta asiakkaalle ei jäisi negatiivista mielikuvaa pakkauksesta, on siinä päätetty kertoa, että tämä on hyvä. Mielikuvan rakentamista ei oltu jätetty pakkauksen vastaanottajan vastuulle, sillä silloin olisi voinut tulla väärä mielikuva. Asian havaitseminen oli varmistettu kertomalla, mitä pitää ajatella.

Oikean mielikuvan rakentaminen on tärkeintä. Hyvänä pidetyt pakkaukset eivät välttämättä ole teknisesti valtavirrasta poikkeavia. Jos kuluttaja kuvittelee saavansa jotain hienoa tai merkityksellistä, ei sisältö ole kovin merkityksellinen. Mielikuva on niin vahva, että pakkausta pidetään joka tapauksessa hienona.

Yksinkertainen pahvilaatikko hiirelle.

Korroosio elektroniikassa

tammikuu 29, 2012

Törmäsin jälleen korroosion perusteokseen “Korroosio ja ilmastolliset vaikutukset elektroniikassa”. Kyseessä on hieman toistakymmentä vuotta vanha Risto Heinosen ja Reima Lahtisen laatima perusteos elektroniikkalaitteiden korroosioilmiöistä. Olen vuosien varrella lukenut kyseistä opusta paperisena ja sähköisenä. Nyt havaitsin, että sen saa VTT:n sivuilta ladattua.

Mikäli korroosioilmiöt eivät ole itsestään selviä, kannattaa tukeutua ongelmatilanteissa tähän teokseen. Pääasiallisena aihepiirinä on elektroniset laitteet ja korroosioilmiöt niiden käyttöolosuhteissa. Vesi ja epäpuhtaudet eivät kuitenkaan tunnista, onko kyseessä elekrtoninen laite, vai muu metalliesine, joten opit ovat laajalta osin yleispäteviä.

Teoksessa käsitellään myös pakkausmateriaaleja ja menetelmiä lyhyesti, mutta kokonaisuus on yhtä lailla pakkausten kanssa työskenteleville ajankohtainen. Pakkauksellahan pyritään muuttamaan mikroilmasto sellaiseksi, että korroosiota ei esiinny.

www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/P623.pdf

Tuotekehitys on iteratiivinen prosessi

tammikuu 15, 2012

Taas sattui pari tapausta RD Velhon pakkaussuunnitteluosastolla, jossa olimme tehneet työtä tomerasti pakkauksen kehittämiseksi. Sitten tuli loistoajatus ja yksinkertainen ja toimiva konsepti oli luotu.

Tällainen tapahtumasarja herättää kahdenlaisia tuntemuksia. Ensiksi tulee riemu siitä, että ongelma on ratkaistu. Sitten tulee pohdinta, että miksi ei aiemmin huomannut hyvää ratkaisua. Työmäärästä olisi säästetty suurin osa, jos neronleimaus olisi tullut heti kättelyssä.

Taitaa kuitenkin olla niin, että tuotekehityksen henkeen kuuluu useat kehittelykierrokset. Useat iteraatiokierrokset ovat myös hyödyllisiä kehityksen kannalta. Jokaisella kierroksella arvioidaan hyvät ja huonot ominaisuudet, jolloin vaatimukset myös tarkentuvat ja ymmärrys niistä paranee.

Suunnittelua ei pidä lopettaa ensimmäsen lähes kelvollisen ratkaisun löydyttyä, ei ainakaan silloin, kun lopputuloksen hinnalla on suurempi merkitys kuin suunnittelun hinnalla. Lisäkierroksilla voidaan lopputulosta parantaa ja yksinkertaistaa. Ei pidä tyytyä ensimmäseen riman ylittävään ratkaisuun.

Lisäkierroksilla saatetaan päästä myös huonompaan lopputulokseen. Jos alussa ei olla osattu määrittää kaikkia vaadittavia ominaisuuksia, voi konsepti olla väärä. Väärästä peruskonseptista ei muokkaamallakaan tule hyvää lopputulosta. Iteroidessa joutuu toisinaan tekemään kitkerän valinnan ja hylkäämään kaiken aiemmin tehdyn työn.  Päätös kannattaa tehdä ennen kuin työkalut on tilattu ja osat valmistettu. On taatusti halvempaa muuttaa pakkausta tai tuotetta ennen tuotannon aloittamista.

Säästämisen taito

tammikuu 1, 2012

Kustannussäästöt ovat tämänkin päivän muoti-ilmiö. Kaikkia aloja yhteisesti tarkasteltaessa työn tuottavuuden kautta saavutetaan vuodessa noin kahden prosentin kehitys. Tämä ei kvartaalissa ole kovin paljon, joten se ei tyydytä kustannustietoista valmistajaa.

Pakkauksissakin oston tehtävänä on painaa hinta mahdollisimman alas. Pelkkään hinnan alentamiseen pyrkivä keskustelu ei ole tehokkain tapa pienentää pakkausten hintaa. Huomattavasti parempaan lopputulokseen päästään, kun pakkausten vaatimukset otetaan samaan keskuteluun mukaan.

Rakenteesta kustannussäästöjä haettaessa tulee ymmärtää koko toimintaympäristö, johon pakkauksella vaikutetaan. Pakkauksen hinnan alennus saattaa johtaa kasvaneeseen pakkausaikaan, heikentyneeseen logistiikan täyttöasteeseen tai kuljetusvaurioihin. Näiden teemojen punnitseminen on pakkaussuunnittelijan tärkein tehtävä säästöhankkeissa. Voimavarat kannattaa keskittää tuottavaan työhön. Säästäminen kustannuksista välittämättä ei tee toivottua vaikutusta tilinpäätökseen.

Kun pakkausten laatuvaatimuksia päästään muuttamaan, voidaan raaka-aineita vaihtaa halvempiin. Tällöin päästään kunnollisiin säästöihin. Aina ei ole järkevää käyttää kalleinta laatua. Vaihtamalla vaikkapa koivuvanerin havuun, täyskanttisen laudan vajaakanttiseen tai kraftlinerin testlineriksi saadaan pakkausten ostohintaa merkittävästi laskettua.

Suunnittelijalla on merkittävästi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa hintaan kuin ostajalla. Suunnittelun ja testauksen kautta tehdyt kustannussäästöt ovat toki hitaampia kuin neuvottelemalla saavutetut säästöt. Rakennemuutosten kautta parannettu kustannusrakenne on huomattavasti vankemmalla pohjalla kuin tinkaamalla tehty.

Pakkausvalmistajilla on kokemukseni mukaan hyvä osaaminen pakkausten hintaan vaikuttavissa säästömahdollisuuksissa. Ostajan vastuulle jää arvioida, tuoko materiaalisäästö hyötyjä kokonaisuudessa. Useimmiten ostajalla ei ole riittävästi asiantuntemusta, joten keskusteluissa kannattaa pitää mukana myös pakkauksiin perehtynyt tekninen asiantuntija.

Pakatun tuotteen konfigurointi

joulukuu 18, 2011

Sähköjohto ja käyttöohjeet ovat tyypillisiä pakkauksessa olevia nimikkeitä, jotka vaihtelevat maittain, vaikka laite itsessään ei muuttuisikaan. Yleinen ratkaisu maakohtaiseen konfigurointiin on muuttuvien osien pakkaaminen logistiikkakeskuksessa lähellä kohdemaata. Valmistajilla saattaa olla muutama jakelukeskus, johon toimitetaan kasoittain laitteita. Kun niitä saadaan myytyä kohdemaihin, tehdään tarvittavien muuttuvien nimikkeiden lisäys.

Käytännöllistä on, jos lisääminen on mahdollisimman helppoa. Vanteiden ja teippien kanssa pelaamista ei yleisesti ottaen pidetä kovin helppona. Siksi useat valmistajat ovat ratkaisseet konfiguroinnin lisäämällä pakkaukseen aukon, josta osat saadaan työnnettyä pakkaukseen sisään.

Menetelmä on nerokas, sillä se säästää kallista työtä. Hilppeet on helppo työntää sisään ja jos tila on hyvin suunniteltu, ei niitä kuitenkaan ole kovin helppo varastaa. Varastamiseen liittyvää riskiä voidaan vähentää teippaamalla luukku kiinni käytön jälkeen. Erityisesti ulospäin aukeava luukku kannattaa teipata, jotta se ei jää törröttämään auki.

Sisään päin aukeavaan Luukkuun kannattaa tehdä jonkinlainen sormikolo, jotta sen saa vedettyä muun pinnan tasalle. Jäykkäkään pahvi ei pongaa niin paljon takaisin, että se stanssattuun koloonsa itsestään asettuu. Sisäänpäin aukeava luukku on yleensä parempi nuuttaussuunnasta johtuen, mikäli pakkauksessa on riittävästi tilaa.

Kovin järeisiin pahveihin pieniä luukkuja ei kannata laittaa. Ongelmaksi muodostuu luukun jäykkyys. varsinkin jos päätyy ulospäin aukeavaan luukkuun. Väärään suuntaan aukeavaa mallia saa välttämättä toimivaksi. Suuren luukun ongelma on laatikon heikkeneminen. Mikäli laatikolle on asetettu tiukat vaatimukset ei iso aukko yleensä ole mahdollinen.

Irtotäyte pakkauksen tyhjän tilan täyttäjänä

joulukuu 10, 2011

Tilasin Englannista tavaraa. Sain laatikon, joka oli kohtuuttoman iso suhteessa tilattuihin välineisiin. Innoissani raapaisin laatikon auki ja totesin, että sehän on täynnä EPS-täytettä. Ilmiselvästi kauppias ei ollut tutustunut täytteitä koskevaan kirjoitukseeni.

Kaapaistuani sisältöä oli tuloksena kasa täytettä lattialla ja pieni pilkistävä nurkka minimaalisesta kartonkirasiasta. Tiesin, että laatikossa on yhdeksän pientä rasiaa. Siinä sitten pohdiskelin, pitääkö koko sisältö kaataa olohuoneen lattialle, jotta loputkin löytyvät. Tyydyin kuitenkin kaivelemaan sisältöä ja lopulta onnistuin onkimaan kaikki tilaamani osat esiin.

Ehdottaisin postimyyntiä harjoittaville firmoille seuraavaa pakkaustapaa:

  • Tuotteet pakataan sopivan kokoiseen laatikkoon.
  • Pienet osat laitetaan salpapussiin tai kuplamuovipussiin omaksi ryhmäkseen.
  • Tyhjä tila täytetään paperitäytteellä tai ilmakuplakalvolla.
  • Toimituslista laitetaan päällimmäiseksi, jotta asiakas näkee, mitä pakkauksessa on.

Vaikka joku lähettäisikin kauppaan irtotäytettä, ei siitä pidä asiakasta rangaista lähettämällä roskat eteenpäin.

Harhaanjohtava kierrätysmerkki

marraskuu 20, 2011

Pakkauksen kierrätysmerkin tulee kertoa, mitä materiaalia pakkaus on. Satuin huomaamaan kotona pakkauksen, joka näin ammattilaisen silmään näytti kartongilta, mutta siinä oli kuitenkin mainittu materiaaliksi HDPE. Vaikuttaa siltä, että painatuksen tekijä ei ole tutustunut aiempaan kirjoitukseeni.

Painatusta tehtäessä oli luultavasti pyritty kertomaan itse tuotteen materiaali. Tämä olikin jossain määrin onnistunut, mutta näin ei kierrätysmerkkiä tulisi käyttää. Pakkauksesta tulee löytyä oikea merkintä. Siinä voidaan kertoa myös sisältöön liittyviä ohjeita, mutta ei pelkästään niitä. Nyt tässä joutuu pohtimaan, veisikö tuon ohjeen mukaan PE-uusiokäyttöön, vai tyytyisikö kartonkikierrätykseen.

Kuvan pakkaus ei ole kuulu PE-HD-kategoriaan, vaikka merkistä voisi toisin päätellä.

Pystymallinen kaappipakkaus

marraskuu 13, 2011

Pakkaussuunnittelun peruskauraa on kaapin pakkaaminen. Kaappi voi olla tarkoitettu tehoelektroniikalle, tietoliikennevälineille, servereille tai vaikkapa ruuan säilyttämiseen. Käyttötarkoituksella ei juuri ole väliä pakkauksen kannalta, vaan kaikissa on samat problematiikat.

Ensimmäinen seikka, mikä pitää valita on kuljetusasento. Lentorahtiin nämä pitää kaataa, ellei halua pitäytyä rahtikoneissa. Pystyssä ei parimetrinen pakkaus mene koneen alarahtitilaan. Selällään kuljettamista kannattaa myös harkita, mikäli tuote on kovin herkkä. Tosin tällöin kannattaa kertoa mekaniikkasuunnittelijalle aikeistaan. Siellä ei välttämättä olla huomioitu ollenkaan käyttöasennosta poikkeavaa kuljetusasentoa. Vaakamallisessa pakkauksessa on yleensä haittana korkea pakkauksen hinta.

Pystyssä kuljettaminen on järkevää, jos käytettään vain rekka- tai konttirahtia. Konttikin sillä varauksella, että tavarat mahtuvat ovesta sisään. Pystypakkauksessa tuote on oikeassa asennossa saapuessaan asennuspaikalle, joskin se pitää jotenkin kammeta lavalta alas asentaessa. Suurempi etu useimmiten lienee se, että pystypakkaukseen kuluu erittäin vähän pakkausmateriaalia. RD Velhon pakkaussuunnitteluosasto on tehnyt tällaisia pakkauksia useita. Yksinkertaisimmillaan on vain lava alla ja katolla hieman suojaa. Kaappi kiinnitetän lavaan vanteilla ja koko komeus kääritään kiristekalvoon. Tukevammissa malleissa on käytetty erilaisia häkkejä. Hinta jää reilusti alle puoleen vaakamallisen pakkauksen hinnasta.

Yksinkertainen pakkaustapa edellyttää, että tuote itsessään on niin tukeva, että se ei tarvitse pehmustusta alle. Lisäksi oletetaan, että kuljetuksen aikana tuotetta ei kaadeta. Pakkauksen tekeminen sellaiseksi, että laite kestää kaatamisen, vaatii niin paljon suojausta, että saman tien kannattaa laittaa tuote valmiiksi selälleen.

Kaikkein vaativin on tilanne, jossa tuote tulee kuljettaa pystyssä, mutta se vaatii vaimentimet alleen. Tällöin pakkauksesta tulee herkästi epävakaa, sillä pehmeä alusta yhdistettynä korkealla olevaan painopisteeseen aiheuttaa voimakasta pyrkimystä kaatumiseen.

Vaimennettuja lavoja näkee yleisimmin servereissä. Näissä ilmeisesti elektroniikka on herkkää ja ainoa mahdollinen kuljetusasento on pystyssä. Vaimennettu lava ja tukeva pakkaus laitteen ympärillä edellyttää tuotteelta korkeaa hintaa. Kaikki vaimennetut lavat, joita olen nähnyt, ovat erittäin kalliita. Markkinoilla on olemassa huokeita lavajalkaan tarkoitettuja vaimentimia, mutta näiden toimivuus on kokemukseni mukaan heikkoa. En laske näitä lainkaan vaimetimiksi.

Keskeinen tekijä pakkaustavan valinnassa on mekaniikan vaatimusmäärittely. Mikäli raudasta halutaan tehdä sellainen, että kuljetus ilman vaimentimia on mahdollinen, niin siitä voidaan sellainen tehdä. vahingossa näin ei kuitenkaan käy, joten tavoite pitää saada mekaniikan lähtövaatimuksiin.

China RoHS

marraskuu 6, 2011

Toisin kuin eurooppalainen RoHS, China RoHS huomioi myös pakkaukset. China RoHS on määrittänyt vastaavalla tavalla materiaalien identifikaatiot kuin EU:n pakkausdirektiivin lisäosat. Aiemmassa kirjoituksessa kerroin, että EU:n numerointi noudattaa muovien osalta ISO 1043:n käytäntöjä. Kiinalaiset ovat viisasti  valinneet muovien kuvaukseksi kirjainlyhenteet, jotka tulevat englanninkielisistä nimistä. Näin ollen merkintä, jossa on numero ja kirjainyhdistelmä, kelpaa molemmilla markkina-alueilla.

Muille materiaaleille ei ole vakiintunutta käytäntöä, joten numeroinnit on määritelty ihan itse. EU:n ohjeistuksen mukaan paperi on saanut numeron 20. Kiinalaiset ovat varanneet numeron 20 lasin ja tinan yhdisteelle. Kiinalaiset ohjeistuksen mukaan paperipohjaiset materiaalit tunnistetaan kirjainlyhentein. Aaltopahvi esimerkiksi on CB. Näin ollen ei ole löydettävissä yhteneväistä merkintätapaa muille kuin muovimateriaaleille. Tämä johtaa siihen, että mikäli halutaan noudattaa Kiinan vaatimuksia tarkasti, tarvitaan useampia kierrätysmerkkejä.

Käytäntönä tuntuu olevan, että Kiinan merkintätapaa ei noudateta kovin orjallisesti. Käytännössä tällä hetkellä pakkaukset, joissa on eurooppalaiset merkinnät, pääsevät Kiinan markkinoille. Kiinan tullin toimintatavat ovat kuitenkin sellaiset, että jonain päivänä he saattavat havahtua tähän asiaan. Silloin selviää vähemmällä selittämisellä, kun on viralliset merkinnät.

Aaltopahvin kierrätysmerkintä

 

Lavan vaikutus pakkauksen luotettavuuteen

lokakuu 30, 2011

Suuri osa lavalla varustettujen pakkausten ongelmista johtuu lavan kestävyydestä. Erityisesti pahvisia kontteja käytettäessä tulee lavan rakenteen olla sellainen, että se kestää trukkikäsittelyä. Jos pahvipakkauksesta vaurioituu jalka, on pinon lujuuden kanssa todellisia ongelmia.

Olen joutunut todistamaan useita tapauksia, joissa lavajalka on pudonnut lavasta, mutta tällainen pakkaus on silti laitettu pinoon siten, että päälle on laitettu vielä lisää pakkauksia. Pino on toki notkuva, mutta jos se nojaa toiseen pinoon, ei kaatumista pääse tapahtumaan. Kontti tai rekka saadaan näin lastaamalla täyteen.

On sanomattakin selvää, että yhden jalan puuttuessa painojakauma allaolevan kontin kanteen ei ole suunnitellun mukainen ja pinottavuus kärisii. Tuloksena on pakkauksen painuminen kasaan ja mahdollisesti allaolevan tuotteen vaurioituminen. Käytännössä vaurioituneiden lavojen pinoamista ei voida estää, joten lavan rakenteen tukevoittaminen on ainoa järkevä korjaustapa.

Lavan vaikutus pahvikonttien pinottavuuteen on merkittävä. Ainoa ongelmia aiheuttava tekijä ei ole lavojen jalkojen vaurioituminen. Lavan jalkojen pinta-ala ja sijoittelu on myös tärkeässä roolissa. Esimerkiksi lastulevyn tyyppisestä materiaalista valmistetuissa lavoissa on niin pienet jalat, että vähänkään suuremmalla kuormalla ne painuvat allaolevan pakkauksen kannesta sisään.

Kuorma onkin saatava jakautumaan vähintään nurkkiin ja mielellään koko pitkälle sivulle. Jos kuorma jakautuu kannelle siten, että tukea ei tule nurkkiin, pinottavuus romahtaa. Huonoin mahdollinen lopputulos lienee se, että käytetään huippulaatuista pahvia, mutta tuhotaan sen hyvät ominaisuudet tekemällä lava, joka ei hyödynnä pahvin vahvoja kohtia.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.