RD Velho Oy nimeä kantava yritys aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa. Uuteen yritykseen siirtyvät kaikki Velho Engineering Oy:n ja ReliDes Oy:n liiketoiminnot. Uuden yrityksen palveluksessa tulee olemaan noin 40 henkilöä. Suurimpana suunnittelualana tulee olemaan jatkossakin elektroniikan kotelointi, mutta vankan jalansijan saavuttanut pakkaussuunnittelu tulee jatkossakin olemaan vahvasti mukana toiminnassa. Emmekä jatka vain entiseen tapaan, vaan toimintaa kehitetään jatkossakin aktiivisesti.
Archive for elokuu 2010
USA, tuo tavarankäsittelyn kehitysmaa
29.8.2010Onko tuotteesi matkalla Sudaniin? Ei huolta. Siellä tavaraa osataan käsitellä asiallisesti ja tiestö on sellaisessa kunnossa, että vaurioita tuskin tapahtuu kuljetuksen aikana. Sadekauteen tulee varastointiolosuhteissa valmistautua, sillä kattoa ei kerta kaikkiaan vain ole tarjolla.
Jos kohde taas on USA, on syytä huoleen. Siellä infra on kunnossa. Varastotilaa löytyy ja route 66 ainakin näyttää olevan päällystetty. En ole ko. maassa käynyt, mutta luulen kestopäällysteen suosion olevan samaa luokkaa kuin Suomessa. Lisäksi kuljetusvälineetkin näyttävät olevan varsin moderneja. Hevosvankkureiden käytöstä rahtikuljetuksissa on jo luovuttu tiettyjä marginaalisia uskontokuntia lukuunottamatta.
Route 66 wikimedian mukaan. Näyttää melko hyväkuntoiselta.
Korkeasta kehitystasosta huolimatta USA on kokemuksieni mukaan kaikkein kuluttavin paikka pakkauksille. Mistään muualta ei tule yhtä paljon reklamaatioita, kuin sieltä. Eikä reklamaatiot ole Japanilaistyylisiä ”Pakkauksen päällä oli pölyä.”, vaan trukin piikit ovat käyneet kurkkaamassa sisällä, lavat ovat hajalla, tuotteet pakkauksen ulkopuolella, laatikot lytyssä ja muuta merkittävää vauriota.
Teknologian kehitystä analytoitaessa voidaan helposti päätyä siihen johtopäätökseen, että vika on ihmisessä, joka käsittelee tavaraa. Tällä saralla kehitys ei ole mennyt ainakaan positiiviseen suuntaan. Pikemminkin tuntuu, että välinpitämätön ja tarkoituksella huono käsittely on vain lisääntymään päin. Tähän on luultavasti johtanut työehdot tai muut sosiaalipoliittiset ratkaisut. Kun tavaran käsittelijä ei ole millään tavalla vastuussa työn tuloksista, ei paljoa kannata odottaa.
Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että USA on merkittävä maa suomalaistenkin yritysten asiakaskunnassa. Kun yhteen paikkaan on olennaisesti erilaiset vaatimukset kuin muualle, joudutaan pohtimaa pakkausrakenteen eriyttämistä. Kallista ylipakkaamista ei kannata harrastaa muissa toimituksissa. Paras ratkaisu olisi USA:n olosuhteiden parantaminen, mutta siihen ei taida kenelläkään voimavarat riittää.
Tärinätestaus pakkauksille
22.8.2010Pakatun tuotteen kuljetusaikaisia tärinöitä testataan usein sellaisten standardien pohjalta, mitä ei ole tarkoitettu pakattujen tuotteiden testaamiseen. Tuotetta testattaessa tuote kiinnitetään tukevasti tärypöytään. Tavoitteena on saada määritelty spektri suoraan tuotteen kiinnikkeisiin.
Pakkauksen tapauksessa tilanteen tulisi olla toinen. Ei niitä pakkauksia rekassakaan sidota millää jäykillä rakenteilla lavaan, vaan korkeintaan liinoilla. Liinat joustavat sen verran, että käytännössä kuorma pääsee tärinässä nousemaan hieman lavan pinnasta irti. Vastaava pomppiminen tulee siis sallia testienkin aikana.
Mikäli pakkaus on tiukasti kiinni tärypöydässä saattaa tietyllä taajuudella esiintyvä ominaisvärähtely jäädä havaitsematta. Tällä taajuudella testattava kappale nousee pöydän pinnasta irti. Kun kappale putoaa takaisin alas, lyö tärypöytä sitä vastapalloon. Tämä on erittäin rasittavaa tuotteelle. Mikään ei kuitenkaan estä tämän ilmiön esiintymistä kuljetuksen aikana, joten ilmiöstä johtuvat mahdolliset ongelmat on hyvä havaita jo testauksen aikana. Asiakastoimitusten yhteydessä havainto on tyypillisesti kalliimpi.
Pakkaus elintarvikkeiden jakeluketjussa
15.8.2010Packaging in the Sustainability Agenda: A Guide for Corporate Decision Makers on ECR:n rahoittama tutkielma pakkauksen merkityksestä kestävässä kehityksessä ja miten yrityksten tulisi huomioda pakkaukset toiminnassaan. Tutkielma on kovin monitahoinen, mutta eräs asia jäi mieleen muita paremmin.
Uutisissa puhutaan ruokapulasta säännöllisin väliajoin. Puute on suurinta köyhissa maissa, joissa myös pakkausteknologia on hieman jäljessä esimerkiksi Suomesta. Tutkimusten mukaan köyhissä maissa 30-50 % ruuasta pilaantuu ennen kuin se pääsee kuluttajalle asti johtuen huonoista tai kokonaan puuttuvista pakkauksista. Kehittyneissä maissa vastaava prosentti on 2-3.
Pakkauksia kehittämällä voitaisiin saada merkittävästi enemmän ruokaa ihmisille ja samalla säästetään energiaa, joka joka tapauksessa joudutaan kuluttamaan, kun ruokaa tuotetaan. Ruuan pilaantuessahan tämä on hukkaan heitettyä resurssia. Mikäli hukan resurssi käytettäisiin pakkauksiin, säästyisi merkittävä osa ruuasta oikeaan käyttöön.
Kuiva-aineen määrä
8.8.2010Ostin kassin, joka oli tehty Kiinassa. Kassin avattuani löysin jälleen suureksi ilokseni sieltä pikkuruisen silica-gel kuiva-ainepussin. Pussi oli 1/8 yksikön kokoinen. Se voi karkeasti ottaen imeä kosteutta noin yhden gramm
an.
Kuiva-aineita käytetään tekstiileissä luullakseni estämään homehtumista. Korroosiohan ei vaatteissa ole ongelma. Kuljetuksen aikana ei kuitenkaan ole kontin ilmastoa suljettu, vaan tavarat ovat laatikoissa ja ohuissa muovipusseissa. Tavallinen alle 100 um LD-PE-filmi hengittää niin paljon, että sitä ei voida pitää kosteusbarrierina.
Huonosti suljetussa tilassa kuiva-aine saturoituu nopeasti ja muuttuu kosteuspatteriksi. Alkumatkalla se siis kuivaa ilmaa ja loppumatkalla se pitää huolen, että tavarat eivät pääse kuivumaan. Ilmeisesti tästä ei kuitenkaan tule ongelmia kassien ja vaatteiden, sillä menetelmä on yleisesti käytössä. Elektroniikassa kosteuspatteri aiheuttaa ongelmia. Pahimmillaan olen nähnyt veden valuvan kuiva-ainepussista. Tällöin tuotekin oli valmis kierrätykseen.
Kuiva-aineita ei kannata käyttää, mikäli kuivattattavaan tilaan ei ole järjestetty riittävää estettä uuden kosteuden tulolle.
Pakkaussuunnittelu 