Archive for tammikuu 2012

Korroosio elektroniikassa

29.1.2012

Törmäsin jälleen korroosion perusteokseen ”Korroosio ja ilmastolliset vaikutukset elektroniikassa”. Kyseessä on hieman toistakymmentä vuotta vanha Risto Heinosen ja Reima Lahtisen laatima perusteos elektroniikkalaitteiden korroosioilmiöistä. Olen vuosien varrella lukenut kyseistä opusta paperisena ja sähköisenä. Nyt havaitsin, että sen saa VTT:n sivuilta ladattua.

Mikäli korroosioilmiöt eivät ole itsestään selviä, kannattaa tukeutua ongelmatilanteissa tähän teokseen. Pääasiallisena aihepiirinä on elektroniset laitteet ja korroosioilmiöt niiden käyttöolosuhteissa. Vesi ja epäpuhtaudet eivät kuitenkaan tunnista, onko kyseessä elekrtoninen laite, vai muu metalliesine, joten opit ovat laajalta osin yleispäteviä.

Teoksessa käsitellään myös pakkausmateriaaleja ja menetelmiä lyhyesti, mutta kokonaisuus on yhtä lailla pakkausten kanssa työskenteleville ajankohtainen. Pakkauksellahan pyritään muuttamaan mikroilmasto sellaiseksi, että korroosiota ei esiinny.

www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/P623.pdf

EUPS: Apua kaivataan

25.1.2012

Nyt kaipaan apuanne, arvon lukijat! BFSV on syystä tai toisesta poistanut sivuiltaan EUPS-standardin, enkä ole löytänyt viitteitä siitä, että se olisi siirretty muualle. Onkohan niin, että standardi on poistettu ylläpidosta ja käytöstä?

Mikäli jollakin on tietoa asiasta, voisiko hän ystävällisesti kertoa kommenttikentän avulla kaikille. Toinen vaihtoehto on ottaa minuun suoraan yhteyttä. Yhteystietoni ovat täällä: http://www.rdvelho.com/fi/yhteystiedot/vantaa

Tuotekehitys on iteratiivinen prosessi

15.1.2012

Taas sattui pari tapausta RD Velhon pakkaussuunnitteluosastolla, jossa olimme tehneet työtä tomerasti pakkauksen kehittämiseksi. Sitten tuli loistoajatus ja yksinkertainen ja toimiva konsepti oli luotu.

Tällainen tapahtumasarja herättää kahdenlaisia tuntemuksia. Ensiksi tulee riemu siitä, että ongelma on ratkaistu. Sitten tulee pohdinta, että miksi ei aiemmin huomannut hyvää ratkaisua. Työmäärästä olisi säästetty suurin osa, jos neronleimaus olisi tullut heti kättelyssä.

Taitaa kuitenkin olla niin, että tuotekehityksen henkeen kuuluu useat kehittelykierrokset. Useat iteraatiokierrokset ovat myös hyödyllisiä kehityksen kannalta. Jokaisella kierroksella arvioidaan hyvät ja huonot ominaisuudet, jolloin vaatimukset myös tarkentuvat ja ymmärrys niistä paranee.

Suunnittelua ei pidä lopettaa ensimmäsen lähes kelvollisen ratkaisun löydyttyä, ei ainakaan silloin, kun lopputuloksen hinnalla on suurempi merkitys kuin suunnittelun hinnalla. Lisäkierroksilla voidaan lopputulosta parantaa ja yksinkertaistaa. Ei pidä tyytyä ensimmäseen riman ylittävään ratkaisuun.

Lisäkierroksilla saatetaan päästä myös huonompaan lopputulokseen. Jos alussa ei olla osattu määrittää kaikkia vaadittavia ominaisuuksia, voi konsepti olla väärä. Väärästä peruskonseptista ei muokkaamallakaan tule hyvää lopputulosta. Iteroidessa joutuu toisinaan tekemään kitkerän valinnan ja hylkäämään kaiken aiemmin tehdyn työn.  Päätös kannattaa tehdä ennen kuin työkalut on tilattu ja osat valmistettu. On taatusti halvempaa muuttaa pakkausta tai tuotetta ennen tuotannon aloittamista.

Mekaaniset rasitukset merellä

8.1.2012

Yle kirjoitti jokin aika sitten Thor Libertyn seikkailuista Itämerellä. Jutussa luotsi kertoi aluksen kallistelleen 30 astetta puolelleen, kun myrsky oli puhallellut reippaita aaltoja. Kuten jutussa kerrotaan, oli lasti levinnyt ruumaan. Tässä tapauksessa lasti oli kuuluisten ohjusten lisäksi pahvilaatikkoon pakattua räjähdysainetta. Pakkaajalta oli jäänyt lukematta vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat määräykset, joten pakkaukset eivät olleet vaatimusten mukaisia. Lastin leviäminen ei kuitenkaan johtunut huonoista pakkauksista, vaan kovasta merenkäynnistä.

Containerhandbook kertoo kuljetusrasitus-osiossaan, että jopa 30 asteen kallistumat ovat tavallisia kaikilla konttialuksilla. Olin tähän asti elänyt siinä käsityksessä, että Itämeren olosuhteet olisivat miedommat. Ääri-ilmiöitä näyttää kuitenkin olevan myös siellä. Rasitustasoa miettiessään kannattaa huomata, että heiluvassa liikkeessä voimat ovat suuremmat kuin staattisessa kallistuksessa.

Taulukoista voidaan havaita, että suurimmillaan sivuttainen voima voi olla 0,8 g:tä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa kontin täytölle. Ei voida olettaa, että tavara pysyy kitkan voimalla paikoillaan. Mikäli kuorma ei nojaa tiukasti kontin seiniin, on tyhjä tila täytettävä ja pakkauksen tulee olla sellainen, että se mahdollistaa tyhjän tilan täyttämisen. Täytteenä voidaan käyttää ilmalla täytettyjä säkkejä, jotka kulkevat nimellä dunnage bag. Toinen yleinen tapa on rakennella puusta tuentoja. Liinat ovat näiden lisäksi usein tarpeen.

Pakkaussuunnittelun kannalta on hankalaa se, että suunnittelija ei voi tietää, mitä tuentamenetelmää käytetään. Näin ollen pakkauksen tulee olla sellainen, että mieluiten kaikki menetelmät ovat mahdollisia. Toivoa kuitenkin sopii, että jotain tuentamenetelmää käytetään.

Isompien osien kiinnittäminen pakkauksen sisällä on myös tärkeää, sillä 0,8 g:tä on paljon. Mikäli päätyy painavilla osilla sellaiseen ratkaisuun, että iso laite kiinnitetään lavaan ja ympärille rakennetaan laatikko, kannattaa tulos testata. Varsin hyvä testi on kääntää pakkaus kyljelleen. Laitteen tulisi edelleen pysyä paikallaan. Useamman tonnin laitteilla sidonta itse laitteesta konttiin onkin hyvä vaihtoehto.

Kuvassa näkyy oikeaoppisesti täytetty tyhjä tila, joka konttiin jää eurolavojen väliin.

Säästämisen taito

1.1.2012

Kustannussäästöt ovat tämänkin päivän muoti-ilmiö. Kaikkia aloja yhteisesti tarkasteltaessa työn tuottavuuden kautta saavutetaan vuodessa noin kahden prosentin kehitys. Tämä ei kvartaalissa ole kovin paljon, joten se ei tyydytä kustannustietoista valmistajaa.

Pakkauksissakin oston tehtävänä on painaa hinta mahdollisimman alas. Pelkkään hinnan alentamiseen pyrkivä keskustelu ei ole tehokkain tapa pienentää pakkausten hintaa. Huomattavasti parempaan lopputulokseen päästään, kun pakkausten vaatimukset otetaan samaan keskuteluun mukaan.

Rakenteesta kustannussäästöjä haettaessa tulee ymmärtää koko toimintaympäristö, johon pakkauksella vaikutetaan. Pakkauksen hinnan alennus saattaa johtaa kasvaneeseen pakkausaikaan, heikentyneeseen logistiikan täyttöasteeseen tai kuljetusvaurioihin. Näiden teemojen punnitseminen on pakkaussuunnittelijan tärkein tehtävä säästöhankkeissa. Voimavarat kannattaa keskittää tuottavaan työhön. Säästäminen kustannuksista välittämättä ei tee toivottua vaikutusta tilinpäätökseen.

Kun pakkausten laatuvaatimuksia päästään muuttamaan, voidaan raaka-aineita vaihtaa halvempiin. Tällöin päästään kunnollisiin säästöihin. Aina ei ole järkevää käyttää kalleinta laatua. Vaihtamalla vaikkapa koivuvanerin havuun, täyskanttisen laudan vajaakanttiseen tai kraftlinerin testlineriksi saadaan pakkausten ostohintaa merkittävästi laskettua.

Suunnittelijalla on merkittävästi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa hintaan kuin ostajalla. Suunnittelun ja testauksen kautta tehdyt kustannussäästöt ovat toki hitaampia kuin neuvottelemalla saavutetut säästöt. Rakennemuutosten kautta parannettu kustannusrakenne on huomattavasti vankemmalla pohjalla kuin tinkaamalla tehty.

Pakkausvalmistajilla on kokemukseni mukaan hyvä osaaminen pakkausten hintaan vaikuttavissa säästömahdollisuuksissa. Ostajan vastuulle jää arvioida, tuoko materiaalisäästö hyötyjä kokonaisuudessa. Useimmiten ostajalla ei ole riittävästi asiantuntemusta, joten keskusteluissa kannattaa pitää mukana myös pakkauksiin perehtynyt tekninen asiantuntija.