Archive for maaliskuu 2011

Pakkauksen hinnan painoarvo

27.3.2011

Innventia on kehittänyt pakkausten suorituskyvyn analysointityökalun. Se on pääosin tarkoitettu kaupan tarpeisiin, mutta sitä voinee soveltaa myös muihin pakkauksiin.

Työkaluun voi syöttää pakkauksen tiedot, eri toiminnallisten osa-alueiden painoarvon ja arvoida toiminnallisuuden. Näiden tietojen perusteella systeemi arvioi, miten hyvin pakkaus vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Palvelussa pakkausta voivat käydä arvoimassa myös muut kuin pakkaussuunittelija, jolloin saadaan erilaisia näkemyksia suorituskyvystä.

PRT:n raportissa 58, ”Pakkaussuunnittelijan työkalulaatikko ympäristömyönteisyyden edistämiseksi Suomessa” on listaus eri osa-alueiden peruspainotuksista. Listaus näyttää seuraavalta:

tuotteen suojelu 36,1 %

ajettavuus koneilla 19,7 %

oikea määrä ja koko 10,3 %

käsiteltävyys, 7,2 % ,

pakkauskustannukset 7,2 %

pinottavuus 7,2 %

tilavuus ja paino 7,2 %

minimimäärä vaarallisia aineita 5,2 %

käytettyjen resurssien minimointi  2,1 %

Pakkauskustannukset edustavat pakkauksen hintaa. Painotus on varsin vähäinen verrattuna tuotteen suojeluun ja ajettavuuteen koneilla, joka käytännössä tarkoittanee pakattavuutta. Innventian luettelo ei ole edes painotettu ympäristönäkökulmista, vaan siinä on pyritty ottamaan kokonaisuus huomioon.

On siis täysin kestämätön tilanne, että pakkauksen hinta ajaa liian heikkoon suojaukseen. Tämä on helposti ymmärrettävissä. Hinta ei kuitenkaan tule edes toisena parametrina, vaan pakkauksen monipuolinen toiminnallisuus tulee huomioida kokonaisuutena. Pakattavuus, pinottavuus, mitoitus ja käsiteltävyys ovat yhtä lailla merkittäviä asioita.

Merikontit tsunamin kynsissä

20.3.2011

Japania kohtasi merkittävä epäonni maanjäristyksen ja tsunamin moukaroitua saaristoa. Japanilaiset olivat normaaliin tapaan sijoittaneet satamat rannalle, jolloin ne joutuivat ensimmäisenä tsunamin uhriksi. Rahtisatamissa on aina suuria määriä täysiä ja tyhjiä kontteja odottamassa seuraavaa toimenpidettä.

Konttikuljetuksessa yleensä lähdetään siitä, että kontissa ei ole montaa senttiä vettä ja kontti pysyy oikein päin. Mikäli nämä reunaehdot eivät toteudu, voi kuljetettava tavara vaurioitua. Vauroista voidaan sitten keskustella vakuutusyhtiön kanssa. Toinen lähestymistapa on varautua pahimpaan mahdolliseen ja huomioidan kontin kaatuminen ja joutuminen veteen. Mikäli halutaan tsunaminkestävä pakkaus, kannattaisi lähteä rakennetta miettimään seuraavalla tavalla:

  • Kuljetuspakkauksen tulee kestää vettä. Vaneri tai lauta valitaan tästä syystä uloimmaksi kerrokseksi. Märkälujakin pahvi vettyy, jos se upotetaan pidemmäksi ajaksi.
  • Tuote ja kuljetuspakkauksen sisällä mahdollisesti olevat pahvilaatikot suojataan alu- tai PE-barrierkalvolla vettä ja kosteutta vastaan. Barrierin sisään laitetaan luonnollisesti kuiva-aineet. VCI-kalvo ei oikein sovellu tilanteeseen, jossa pakkaus voi joutua vedenalle. VCI-pussia kun ei saumata, niin upotuksissa sinne voi virrata merivettä, joka aiheuttaa korroosiota. Barrier takaa myös sen, että pakkauksen tiheyden ollessa alle 1000 kg/m^3, se jää kellumaan.
  • Tuote sidotaan laatikkoon siten, että se kestää kontin kaatumisen. Tuen on siis oltava riittävä joka suuntaan.
  • Merkintöjen tulee olla vedenkestäviä.

Näillä menetelmillä voidaan tehdä riittävä suojaus myös kaikkein rajuimpiin olosuhteisiin. Riskinhallintamielessä Japanin tapahtumat ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että ehkäpä niihin ei normaalien tuotteiden osalta kannata varautua.

National Geographicin kuva Japanilaisesta konttikasasta.

Onko monimutkainen pakkaus hyvä?

6.3.2011

Pakkaussuunnitteluunkin on kehitetty monenlaisia ohjelmistoja. Viikolla teimme pientä tutkimusta aiheeseen ja löysimme EngView-nimisen ohjelmistopaketin. Kyseessä on rakennesuunnitteluun tarkoitettu ohjelma, josta on tarkoitus saada oikein taipuvia geometrioita pahvista. Integraation kautta saadaan muut rakennesuunnittelut ja grafiikka käden käänteessä, kuten muissakin vastaavissa ohjelmissa.

EngViewin sivuilla ohjelmaa kehutaan seuraavasti:

Even extremely complex designs can be created by not very experienced designers.

Lausahdus varmasti pitää paikkansa, mutta minun näkemykseni mukaan hyvä pakkaus ei synny siten, että kokematon suunnittelija ohjelmistojen avustuksella tekee periaatteessa toimivan monimutkaisen pakkauksen. Lopputulos on herkästi sellainen, että sitä ei kohtuudella saa pakattua. Kun pohdin asiaa, huomasin, että kun suunnittelemme pakkauksia, lähes aina ensimmäiset versiot ovat monimutkaisempia kuin mihin lopulta päädytään.

Vaatii suurta osaaamista, että saa monimutkaiset ratkaisut toimimaan tyydyttävästi kaikilla osa-alueilla. Tällaisia osaajia löytyy, mutta heidän salaisuutensa ei käsittääkseni ole ohjelmistot, vaan vankka tuntemus heidän käyttämästään materiaalista ja toiminnoista, johon pakkaukset joutuvat.

Mainoksen lausahduksessa ei luultavasti ajateltu asiaa näin syvällisesti, vaan yritettiin antaa mahdolliselle asiakkaalle tuntumaa ohjelmiston helppokäyttöisyydestä. Pieni tutustuminen lienee paikallaan, jotta saa omakohtaisen tuntuman asiaan.