Olen aiemminkin referoinut Itellan ehtoihin, jotka eivät ole kovin yleisesti tiedossa. Itella mainitsee kuluttajapalveluiden yleisissä toimitusehdoissa seuraavaa:

Lähtetys käsitellään helposti särkyvänä vain, jos lähetyksessä on maksettu helposti särkyvän lähetyksen lisämaksu. … Posti ei ota huomioon tehdaspakkauksen merkintöjä tai muita vastaavia merkintöjä.

Vastaavat ehdot ovat käytössä muillakin tavaraa kuljettavilla yrityksillä. Itella tarjoaa varovaista käsittelyä, jos maksaa lisäpalvelusta ja liimaa pakkauksen kylkeen tietynlaisen särkyvää-merkinnän. Sinänsä tuo ton hankala lähestymistapa, sillä globaalissa toimitusketjussa ei ole luultavasti saatavissa kaikkiin vaiheisiin ja pakkauksiin varovaista käsittelyä.

Ehtojen ollessa tällaiset, ei pakkaussuunnittelun näkökulmasta ole juuri muuta vaihtoehtoa, kuin suunnitella pakkaus niin, että sitä voi kuljettaa miten päin tahansa. Myös pudotukset tulee ottaa huomioon, sillä paketteja luultavasti tullaan heittämään.

Ajatus, että pakkauksia käsiteltäisiin kuljetusketjussa varovasti, edellyttää sitä, että pakkausta saattaa joku tunnetusti luotettava taho, kuten allaolevassa kuvassa.

Kuvassa pakkausta käsitellään varovaisesti.

Muovikalvo aiheuttaa kuitenkin talvella sellaisen ongelman, että että lumisen muovin päälle pinottu toinen pakkaus luistaa helposti pois paikaltaan ja kaataa pinon. Tällaista pudotusta ei varmasti ole suunnittelussa huomioitu, joten tuotteen vaurioituminen on lähes varmaa. Ainakin pakkaus menee rikki.

Pinottavissa pakkauksissa pitäisikin talvella aina käyttää jonkinlaista liukuestettä muovin päällä. Se voi olla kartonkilistaa, puuta, liukuesteteippiä tai mitä tahansa, mikä luistaa vähemmän kuin muovi. Markkinoilla tarjolla myös peltilevyjä, jossa on pystyssä hammastus molemmin. Näitä voi laittaa pakkausten väliin kuljetuksen ajaksi. Menetelmänä nämä piikit ovat erittäin tehokkaat liukuesteet, mutta ne rikkovat muovin.

Muovituksen paikkaa voi myös vaihtaa. Sen ei aina tarvitse olla esimerkiksi häkin päällä, vaan itse laitteen voi kääriä muoviin ja jättää häkki muovittamatta. Näin saadaan ongelma pois päiväjärjestyksestä.

Jos kohde taas on USA, on syytä huoleen. Siellä infra on kunnossa. Varastotilaa löytyy ja route 66 ainakin näyttää olevan päällystetty. En ole ko. maassa käynyt, mutta luulen kestopäällysteen suosion olevan samaa luokkaa kuin Suomessa. Lisäksi kuljetusvälineetkin näyttävät olevan varsin moderneja. Hevosvankkureiden käytöstä rahtikuljetuksissa on jo luovuttu tiettyjä marginaalisia uskontokuntia lukuunottamatta.

Route 66 wikimedian mukaan. Näyttää melko hyväkuntoiselta.

Korkeasta kehitystasosta huolimatta USA on kokemuksieni mukaan kaikkein kuluttavin paikka pakkauksille. Mistään muualta ei tule yhtä paljon reklamaatioita, kuin sieltä. Eikä reklamaatiot ole Japanilaistyylisiä “Pakkauksen päällä oli pölyä.”, vaan trukin piikit ovat käyneet kurkkaamassa sisällä, lavat ovat hajalla, tuotteet pakkauksen ulkopuolella, laatikot lytyssä ja muuta merkittävää vauriota.

Teknologian kehitystä analytoitaessa voidaan helposti päätyä siihen johtopäätökseen, että vika on ihmisessä, joka käsittelee tavaraa. Tällä saralla kehitys ei ole mennyt ainakaan positiiviseen suuntaan. Pikemminkin tuntuu, että välinpitämätön ja tarkoituksella huono käsittely on vain lisääntymään päin. Tähän on luultavasti johtanut työehdot tai muut sosiaalipoliittiset ratkaisut. Kun tavaran käsittelijä ei ole millään tavalla vastuussa työn tuloksista, ei paljoa kannata odottaa.

Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että USA on merkittävä maa suomalaistenkin yritysten asiakaskunnassa. Kun yhteen paikkaan on olennaisesti erilaiset vaatimukset kuin muualle, joudutaan pohtimaa pakkausrakenteen eriyttämistä. Kallista ylipakkaamista ei kannata harrastaa muissa toimituksissa. Paras ratkaisu olisi USA:n olosuhteiden parantaminen, mutta siihen ei taida kenelläkään voimavarat riittää.

ISTA 3B on testi lavakuormien käsilttelylle. Eräs osa-alue testissä on ajo esteradalla. Tarkoituksena on todentaa pakkausten toimivuus tilanteessa, jossa trukilla ajetaan epätasaisella alustalla. Testisarja on vielä project-statuksella, joten virallista asemaa sillä ei vielä ole.

Tällä hetkellä ehdotelmassa on kuvan mukainen rata, jonka yli trukilla rymistellään pakkaus haarukassa. Rataa on testattu muutaman testilabran toimesta USA:ssa ja kokemukset tuntuvat olevan positiivisa. Ongelmaksi on muodostumassa radan vaatima tila, joka luonnollisesti korreloi hinnan kanssa.

ISTA 3B testirata. Lähde: ISTA views May 2010

Tällainen testisarja on erittäin tervetullut. Erityisesti isompien tuotteiden testaamiseen ei normaalit pudotukset ja täryt sovellu suuren massan vuoksi. “Less than truckload”-testit paikkaavat hyvin tätä aukkoa.

ISTA 3B on kesken. Mikäli jollakin on Suomessa kokemuksia tämäntyyppisestä testaamisesta, kannattaa olla ISTA:an yhteydessä ja kertoa kokemuksistaan. Standardiin on tässä vaiheessa mahdollista vaikuttaa.

Suomessa useampikin toimija on käyttänyt isohkoa ShockLog-laitetta monitoroinnissa. ShockLog on melko luotettava ja robusti laite, mutta se alkaa olla vähän vanhentunutta tekniikkaa. Nyt markkinoille näyttää tulleen merkittävästi pienempiä laitteita, jotka ovat helpompia sijoittaa pakkaukseen. Myös hintataso on alentunut. Tällainen laite on esimerkiksi IST:n Shock Timer Plus 3D.

Pieni koko ja huokeampi hinta mahdollistaa useampien loggereiden käytön. Näin saadaan tilastollisesti merkittävämpää tietoa. Yksittäisen kuljetuksen mittaamisesta ei välttämättä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kymmenen perusteella uskaltaa jo vaatimusmäärittelyssä nojata mittaustuloksiin.

Pienestä koosta on toki myös haittaa. Mittauksissa on aina ongelmana loggerin saaminen takaisin mitatun reitin päätepisteestä. Riskinä on, että pieni laite joutuu huomaamatta roskikseen pakkauksen mukana. Tähän merkittävään ongelmaan ei valmistajilla taida olla hyvää ratkaisua.

Houkuttaisi saada tuollainen laite testattavaksi:

ISTA:n jäsensivuilla on verkossa toimiva palvelu, johon syötetään tiedot pakkauksesta, kuljetuksista ja varastoinneista. Näiden perusteella ohjelma määrittelee, mitä testejä pakkaukselle tehdään, millä rasitustasolla ja missä järjestyksessä. Erittäin helppo tapa tehdä räätälöity testisarja. Jotta tällainen palvelu on saatu aikaiseksi, on taustalla tehty mittava määrä olosuhdemäärityksiä ja todella paneuduttu pakkauksen testauksessa kriittisiin tekijöihin.

Pakkaus vaatii omanlaisensa testit. Yleiset elektroniikalle sovellettavat 60068-sarjan testit on tarkoitettu pääasiassa tuotteelle itselleen, ei pakatulle tuotteelle. Näin ollen sarjasta puuttuvat esimerkiksi pinontavaatimukset ja se ottaa muutenkin huonosti huomioon pakkauksiin liittyvät nyanssit.

Olemme hyödyntäneet ISTA 4AB:n joustavuutta parissa projektissa, kun asiakkaat ovat halunneet erityisesti heidän olosuhteet huomioivan spesifikaation. Tällaisessa käytössä ISTA 4AB on erittäin hyvä. Melko vähän on sellaisia asiantuntijoita, jotka pystyvat perustellusti väittämään, että ehdotettu testisarja ei ole hyvä tai rittävä.

Olosuhteiden määrittelyä ISTA:n palvelussa.

Tätä vauriomekanismia vastaan on vähän vaikea suojautua. Olen kyllä kuullut sellaisen ehdotuksen, että pakkauksesta pitäisi tehdä niin iso, että trukin piikit voi ajaa kokonaan sisään, eikä ne vielä osu tuotteeseen. Jos rahaa on varattu kuljetuksiin mittaamattomasti, niin tämä on ihan toimiva vaihtoehto.

Oheisesta Youtube-videosta voi katsoa, miten Kiinan posti käsittelee pakkauksia. Voi vain miettiä, miten pakkaussuunnittelussa pitäisi varautua tällaiseen.